23.2.2018

Pakkaspäiviä





Viikko sitten oli todella kaunis talvipäivä. 
Mekin ajelimme katselemaan Vesijärvelle 
kameroiden kanssa miten kansa vaelsi sinne tänne. 

Teivaan satamasta, ravintola Lokin edestä 
lähtee jäätä pitkin aurattu leveä rata joka johtaa 
Mukkulan rantaan. Radalla oli sunnuntainakin 
liikkeellä paljon luistelijoita, kelkkailijoita, kävelijöitä 
ja jopa suksilla oli joku liikkellä. Olikin tosi ihana päivä. 
Edestakaisin polkaistuna kuuden kilometrin radan 
tekijät palkittiin Vuoden liikuttajina tammikuussa, 
Päijät-hämeen urheilugaalassa. 








Mukkulan kartanon pihamaalla 
laskettiin pulkkamäkeä.





Iloisen värikkäät vaatteet olivat kivoja 
valkoisessa maisemassa. 




Tuon saaren haluaisin... 




Pilkkijöitäkin oli jäällä kovasta tuulesta 
huolimatta ja kalahan söi...








Mieliäissuollakin poikkesimme sunnuntaina 
vaeltamassa suonympärikierroksen...








Eväiden kanssa tietenkin. 
Cappuccinoa pussista ja kuumaa 
vettä termospullosta. Maito unohtui 
mutta jäinen penkki jäähdytti 
metallimukit nopeasti. 

Tänä viikonloppuna en taida 
tareta ulkoilemaan tuon kovan tuulen 
vuoksi, kun hieman 
vilustuin tuona viikonloppuna 
ja viikko on mennyt tässä potiessa 
flunssaa ja korvakipuilua. 












Hea iseseisvuspäev!











 Lauantaina 24.2.2018 
on Estonian sadas itsenäisyyspäivä, 
ja sitä juhlitaan maassa monin tavoin







Kurkistelin Estonian historiaa Wikipediasta ja laadin lyhennelmän:

Viro asutettiin yli 10 000 vuotta sitten. 1200-luvulla Viron alue alistettiin Saksalaisen ritarikunnan valtaan. Saksalaisen ritarikunnan hajottua 1500-luvulla Viron alue päätyi suurta tuhoa tuottaneiden sotien jälkeen ensin Ruotsin ja sitten 1700-luvulla Venäjän keisarikunnan valtaan. 
Virolaisten kansallisuusaate heräsi 1800-luvulla, mutta vielä oli matkaa itsenäisyyteen.


Saksalaiset joukot nousivat maihin Viron mantereelle ja lähtivät etenemään kohti Tallinnaa 19. helmikuuta 1918. 
Saksalaiset joutuivat käymään kovimmat taistelunsa Tallinnan miehityksen jälkeen Narvassa punakaartin kanssa 28. helmikuuta 1918. 
Saksalainen miehitysjoukko perusti yhdessä virolaisten kanssa punaisia varten vankileirejä Naissaareen, Pääskylään sekä muille paikkakunnille. Vankeja oli noin 5 000. Saksalaismiehityksen alun puhdistuksissa kuoli noin 400 punaista. Saksalaiset olivat miehittäneet koko Viron alueen 5. maaliskuuta 1918 Narvajoelle asti. 

Juuri ennen saksalaisten tuloa Tallinnaan Viron väliaikainen hallitus julisti Viron itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918, mutta saksalaiset joukot miehittivät Tallinnan seuraavana päivänä. Tallinna, Tartto ja Narva asetettiin suoraan Saksan sotilashallinnon alaisuuteen. 

Saksa ei tunnustanut sen enempää Viron, Liettuan kuin Latviankaan itsenäisyyttä vaan piti Baltiaa miehitysvallan alaisuudessa pyrkien muodostamaan niistä myöhemmin yhden Baltian herttuakuntana tunnetun kokonaisuuden, joka olisi ankkuroitu Saksan keisarikuntaan saksalaissyntyisen valtionpäämiehen avulla. 

Viron itsenäisyysmiehet joutuivat piileksimään saksalaismiehityksen ajan, ja osa heistä vangittiin. 

Brest-Litovskin rauhassa maaliskuussa 1918 bolševikkien oli pakko luovuttaa Viro Saksalle. Saksan sotilashallinto lakkautti miltei kaikki maassa ilmestyneet sanomalehdet. Vain saksalaisille myötämielinen Tallinna Päeväleht sai jatkaa ilmestymistään. Keisarillisen Saksan armeijan suojassa baltiansaksalaiset aloittivat kiivaan poliittisen toiminnan saadakseen Liivinmaan ja Viron liitetyksi Saksan keisarikuntaan.

