11.12.2017

Joulukortit postiin!






Tänä vuonna joulumerkeissä on 
iki-ihanan Rudolf Koivun teosten pohjalta
tehtyjä kuvia! 
Olen aina rakastanut Koivun kuvituksia. 

Tämä Lumikuningatar-merkki on tarkoitettu 
ulkomaan postilähetyksille. 
Se on kaikkein kaunein merkki. 








Kotimaan joulutervehdykset 
 on lähetettävä viimeistään huomenna 
 12.12.2017. 

Jätä kortit kirjelaatikkoon 
viimeistään klo 24. 



Tämä sinisävyinen merkki käy vielä 12. päivän 
jälkeenkin ja korttisi ehtii perille jouluksi. 

Muistathan että jos sinulla on tallella 
vielä entisiä ikimerkkejä, 
ne käyvät edelleen merkeiksi.


 Lisätietoja pakettien ja korttien 
lähettämisestä Postista. 


Omat joulukorttimme lähtivät jo 
matkaan, postitettuna yhteensä 30 korttia.  
Plus kaksi korttia meni joulupaketin 
mukana ja mies vei mukanaan kolme 
korttia perille, joille meillä ei ollut osoitetta. 

Luulenpa että parissa lähettämässämme 
kortissakin on vanha osoite, kun uutta 
osoitetta ei ole kuulunut. 

Ehkä nekin löytävät perille, tai 
sitten ne jäävät jonnekin jemmaan 
vuosikymmeniksi? 






10.12.2017

Jouluvalmisteluja ja kuorolaulua






Kaikkialla tehdään kuumeisesti 
jouluvalmisteluja. Vai tehdäänkö teillä? 

Meillä on aika maltillisesti tänä 
vuonna joulua esillä... 
Joulunhenkeni on hiukan 
kadoksissa... 


Tänään teemapäivissä olisi 
Kuorolaulun päivä

Kuorossa laulaminen on hauskaa 
ja innostavaa laulun harrastamista. 
Itsekin olen muutamassa kuorossa 
laulanut ja muistelen niitä aikoja lämmöllä. 

Joululaulujen laulu kuoron kanssa kirkossa
on ollut varmaan huikein kokemus. 
Se kaiku ja ne monisatavuotiset kirkon 
jyhkeät seinät tuovat oman arvokkuutensa 
ja tunnelmansa esiintymiseen. 
Kirkkona oli Hollolan 
keskiaikainen kivikirkko ja 
naiskuoromme ohjaajana oli 
Leenamarjatta Saraste. 

Tällaiselle introvertille kuoro onkin 
oikeastaan ainoa keino päästä 
laulamaan yleisölle. =)



Teemapäivissä on lisäksi
Ihmisoikeuksien päivä











9.12.2017

Joko joulumusiikki soi?





Joko olet laittanut joululaulut soimaan? 
Onko jouluradio päällä? 

Joulumusiikinkin tahdissa 
voi tanssia. =) 





Ne on muuten Joulupukki ja poronsa 
nähty jo jossain päin Suomea... 




Tänään on lisäksi Teknomusiikkipäivä
Onkohan olemassa teknojoulumusiikkia? 




8.12.2017

Jotain suklaista: mokkapalat







Tänään leivotaan jotain suklaista 
koska vietämme Mokkapalapäivää. 



Tämä on niin suuri annos, että tarvitset
leivinpellin, jonka reunojen korkeus on 5 cm.
Tästä tulee n: 40 leivosmaista palaa 


n: 10 dl vehnäjauhoja
tai 9,5 dl gluteenittomia 
vaaleita hienoja jauhoja
1 dl tummaa kaakaojauhetta
  2 rkl leivinjauhetta
(Tai 1 rkl leivinjauhetta ja
1 rkl soodaa)
4 tl vaniljasokeria
7-8 kananmunaa
6 dl sokeria
4 dl maitoa
400 g voita sulatettuna


Kuorrute:
1dl kaakaojauhetta
1 pkt tomusokeria (500g)
50 g voita sulatettuna
3/4 dl vahvaa kahvia
tilkka sitruunanmehua
(tarvittaessa hieman vettä)





Laita leivinpellille leivinpaperi 
  Aseta uunin lämpötilaksi n. 200 astetta.
Mittaa kuiva-aineet kulhoon.
Vaahdota toisessa kulhossa munat ja sokeri vaahdoksi.
Siivilöi kuiva-aineet munasokerivaahtoon 
  lisää samalla maito sekä rasva.
Sekoita kääntelemällä lastalla tasaiseksi
taikinaksi hyvin varoen.
Kaada taikina pellille.
Kypsennä uunissa noin 40 minuuttia.

