Kukassa juuri nyt

 Kirjopikarililjoja ilmaantui esiin tänä 

keväänä yllättävän vähän vaikka syksyllä 

istutin niitä jopa lisää kukkapenkkeihin. 

 Jokin kato aina käy sipulikukissa... 

 Kesäpikkusydän puolestaan leviää ja 

valloittaa villisti uusia alueita kukinnalleen. 

Särkyneestäsydämestä osa näyttää 

paleltuneen kuoliaaksi talven pakkasissa. 

Harmi, koska pidän siitä. 

Sitä valkoista versiota olen monesti 

uudelleen ja uudelleen istuttanut pihaamme 

mutta aina talvi vie senkin... 

Näitä oransseja tulppaaneja istutin myös 

monta kymmentä! 

Mutta esiin nousi vain kolme kappaletta... 

 Tällaisia aurinkoja ne olisivat kaikki olleet 

jos olisivat elää saaneet... 

Lemmikkejä meillä kasvaa 

tuota noin vähän joka puolella! 

Tunnustan. Syy on minun. 

Olen niitä innoissani joka paikkaan 

levittänyt, jopa naapurin puolelle 

ihan vahingossa... 

Kukkapenkin vahvassa mullassa 
ne suorastaan rehottavat! 

Mutta kun ne ovat niin kauniita.  

Ihme että nämä nelisenkymmentä valkoista 

tulppaania ilmestyivät maan pinnalle. 

Ne olivat tosin kauhean lyhytikäisiä. 

Kukkivat ja lakastuivat 

ihan vaan muutamassa päivässä.  

Aurinko lie näännytti?  

Tämä kuuma kausi näännyttää 

kenet ja minkä tahansa. 

 

Nämä kaksi tulppaania ovat sitkeästi 

aivan ensimmäisten 

tänne istuttamieni peruja.  

Ne kasvavat nyt melkein 

syreenin alla, suojassa paahteelta. 

 Näitä piti olla puolen sataa ja 

vain yksi ainoa ilmaantui paikalle... 

Meillä ei ole edes myyriä...? 

Kai se on tuo julma talvi 

pakkasineen joka nämä aina tuhoaa? 

Nämä sitkeät senjoritat olen siemeninä 

tuonut mukanani Espanjasta, istuttanut multiin 

viime keväänä, ihaillut koko kesän niiden 

innokasta kasvua ja tosi suuria kukkia, 

siirtänyt syksyllä ruukustaan kukkapenkkiin 

ja !hola, siellähän ne yhä ole`! 

Ihania matkamuistoja! 

Helmililjojen aikakin on juuri nyt. 

 Tämän ainavihreän toin 

mukanani Mamani mökiltä.

Pensasaidanteemmekin kukkii. 

On se hieman kasvanutkin. 

 Omenapuut kukkivat, 

kirsikkapuut kukkivat, 
syreenit kukkivat, 

niin ja voikukat... =D

 Ehdinkin jo kertoa että vihdoin 

päärynäpuummekin kukkii! 

Jei!

Näistä narisseista heräsi 

tähän kevääseen vain tämä 

yksinäinen... 

 Hän on yhtä yksinäinen 

hieman erilainen narsissi... 

Huoh.

Olemmekin ajatelleet siirtää 

suuremman kukkapenkin paikkaa, 
jossa tätä talvituhoa koetaan. 

Jospa se auttaisi? 

Metsä- aho ja kuukausimansikat kukkivat, 

mutta ne entiset komeat kasvimaamansikkamme 

(kin) paleltuivat, joten ostin uusia taimia. 

Eihän kukaan voi elää 
kesäänsä, 
ilman makeita mansikoita.