Aie ei toteutunut, sillä Liettua julistautui itsenäiseksi, Saksan kanssa tulli- ja sotilasliitossa olevaksi perustuslailliseksi kuningaskunnaksi. Näin ollen Liivinmaa ja Viro pysyivät Saksan sotilashallinnon suorassa alaisuudessa aina Saksan tappioon ensimmäisessä maailmansodassa.

...Seurasi yli vuoden mittainen Viron vapaussota brittilaivaston tukemana. Vuonna 1920 solmittiin Tarton rauha, jossa Viro ja Neuvosto-Venäjä tunnustivat toisensa. 

Maahan järjestettiin tehokas vironkielinen alkeisopetus. Tarton yliopisto muutettiin vironkieliseksi jo vuonna 1919. Maauudistuksessa kartanoiden maat jaettiin talonpojille. Vuonna 1921 Viro liittyi Kansainliittoon.

...Kesäkuussa 1940 Neuvostoliitto painosti Viroa päästämään 90 000 neuvostosotilasta maahan, ja elokuussa 1940 Virosta tehtiin neuvostotasavalta. 

Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941 Stalin määräsi neuvostoarmeijan perääntymään. Virolaiset partisaaniryhmät metsäveljet vastustivat neuvostojoukkoja ja avustivat saksalaisia tämän kesäsodan aikana. 

Saksan 18. armeija ylitti Viron rajan 7.–9. heinäkuuta ilman suurta vastarintaa. 10. heinäkuuta Viron eteläosat olivat saksalaisten ja virolaisten hallussa. Rintama siirtyi Keski-Viroon, jossa taisteltiin muun muassa Tartossa. 

Viimeiset neuvostojoukot poistuivat manner-Virosta 21. lokakuuta 1941. Tämän jälkeen Saksan pohjoinen armeijaryhmä riisui metsäveljet aseista, miehitti Viron ja aloitti Viron juutalaisten tuhoamisen. 20. tammikuuta 1942 todettiin Viron olevan ”judenfrei” ainoana maana Euroopassa, sillä kaikki Virossa asuneet juutalaiset (noin 950–1 000 henkilöä) oli vuoden 1941 aikana tuhottu tai karkotettu kokonaan. 

Saksan armeijassa oli noin 70 000 virolaista. 

...Tammikuussa 1944 Saksan armeija joutui perääntymään suunnilleen Viron nykyistä itärajaa kulkeneelle Panther-linjalle. Pääosin kansainvälisistä SS-joukoista mutta myös virolaisista vapaaehtoisista ja nostoväestä koostuneet puolustajat onnistuivat torjumaan hyökkäykset Narvaa vastaan helmi–maaliskuussa. 

Tallinnan suurpommituksissa 9.–10. maaliskuuta tuhoutui kaupungista 53 prosenttia ja yli 1 400 ihmistä kuoli. 

Puna-armeijan kesähyökkäys murskasi etelämpänä Saksan Keskustan armeijaryhmän.
Kun puna-armeija uudisti hyökkäyksensä Riikaan syyskuun puolivälissä, saksalaisten aika Virossa oli ohi. Hitler määräsi 15. syyskuuta pohjoisen armeijaryhmän perääntymään Virosta ja Latvian pohjoisosista Kuurinmaalle. Puna-armeija miehitti Tallinnan uudelleen 22. syyskuuta 1944. Maasta tuli Viron neuvostotasavalta.

...1950-luvulla Viron kulttuurielämä alkoi vilkastua. Viron sosialistinen neuvostotasavalta oli melko suljettu 1960-luvun loppupuoliskolle asti. 

1980-luvulla Moskovan keskushallinto pyrki venäläistämään neuvostotasavaltaa voimakkaasti.


Marraskuussa 1988 Viron neuvostotasavallan korkein neuvosto julisti maan suvereeniksi. Toukokuussa 1990 osa vuoden 1938 perustuslaista palautettiin voimaan ja maan nimi muutettiin Viron tasavallaksi. -Wikipedia-



Kun Gennadi Janajevin johtaman juntan vallankaappausyritys heinäkuussa 1991 kaatui Venäjän presidentin Boris Jeltsinin johtamaan vastarintaan, Viron johtajat tarttuivat keskellä poliittista kaaosta rohkeasti tilaisuuteen ja maa julistautui toisen kerran itsenäiseksi. -Iltasanomat- 
 
Kansanäänestyksessä suurin osa kansasta kannatti itsenäisyyden palauttamista. Viro julisti itsenäisyytensä palautetuksi 20. elokuuta 1991




Vironreissupäivityksessä näin:
Tallinnan televisiotornin
edustalla on muistomerkki vuoden 1991 elokuun 29. päivän tapahtumasta, jolloin ihmisketju asettui puolustamaan tornia Neuvostoliiton tankkeja ja joukkoja vastaan Viron itsenäistymisprosessissa.