Tästä tulee niin paksu suklaakakkupohja,
että sen voisi katkaista keskeltä ja halkaista
puolikkaat, kostuttaa ja laittaa väliin vaikkapa
suklaavaahtoa, maustettua rahkaa, tai appelsiini- tai vadelmamarmeladia, jne... =)

Anna hieman jäähtyä ennen kuin sekoitat
kuorrutteen ainekset keskenään ja levitä seos
paistoksen päälle. Lisää halutessasi
pinnalle nonparelleja tai stösseleitä. 
Anna jäähtyä.
Leikkaa leivoksiksi. 
Onnenhetket ovat taattuja. 
Nam.









7.12.2017

7.s joulukuuta





Mitä se onkaan 
mitä kukin joululta odottaa 
Kuusen koristelua 
Lahjojen paketointia 
Hyasintin tuoksua 
Lanttulaatikkoa 
Läsnäoloa 
Halausta 
Vain uutta aamua 


Una Reinman 









6.12.2017

Minun Suomeni








Tänään joulukalenterissa
on jotain sinistä
jotain valkoista,
jotain lainattua,
jotain uutta
ja
jotain vanhaa. 






Ja tässä kalenterissani soi 
Lauri Tähkän Minun suomeni. 






 Vietä päiväsi vapaana. 
Sitä on itsenäisyys. 

-Una Reinman- 















5.12.2017

Lauri Schreck - Finlandia






Upea, erilainen, hieno esitys. 
Kiitos Lauri! 

Tiesitkö, että alunperin Finlandia-hymnin nimi ei toki ole ollut sama, vaan se oli eräänlainen
protestilaulu, jonka nykysanat, jotka me
tunnemme ja tiedämme, on siihen
tehty vasta n 60 v sitten.

Sibeliuksen syntymäpäivä on
muutaman päivän päästä, 8.12.







Joulukuuta jo viisi päivää








Joko on muuten tonttuja 
näkynyt teilläpäin? 




Tänään on maamme itsenäisyyspäivän aatto. 
Ainahan meillä kaikkia muitakin juhlia 
vietetään jo aattona, niin miksei tätäkin.  
Mutta mitä ihmettä ovat etkot
Eikö se ole varsin turha nimike 
moiselle itsestäänselvyydelle? =D 















Oletko koskaan työskennellyt vapaaehtoistyössä? 
Onko sellaiseen mahdollisuutta asuinpaikkakunnallasi. 
Tänään sattuu olemaan
Kansainvälinen vapaaehtoistyön päivä
International Volunteer Day








Ja Disneyn ystäville 
olisi tarjolla tänään


4.12.2017

Jotain ruskeaa




Tänään joulukalenteri tuoksuu 
pipareille, nahalle, kanelille ja 
kotoisuudelle. 





Joko olet paistellut ensimmäiset piparit? 
Joko piparkakkutalon kaavat ovat valmiina 
vai onko kenties talokin paistettuna ja 
koristeltuna? 
 
Joulupiparien mausteista 
tulee ihana tuoksu kotiin. 










Ai niin. Tänään olisi teemana 
Ihan varmasti voit pukea halutessasi 
myös vaikkapa ruskeat saapikkaat jos 
sellaiset kaapistasi löytyvät. 

Onko sinulla aina asusteet sävysävyyn? 
Jalkineet ja laukku samaa väriä? 
Minulla ne ovat mitä milloinkin. 
 Eipä vähäisistä vaate- ja asustevalikoimistani 
taida löytyäkään kuin mustana sävysävyyn 
sopivia kenkiä, yksi laukku ja saapikkaat. 
Muut ovat kaikkea muuta. =) 



On myöskin Joulupukin listojen päivä. 

Siis lahjalistaa pukkaa? 



 


3.12.2017

Koti kultainen









Sipaisu kultaa kotiin tuo 
ylellisyyttä sekä 
sadunomaisuutta kehiin. 






Minun rakas kultainen, 
tai siis kullanvärinen esineeni 
on tuo vanha kiehkurakoristelautanen 
jonka otan esiin aina jouluna. 

Teemoissa on tänään 
Tee lahja -päivä
Minäkin olen paketoinut 
joitakin neulomiani juttuja 
lahjapapereihin. 








Kaikilla ei ole edes kattoa päänsä päällä, 
vaikka se olisi jokaisen ihmisen oikeus. 

Teemapäivissä on tänään Katto pään päällä

Samalla tänään on myöskin 
 Kansainvälinen vammaisten päivä. 





2.12.2017

Toista päivää







Joko joulumieli alkaa 
vallata maailmaa? 

Joko joulukukat 
taloja koristaa? 

Onko joulukuusi 
jo valittuna?  

Mistä sinun joulumielesi syntyy? 






Tänään teemapäivissä on 
mm NNKY:n Unelmanpäivä.

1.12.2017

Joulukalenteri alkaa: Jotain punaista





Onhan kirjeet jo kirjoitettuna Joulupukille? 
Nyt viimeistään kannattaa lähettää ne,
että ehtivät ajoissa Suomen Korvatunturille
jossa se oikea Joulupukki asustaa




Tiedäthän Joulupukin osoitteen
Santa Claus Villageen?
Joulupukki 
Tähtikuja 1 
96930 Napapiiri 
Suomi
 FINLAND 




Minun perinteinen joulukalenterini teille 
alkaa täten myös nyt näillä sanoilla, 
joissa on jotakin punaista: 
Tervetuloa joulukuu! 







Nyt olisi myöskin
Pukeudu tänään hameeseen 
-päivä. Hamekin voisi olla punainen...








Sanotaan, tiedäthän,  
omenan päivässä 
pitävän lääkärin loitolla
Josko se on totta, josko ei, 
mutta omenan syönti kannattaa silti.  
Teemapäivissä onkin tänään: 
Syö punainen omena -päivä.  

Ja lääkäreistä aasinsiltana: 
tänään alkaa IBD-viikko.


Viikko on samalla myös
Kehitysvammaisten viikko

Tänään on myöskin 
Osta työtä Suomeen -päivä
Eli suosi suomalaista! 





Michael Bublé - Joululauluja








Tästä se alkaa, joulunodotus ja joulumusiikki! 
Kiitos Michael. 







29.11.2017

Tervehdys sähköisessä muodossa






 täten sinuakin nyt näin 
tervehdin. 
Hei!
Mitä kuuluu? 
Onko kaikki hyvin? 

--- 

Itse kyllä kaipaan edelleen 
sitä aikaa kun postilaatikkoon 
kolahti oikea kirje... 
Entä sinä? 

--- 

Miten muuten, soitatko 
mieluummin puhelimella 
tutuille tervehdyksiä kuin käyt 
oikeaasti kylässä? 
Vai laitatko mieluiten tekstiviestejä? 





28.11.2017

Köyhiä ritareita







Tänään on Köyhien ritareiden päivä. 
Toisen koulukunnan mielestä köyhät ritarit 
tehdään kermavaahtohöttyrän kera, ja 
toisten mielestä sellainen on jo rikas ritari. 
Itse olen oppinut jo lapsuudesta 
köyhän olevan ritari juuri sen 
höttyrän ansiosta.  

Tässä kuvassa olisi 
minun mieleisiäni ritareita. =) 




Paras ritari tulee 
kuivahkosta, vaaleasta 
sekaleivästä, joka liotetaan 
maidossa kevyesti, 
ja paistetaan voissa 
paistinpannulla. 
Se on siinä. 

Laita ritarin päälle mitä haluat: 
hilloa, hedelmiä, hunajaa, 
maustettua rahkaa, jne... 

Tänään on myöskin  
Punaisen planeetan päivä.


26.11.2017

Hyönteisruoka uhka allergisille?







Jos sinulla on allergioita, 
suhtaudu varauksella hyönteisten syöntiin 
varsinkin jos sinulla ei ole ennestään 
mitään kokemusta niistä. 


 Hyönteisten kasvattaminen ja myyminen 
elintarvikkeeksi on nyt sallittua myös Suomessa.

Media ei ole muistanut varoittaa 
atooppista ihottumaa sairastavia ja 
mm katkaravuille ja pölypunkeille 
allergisia syömästä hyönteisiä. 

Hyönteiset sisältävät samanlaisia 
proteiineja kuin äyriäiset ja nilviäiset. 
Lisäksi pölypunkeissa on hyönteisproteiinien kaltaisia 
valkuaisia, joten niille allergisten kannattaa olla myös varovaisia. 
Toisaalta kuka tahansa saattaa herkistyä hyönteisruualle, 
kuten mille tahansa elintarvikkeelle. /Maaseudun tulevaisuus 



Pölypunkkiallergia

Trooppisissa ja subtrooppisissa maissa pölypunkkiallergia on usein yleisin atooppisen allergian aiheuttaja. Suomessa sitä esiintyy etenkin aikuisilla, joilla on laaja atooppinen ihottuma/ekseema

Pölypunkkiallergiaa on myös maissa, joissa pölypunkkeja ei ole lainkaan. Kyseessä on kuitenkin ristiallergia, ja allergian on aikanaan aiheuttanut jokin varastopunkki, katkarapu, torakka tai hyttynen. /Pölypunkkiallergia/Terveyskirjasto 


Pähkinät, siemenet, merenelävät (katkaravut, äyriäiset, kalat) ja hedelmät ovat tavallisia allergisoijia.
Palkokasveista yleisin allergisoija on maapähkinä

Allergisoijat voivat aiheuttaa allergisoituneessa anafylaksian. 