Televisiotornilla on siten virolaisille suuri symbolinen merkitys.



Vuonna 1992 voimaan tuli vuoden 1937 muokattu versio, joka määritteli Viron tasavallan kansalaisiksi ennen miehitystä Viron kansalaisia olleet ja heidän jälkeläisensä. Uusi kansalaisuuslaki vuonna 1995 vahvisti ja selvensi tämän periaatteen. Viron alue oli joutunut neuvostoaikana suuren kolonisaation kohteeksi, joten maahan oli tullut 475 000 venäjänkielistä maahanmuuttajaa. 
Viron hallitus myönsi heille pysyvän oleskeluluvan ja heidän tuli naturalisaatioprosessin kautta hakea Viron, Venäjän tai jonkin muun maan kansalaisuus. 

Viimeiset Venäjän joukot vetäytyivät elokuuhun 1994 mennessä. 

Viro solmi uuden rajasopimuksen 18. toukokuuta 2005 ja ratifioi sen 20. kesäkuuta. Sopimuksessa määritellyt rajat noudattivat neuvostotasavallan aikaisia rajoja, lukuun ottamatta Petserimaata ja Narva-joen itärantaa. 

Viron perustuslain määrittelyn mukaan Viron valtion alueen perusta on Viron tasavallan ja Neuvosto-Venäjän välinen Tarton rauhan sopimus vuodelta 1920, eikä Viron valtion aluerajoja saa muuttaa ilman riigikogun päätöstä. -Wikipedia-



Viron Helsingin-suurlähetystön sivuilla muistutetaan, että itsenäinen Viron tasavalta perustettiin vuonna 1918. Itsenäisyyden katkaisi pian toinen maailmansota ja sitä seurannut puolen vuosisadan mittainen neuvostomiehitys.-Iltasanomat - 







Viro, Eesti, Estonia, vaikka pieni maa onkin 
on hyvin ylpeä omasta kielestään, 
ja suomalais-ugrilaisuudestaan. 
Jotta siinä maassa pärjää, pitää 
osata eestin kieltä. Hyvin kunnioitettavaa! 

He ovat osanneet ottaa itsenäisyydestään 
irti kaiken ja oman kielen rakkaus on 
yksi tärkeä osa kansallistunnetta. 


Heille Suomi on esikuva, niin 
hyvässä kuin pahassakin. 
Kunpa osaisimme olla heille 
esikuvan arvoisia.  



Nyt meitä on tässä 
vierekkäin kaksi 
pientä, sisukasta maata 
joilla on sadan vuoden 
itsenäisyys. 





Onnea rakkaalle naapurimaalle. 

 Hea iseseisvuspäev! 













22.2.2018

Hildan päivät









Älkää sekoittako häntä Hilmaan, joka on eräänkin kirjan sankaritar. Nyt on kyse Hildasta. Kukaan ei oikeastaan edes tiennyt miltä hän näytti. Hän oli vaan jäänyt luoksemme lapsuuden kotikotiin asumaan jostakin Suomi-filmistä. Hän vaan oli. Meidän syntipukkimme. =)

Vähän väliä tuli tilanteita, jolloin Hilda ei ollut muistanut tehdä töitään. Hän oli unohtanut joskus kanalan luukun auki yöksi. (Huijui!) Samalla kasvihuoneen ovi oli jäänyt levälleen. Ei hän ollut muistanut kerätä possuille vihantaa. Ei ollut tuonut pirttiin puita pakkasella tai oli kolannut pihan epämääräisesti. Ei hän keitellyt meille kahviakaan. Itse joi ja jätti kahvipannun pesemättömänä liedelle. Jääkaappiin hän ei hoksannut tuoda maitoa. Joku muu sai sitten tehdä työt kun Hilda vaan jossakin haaveillen hymyili, hyräili ja viilaili kynsiään.
Rontti Hilda!

Se sama Hilda lähti minun mukaani kun muutin aikoinaan pois kotoani. Hilda unohteli tiskata poissaollessani. Hilda ei jaksanut pedata sänkyäni. Imuria hän tuskin tunsi. Silitettävien vuori suureni. Aina Hilda lusmuili jossain ihan muualla.