Anafylaksia on hyvin harvinainen, mutta aina hengenvaarallinen. Anafylaksia ilmenee useissa elimissä yhtä aikaa. Oireet alkavat usein ihon kutinalla. 
Vaikea allerginen reaktio tulee yleensä noin puolessa tunnissa ruokailun jälkeen. Oireita ovat hengenahdistus, nielun turvotus, sydämentykytystä, vatsakipua, pahoinvointia sekä lisäksi ihottumaa. 

Ainoa varmasti anafylaksiaan tehoava lääkitys on adrenaliiniruiske, joka pitäisi pistää reiteen viivyttelemättä.  

Ellei potilas pääse nopeasti päivystykseen eikä ruisketta ole, ovat seurauksena verenpaineen romahtaminen, sydämen rytmihäiriöt ja tajunnanhäiriöt.  

Ruiske pysäyttää vaikean allergiareaktion etenemisen ja pelastaa hengen. 

Riskeistään tietävät kuljettavat yleensä lääkärin määräämää adrenaliinia mukanaan. Adrenaliinin pistämisen jälkeen pitäisi ottaa antihistamiini- ja kortisonitabletit. 
Anafylaksia vaatii seurantaa sairaalassa. Oireet voivat uusiutua.




Hedelmistä esimerkiksi kiivi voi aiheuttaa allergisille oireita lievistä suuoireista vaikeaan allergiareaktioon, anafylaksiaan. 

Siemenallergiat ovat lisääntyneet käytön kasvun myötä. Siemenallergia voi aiheuttaa voimakasta nokkosihottumaa, turvotusta, vatsaoireita, astmaa ja joskus anafylaksiaa.


Ristiallergia vaikeuttaa allergian aiheuttajan tutkimista. Esimerkiksi hasselpähkinälle allerginen on usein herkistynyt myös hedelmille ja juureksille, jotka liittyvät koivun siitepölyallergiaan

Koivun siitepölyalleria voi laukaista allergisen reaktion esimerkiksi pähkinöiden, porkkanan, perunan, omenan, tomaatin, paprikan, passion-hedelmän, kirsikoiden tai kiivi-hedelmän kanssa.
Lähde: Allergia- ja astmaliitto






Omaishoitajien viikko





Yhdessä omaishoidon puolesta – 
Valtakunnallinen omaishoitajien päivä. 

Tämä päivä aloittaa samalla 
Valtakunnallisen omaishoitajien viikon.
Omaishoitajat ja läheiset -liitto 



Mitä on omaishoito?


Omaishoito on elämäntilanne, jossa sairaus ja vammaisuus, auttaminen ja tukeminen sovitetaan eri tavoin perheen elämään.

Omaishoitotilanteessa sekä hoidettava että hoitaja, koko omaishoitoperhe, tarvitsee tukea. Omaishoitoon liittyy aina elämänmuutos, jonka perheenjäsenen sairastuminen tai vammautuminen aiheuttaa. Omaishoito vaikuttaa koko perheen elämään.


Kuka on omaishoitaja?

Suomen omaishoidon verkosto määrittelee omaishoitajaksi henkilön, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti.

Laki omaishoidon tuesta määrittelee omaishoitajan suppeammin henkilöksi, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa. Omaishoitotilannetta tai omaishoitajana olemista ei voi kuitenkaan määritellä ainoastaan lakisääteisen omaishoidon tuen perusteella.
Kuinka paljon Suomessa on omaishoitajia?

Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia (Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma).


Tietoa omaishoidon tuen toteutumisesta ja kehittämistarpeista kunnissa löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisusta: Omaishoidon tuki. Selvitys omaishoidon tuen palkkioista ja palveluista kunnissa vuonna 2012.


Omaishoitotilanteita on monenlaisia

Omaishoitotilanne mielletään usein ikäihmisten hoitamiseksi, vaikka monet hoidettavat läheiset ovat lapsia tai työikäisiä. Omaishoitotilanne voi tulla perheen elämään eri elämänvaiheissa. Omaishoitajia ovat muun muassa vammaisen lapsen vanhemmat, puolisoaan hoitavat ja ikääntyvistä vanhemmistaan huolehtivat tyttäret ja pojat. Hoitosuhde voi kehittyä hitaasti hoidettavan avuntarpeen lisääntymisen seurauksena tai äkillisesti sairauskohtauksen, onnettomuuden tai erityistä hoivaa tarvitsevan lapsen syntymisen myötä.

Omaishoidon tukea usein haetaan ja myönnetään varsin myöhään eli silloin, kun omaishoito on jo hyvin raskasta. 

25.11.2017

Paras lahja





Tänään on teemapäivissä 
Aiotko hankkia paljon lahjoja läheisillesi? 


Sitten vakavampaan teemaan, 
tänään on myöskin
Kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan 
väkivallan poistamiseksi /-YK- 

Eurooppa-neuvosto on hiljattain hyväksynyt ns. Istanbulin sopimuksen allekirjoittamisen Euroopan unionin puolesta.
Istanbulin yleissopimus koskee naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista.

Sopimus on kokonaisvaltaisen lähestymistapansa ansiosta sukupuoleen perustuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan kulmakiviä. Se perustuu ennaltaehkäisyyn, suojeluun, syytteeseen saannin tehostamiseen ja johdonmukaiseen politiikkaan.
Sopimus on oikeudellinen keino tukea naisia ja tyttöjä ylipäätään, mutta erityisesti myös vammaisia naisia ja siirtolaisnaisia.
Euroopassa joka kolmas nainen on kokenut sukupuolittunutta väkivaltaa. Naispuolisista työntekijöistä ja johtajista 75 prosenttia on kokenut sukupuolista häirintää. Joka kymmenes nainen on joutunut verkkohäirinnän tai -ahdistelun kohteeksi. 

Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen hyvin yleistä Euroopassa. Naiset kohtaavat esimerkiksi perheväkivaltaa, työpaikalla tapahtuvaa seksuaalista häirintää, ahdistelua tai pakkoavioliittoja.
Lisäksi naiset kärsivät hyväksikäytöstä, syrjinnästä ja stereotyyppisistä käsityksistä, jotka estävät heitä hyödyntämästä kaikkia mahdollisuuksiaan ammatillisesti ja sosiaalisesti. 

Moni nainen jättää edelleen ilmoittamatta kokemastaan väkivallasta. Miksi? Koska yleiset käsitykset saavat naiset luopumaan ajatuksesta.
Useampi kuin joka viides eurooppalainen ajattelee, että naiset keksivät usein pahoinpitely- tai raiskaussyytteet omasta päästään tai liioittelevat tapahtunutta.
Tätä ei tietenkään voi hyväksyä, ja meidän on ponnisteltava entistä lujemmin ilmiön lopettamiseksi. Meidän kaikkien on kyseenalaistettava stereotyyppiset ajatukset, jotka ovat haitaksi naisille. 

Ellemme nouse vastustamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, kaikki toimemme sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi eri elämänalueilla menettävät merkitystään. Kyse ei ole pelkästään uhreista itsestään – myös yhteiskuntamme kärsivät.

Tarkoituksemme on lisätä vuonna 2017 tietoisuutta asiasta kampanjalla ”Sano EI! Stop naisiin kohdistuvalle väkivallalle”. Pyrimme saamaan EU-maat, kansalaisjärjestöt ja eri ammattiryhmät, kuten lääkärit ja poliisit, yhteiseen rintamaan.
Sukupuolittunut väkivalta voidaan poistaa vain yhteisin ponnistuksin. Muun muassa lainsäätäjien, tuomioistuinten, terveydenhuollon, tiedotusvälineiden, koulujen ja perheiden on kaikissa EU-maissa yhdyttävä samaan viestiin: väkivaltaa ei voi hyväksyä eikä sallia. 

Viivyttely tai välttämättömien muutosten hidastaminen jättää miljoonat naiset haavoittuvaan asemaan. Kaikki EU-maat tunnustavat, että sukupuolittunut väkivalta loukkaa suoraan ihmisten perusoikeuksia, sillä kaikki EU-maat ovat erikseen allekirjoittaneet Istanbulin sopimuksen.

Vera Jourová /Keskisuomalainen/ Naisiin kohdistuva väkivalta huolestuttaa koko Euroopan unionissa



Mitä voit itse tehdä 
jos huomaat jotain naista 
kohdeltavan huonosti? 
Miten voit auttaa? 