Käydessäni Maman luona viime viikolla, Mama tokaisi Hildan unohtaneen hänen luonaan taas jotakin. Mie siihen, että meillä Hilda unohtaa edelleen tiskata! Aina Hilda on humputtelemassa jossain muualla! Onkohan hällä liikaa palveluspaikkoja? Haukannut liian ison kakun?


-Ihan kelvoton otus, Mama tykkäsi.
-No niin on!
-Pitäskö sille jo huomauttaa tästä? Voi Hilda...!


Kukaan ei oikeastaan vieläkään tiedä, miltä Hilda näyttää. Voisin kuvitella lisää, jotta ehkä Hilda yhä kulkee kuin rätisevän filminauhan takana kellertävän mustavalkoisissa vaatteissaan ja esiliinassaan, heilauttaa kultaisia kiharoitaan ja nauraa välillä heleästi vieraillemme:
-Kyllä maisteri on sitten mahdoton!
Ja katoaa kengät kopisten jonnekin muualle. Ehkä teille? 


**************************


Esikoisen ystävä ihmetteli kerran, mikä ihmeen nainen se on joka käy teillä välillä auttelemassa? Onko se joku sukulainen? 
Esikoinen ihmetteli suuresti kysymystä kun eihän meitä kukaan vieras kyliltä koskaan auttele... 
Kun selvisi että kyseessä oli Hilda, Esikoinen naureskeli ja kertoi Hildan olevan äidin ja mummon mielikuvistusolento. =) Haha!
No ei se nyt ihan niinkään ole, mutta menköön se selitys. =) 


Kun Esikoisen ystävä sattui Ruotsin reissullaa näkemään Hilda-kaupan ja siellä tämän pienen kissamaisen Hilda-pussukan, ja hän osti sen tuliaiseksi minulle. Kiitos vain.


**************************


Tänään sattuukin olemaan Hildan nimipäivä. 
Kakun olisin hänelle leiponut 
mutta Hilda on jälleen jossain omilla teillään... 
Ehkä nimipäiviään viettämässä ja 
jätti taas kaikki kotityöt minulle... =) 

Voi sitä Hildaa... 













Ei multitaskata siellä!








Tänään on 
Keskitytään 
vain yhteen asiaan 
kerrallaan -päivä. 

Joillekin multitaskaajille 
se voi olla vaikeaa! 

- Onko sinulla monta rautaa tulessa 
vai keskitytkö tavallisestikin 
vain yhteen työhön kerrallaan? 









21.2.2018

Äidinkieli






Tänään juhlitaan Äidinkielen päivää

 Oikeus omaan kieleen on kansalaisoikeus, 
jonka perusteella ihmisillä on oikeus oman äidinkielensä
ylläpitämiseen ja käyttämiseen ja itsensä julkiseen 
ilmaisuun omalla äidinkielellään. 




Lähde Wikipedia

18.2.2018

Popup-ravintolaan, mars!







Tänään saatat törmätä yllättävissä 
paikoissa ruokatarjontaan. 




Pysähdy ihmeessä, 
osta jotakin 
ja nauti hetkestä, 
koska on Ravintolapäivä.



Carpe diem!

Muista antaa palautetta 
popup-ravintolan pitäjille! 




Suomen talvi saattaa olla 
tosin aikamoinen haaste 
popup-ravintolan toiminnoille.



Samalla tänään on 
myös Juo viiniä -päivä 
mutta ei yhtaikaa popup-
ravintolan toiminnan kanssa 
kuitenkaan, kun puuttuvat 
ne kaikki luvat...  

Ehkäpä sitten kotona 
lämmikkeeksi 
päivän päätteeksi? 

 




17.2.2018

Tee jotain kilttiä





Tämä nyt hieman liittyy eiliseen, 
mutta tänään sattuu olemaan 
 Satunnaisten kilttien tekojen päivä. 

Mieti mikä sinun satunnainen 
kiltti tekosi voisi olla ja 
toteuta se. 
Itsellekin tulee hyvä olo. 



16.2.2018

Piristä myrtsiä kaveria






Tee myrtsille kaverille palvelus -päivä 
on juuri tänään. 

Puhdista vaikka hänen autonsa lumesta, 
tai vie hänen roskapussinsa, 
tamppaa puolestaan mattonsa 
tai ulkoiluta koiraansa... 

Voi olla ettei hän ole 
sitten enää koskaan myrtsinä. 