 Luulen että jokaiselle, 
niin naiselle, miehelle kuin lapselle
paras lahja on elämä 
ilman minkäänlaista väkivaltaa.








24.11.2017

Olet ainutlaatuinen









Jokaisella meistä on jokin erityinen 
ominaisuus, jokin seikka tai kyky 
jossa juuri sinä olet hyvä, loistava 
tai jopa paras. 
Tänään on 

Mikä on sinun ainutlaatuinen kykysi? 






Jokainen meistä
on ainutlaatuinen
jo pelkällä
olemassaolollaan
 
 Una Reinman 



Tänään vietetään 
Ota lapsi mukaan töihin 
-päivää..

Meillä ei vietetä mitään 
ostovimmaista mustaa perjantaita  
vaan Älä osta mitään -päivää. 







Ja tänään Lahden radiomastot 
ovat 90 -vuotiaita! 

Toisinaan ne on tuolla 
tavoin upeasti valaistu. 







PS: Ja tänään on kuukausi 
jouluaattoon... =) 








AOM









Älä osta mitään -päivää vietetään joka vuosi marraskuun viimeisenä perjantaina. Teemapäivä haastaa meidät pohtimaan jokapäiväisiä kulutuspäätöksiämme ja niiden vaikutuksia ympäristöömme. Vuonna 2017 Älä osta mitään -päivää vietetään 24.11. 



Jokaisella ostamallamme esineellä, elintarvikkeella ja tuotteella on tausta: joku on valmistanut tuotteen, ehkä viljellyt raaka-aineet, tuote on päätynyt kauppaan pitkän tien kautta ja todennäköisesti jatkaa elämäänsä kaatopaikalla tai kierrätyksessä vielä senkin jälkeen, kun me olemme luopuneet sen käytöstä. 



Kuluttajina olemme myös jatkuvasti alttiina mainonnalle – huomasimme sitä tai emme. Mainokset luovat meille keinotekoisia tarpeita ja saavat meidät uskomaan, että jotain puuttuu. Elämä vaatii jatkuvaa materiaali-täydennystä, jotta kykenisimme olemaan onnellisia ja tyytyväisiä. 



Älä osta mitään -päivä haastaa sinutkin kokeilemaan ostoslakkoa yhden päivän ajan. Nyky-yhteiskunnassa ostamatta jättämistä ei ole tehty helpoksi, mutta mielikuvitustaan käyttämällä keksii jokainen meistä varmasti sellaista vaihtoehtoista tekemistä, jonka osana ei ole ostaminen. Jokainen meistä voi henkilökohtaisesti miettiä, kannattaisiko omaa Älä osta mitään -päivää viettää vaikkapa joka viikko tai kuukausi? 

AOM 
 




  


Suomessa Älä osta mitään -päivä järjestetään tänä vuonna 25. kerran. Kanadasta lähtöisin olevaa teemapäivää ei vietetä näihin aikoihin sattumalta. Marraskuun viimeiselle perjantaille ajoittuvat Black Friday -alennusmyyntikampanjat välkkyvät Suomenkin ostoskeskuksissa, ja mainostajat houkuttelevat jouluostoksille yhä aikaisemmin. 


Älä osta mitään -päivänä voi myös miettiä, onko ostamisen sijaan mahdollista vaihtaa tai korjata tavaroita, tai tehdä aivan jotain muuta. Voisiko lähteä käymään luonto- tai kulttuurikohteessa, jossa ei ole koskaan ollut aikaa poiketa, tai kaivaa esiin se viime jouluksi hankittu peli, jota ei ole sen jälkeen yhdessä pelattu. 


Älä osta mitään -päivää vietetään myös sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, Instagramissa ja Snapchatissa julkaistaan päivittäin uutta ÄOM-materiaalia. Päivällä on Facebookissa yli 7300 tykkääjää. Somessa julkaisut löytyvät hashtagilla #äläostamitään





23.11.2017

Hyvä Joulumieli










Joulumieli syntyy hyvästä tahdosta ja turvallisesta olosta.
Lahjoittamalla tai ostamalla Punaisen Ristin tuotteen osoitat
samalla välittäväsi ihmisistä, joilla on hätä.


Tänään alkaa SPR:n Hyvä Joulumieli keräys
Hyvä Joulumieli -keräys ilahduttaa kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä ruokalahjakorteilla. Tavoitteena on vuonna 2017 kerätä 2,1 miljoonaa euroa. Tuotolla voidaan jakaa 30 000 perheelle 70 euron arvoinen ruokalahjakortti, jolla voi ostaa ruokaa joulupöytään K-ruokakaupoista, Lidlin myymälöistä tai S-ryhmän ruokakaupoista. Vuodesta 1997 järjestetyllä Hyvä Joulumieli -keräyksellä vuosien aikana tuotu iloa jo 230 500 perheen jouluun. Hyvä Joulumieli -keräyksen järjestää Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti yhteistyössä Ylen kanssa. 

Perheen vähävaraisuus heikentää nuoren mahdollisuuksia osallistua ja kouluttautua. Lapsuudenperheessä koetulla taloudellisella ahdingolla on vaikutuksia pitkälle aikuiselämään, joten lapsiperheköyhyyden poistaminen on yhteiskunnallisesti tärkeä tavoite. Hyvä Joulumieli -keräyksellä halutaan nostaa keskustelunaiheeksi perheiden vähävaraisuus. Kotimaan köyhien lapsiperheiden hyväksi järjestettävä keräys alkaa 23. marraskuuta ja jatkuu jouluaattoon asti. 


Lapsiperheköyhyyden vaikutukset iskevät nuoriin monesta suunnasta. Arjessa se estää nuorta tekemästä samoja asioita kuin muut, varattomuus esimerkiksi kaventaa harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia. Lapsuudenperheen taloudellinen ahdinko erottaa nuoren muista ja altistaa siten kiusaamiselle. Köyhyys aiheuttaa monenlaisia ulkopuolisuuden kokemuksia ja vaikuttaa sitä kautta nuorten käsitykseen itsestä ja mahdollisuuksista pärjätä elämässä. 


– Köyhyyteen saattaa liittyä jo nuorena kokemus “toisen luokan kansalaisuudesta”, joka sulkee pois tulevaisuuden suunnitelmia ja tuntuu masennuksena ja toivottomuutena, Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Liisa Partio kertoo.

MLL:n paikallisyhdistykset ja SPR:n osastot jakavat kortteja omilla alueillaan. Korttien jakamisessa yhteistyökumppaneita ovat seurakuntien diakoniatyö, neuvolat ja sosiaalitoimi. Lahjakortin saavat perheet valitaan paikallisesti yhteistyössä näiden tahojen ja keräyksen järjestäjien kanssa. Tavoitteena on laajan tukiverkoston kautta löytää juuri ne perheet, jotka apua eniten tarvitsevat.   

Teksti: SPR






Ei SUOMI täytä 100 vuotta...










...vaan Suomen itsenäisyys. 
Monessa paikassa on 
väärin kirjoitettuna tämä asia. 
Nyt ei ole Suomen syntymäpäivä. 





SUOMI, FINLANDIA, 
on ollut olemassa ikuisuuden, 
minkä näkee vanhoista kartoista. 
Ihana FINLANDIA, kaunis maa,
on ollut tässä paikoillaan
jo satoja vuosia, 

milloin minkäkin muotoisena.
Suomen kielenkin on todettu olevan
yli 6000 vuotta vanhaa.


Länsinaapurimme pitää meitä yhä
näpeissään niin kuin on pitänyt
jo satoja, satoja vuosia.
Suomalaiset unohtavat ne yli 600 vuotta 

historiastamme, kun ruotsi hallitsi 
tätäkin maata.

- Niin sen kuulemma unohtavat
ruotsalaiset itsekin...

Länsinaapurimme koitti kitkeä ja kieltää 

hallintavuosinaan kansaamme 
puhumasta suomea, jopa lailla, 
joka aataminaikaisena pykälänä on yhä 
 riesanamme ja vitsauksenamme.
Kunpa moinen kielilaki vihdoin 

lakkautettaisiin maastamme.
Ei ruotsi ole mikään kotimainen kieli vaan
vieras kieli, jonka ylläpito on ihan turhaa.


Juha Hurme: Suomen kieli on erityisoikeutemme. 
Suomen puhuminen ei tee meistä juntteja

Tämän kansanhan piti olla vapaa? 
Vapautta on myös se, 
haluammeko puhua ruotsia vai emme. 

Englanti voisi olla toinen kielemme.
Myös venäjän kieltä tarvitaan 

yhä enenevämmässä määrin.
Missä ruotsin kieltä muka tarvitaan?
- Hehän puhuvat itsekin mm työkielenä 

englantia meikäläisten kanssa.
Englanti onkin ensiluokkainen työkieli.

Ylioppilaskirjoituksissa huomaa,
miten maamme nuorisokin on viimein tajunnut
tämän pakkokielen turhuuden. 

Ruotsalaiset pitäessä pientä maatamme
ikeensä alla he mm lähettivät suomalaiset 

puolestaan sotiin. Niinhän he nytkin haluaisivat 
suomalaisten puolustavan itseään! 
Historia kertoo mitä tapahtui 1800 -luvulla,
kun ruotsi oli pitänyt tätä maata 
hallussaan satoja vuosia:

Napoleonista tuli 1800-luvun alussa Ranskan sekä myös Saksan hallitsija. Solmittuaan Venäjän keisarin Aleksanteri I:n kanssa rauhan ja liiton, nuo kaksi suurvaltaa jakoivat Euroopan keskenään.

Ruotsi koetettiin pakottaa mukaan Britannian kauppasaartoon. Diplomaattisen taivuttelun osoittauduttua tuloksettomaksi Aleksanteri joutui Napoleonin painostuksesta julistamaan vuonna 1808 Ruotsille sodan, joka tunnetaan Suomen sotana. Sodan seurauksena Suomi liitettiin osaksi Venäjää. Suomesta tuli tällöin Venäjän vallan alainen ja 1809 perustettiin Suomen suuriruhtinaskunta.
-Wikipedia- 



Venäjä pelasti meidät ruotsilta!
Muuten olisimme tänä päivänä osa sverigeä.
Kauhea ajatus! Emme saisi 

edelleenkään puhua suomea,
ääntämyksestämme ei saisi kuultaa 
suomalainen ruotsalaisten halveksima 
ääntämys ja meidän pitäisi ruotsintaa 
jopa tyypilliset suomalaiset sukunimemme... 

Venäjän alaisia olimme vain 100 vuotta.
Venäjä antoi meille autonomian, 

sekä Suomen senaatin 
eli oikeuden päättää omista asioistamme,
jollaista ruotsi ei ollut koskaan meille antanut, 

ja näin syntyi Suomen suuriruhtinaskunta


Jostain ihmeen syystä kansa täällä 
ja muualla muistaa vain tämän ajan...




Emme unohtaneet juuriamme
emmekä kaunista kieltämme.
Jo kauan sitten sai alkunsa suomalainen SISU, 

joka meillä on jo äidinmaidossamme. 
Emme unohtaneet keitä olemme.
Itsenäistyimme. 
Jouduimme maailmansotien 
pyörteisiin. SISU voitti jälleen...


Nyt Suomi-neito on nukkunut 
100 vuotta kuin prinsessa Ruusunen. 
Nyt sen on vihdoin aika herätä 
ja muuttua oikeaksi suomalaiseksi. 

Huomaamattamme olemme siis tauon 
jälkeen yhä ruotsin hallinassa: he 
ostavat tehtaitamme ja tietotaitoamme...
Suuri osa mediastamme on ruotsalaisten 
käsissä...  

Meillä kumarrellaan ihan liikaa länteen. 
Ruotsi ei ole meitä parempi. 
Ruotsissa ei mene hyvin.
Missään tapauksessa ruotsista ei
kannata ottaa esimerkkiä.
- Missään asiassa.
He ovat itsekin todenneet tämän. 


Napanuoran länteen saisi 
leikata jo mieluusti.  



Suomen pitäisi olla vapaa maa.
Nostakaamme päämme pystyyn
ja kerätkäämme itsetuntomme.
Me olemme ainutlaatuisia ja erityisiä.
Olkaamme ylpeitä
suomalaisuudestamme. 
 

Tehkäämme asiat suomalaisittain.
Lakatkaamme
nöyristelemästä 

ja kyyristelemästä ja vilkuilemasta 
mihinkään ilmansuuntiin.
Olkaamme suomalaisia.



Maamme näennäinen
itsenäisyys viettää vuosipäivää 

6.12.2017. 

Juhlitaanhan me toki sitä. 
Vaikka itsenäisyyspäivän juhlintakin 
meillä on tönkköä, riippuen ehkä pohjoisesta 
sijainnistammekin ja siihen vedetään mukaan  
talvisodat ja jatkosodat ja unohdetaan, 
etteivät ne (yksin) tehneet maastamme 
Suomea. 

Suomi on paljon muutakin.
Maamme ei ole vain satavuotias. 
Se on ikivanha. 


Suomalaisuus 
on mielentila.







Hakusanat: 

100 vuotta, Finland, Finlandia, Itsenäisyyspäivä, 
Prinsessa Ruusunen, suomalaisuus, suomen kieli, 
Suomi, Suomi 100, Suomi on suomalainen, 
suomenkielinen, kirjallisuuden Finlandia