Edit: 
Omaa päivääni ihastutti postipaketti 
jossa oli kaikkea ihanaa, enemmän 
kuin mitä olin odottanutkaan!! 
Kiitos siitä lähettäjälle! 
Teit minulle yllätyksellisen päivän 
sekä muutamalle muulle... ♥ 
Lupaan etten itse ole 
tänään myrtsinä vaan 
kiitollinen. 
Sydämestäni.  ♥ 



 





14.2.2018

Ystävänpäivä on tietenkin joka päivä









Valentinus oli 200-luvulla elänyt italialainen piispa. 
Hän oli rakkausrunoilija, rakastavaisten auttaja ja ymmärtäjä,  jonka kerrotaan vihkineen luvatta sotilaita ja toimineen täten sotapäälliköitä vastaan, joiden mielestä 
tosi sotilas ei saanut edes vilkuilla naisia.

Valentinuksen kerrotaan myös kehottaneen nuoria miehiä kieltäytymään armeijaan menosta ja pysymään kotona 
vaimojensa luona. 
Tällainen toiminta suututti roomalaiset sotapäälliköt 
ja he vangitsivat yhteiskunnan uhaksi koetun rakkauden puolesta taistelijan. Kiitolliset vaimot lähettivät Valentinukselle vankilaan kukkia ja lahjoja myötätunnon merkiksi. 

 Keisari Marcus Aurelius mestautti 
piispa Valentinuksen 14.2. vuonna 269. 

Valentinuksen kuoleman jälkeen rakastavaiset
pitivät häntä yhä suojelijanaan 
ja hänen kuolinpäivästään tuli
rakkauden ja ystävyyden päivä ja
hänestä itsestään kansan silmissä
marttyyripyhimys.

Siksi keskiajalta saakka 
rakastavaiset
joilla on ollut ongelmia, 
ovat lähettäneet rukouksiaan 
Pyhälle Valentinukselle.









Päivän tunnus on punainen sydän
kaikenlaisissa muodoissaan. 



Valentinuksen päivän romanttiseen rakkauteen liittyvillä 
tavoilla ja uskomuksilla on pitkä historia Englannissa 
ja Ranskassa, jossa vietettiin jo 1300-luvulla 
ystävänpäivänjuhlia ja rusettiluistelun kaltaisia 
lemmenarpajaisia. 

Viralliseksi juhlapäiväksi Valentinuksen päivä 
julistettiin Englannissa vuonna 1537. 





Etelä-Euroopassa arvellaan lintujen valitsevan 
itselleen parin juuri Valentinuksen päivänä. 
 
1800-luvun alussa Valentinuksen perinne siirtyi 
Atlantin yli Yhdysvaltoihin jossa muun muassa 
tytöillä oli sellaisia uskomuksia, että ensimmäinen 
mies, joka kävelee heitä vastaan ystävänpäivänä, 
on heidän oikeansa. Lisäksi uskotaan, 
ystävänpäivänä omenan halkaisemisen 
ja siementen lukumäärän laskemisen todistavan, 
kuinka monta lasta kyseinen tyttö saa. 

Yhdysvalloissa rusettiluistelu 
kuuluu ystävänpäiväperinteisiin. 





Suomessa Ystävänpäivää on vietetty 1980-luvulta. 
Päivä on muodostunut toiseksi suosituimmaksi 
postitettujen korttien päiväksi joulun jälkeen. 
Päivä on Suomessakin hiljalleen kaupallistumassa, 
sillä ystävänpäivälahjoja hankitaan vuosi vuodelta enemmän. 
Ystävänpäiväperinteet saattavat olla meilläkin muuttumassa 
kansainvälistä Valentinen päivää muistuttavaksi.  







Oikein hyvää  
Ystävänpäivää 
Sinulle



PS: 

Muutoin olen sitä mieltä, että 
joka päivä on ystävänpäivä. 












Lähteet ja kuva
Turun Sanomat/Anu Iso-Kokkila  
sekä Wikipedia  

11.2.2018

Laskiainen








Laskiainen on tiettävästi alunperin
pakanallinen juhla.
Laskiaiseen kuuluvia merkkipäiviä
ovat laskiaissunnuntai
sekä sitä seuraava laskiaistiistai.


 



Suomalaisia laskiaisperinteitä
ovat pulkkamäki,
hernerokka sekä laskiaispullat.














Muualla maailmassa tämä meidän
laskiaisaikamme tunnetaan
mm nimillä Pancake Day,
Shrove Tuesday
ja Mardi Gras.
Ja 13.2. on 
Kansallinen kalakeittopäivä! 



Lähde Juhlapyhät(.)fi

Uusi ystävä






Sen lisäksi että tänään on 112 -päivä
jolloin voit vaihtaa palo- ja häkä-
varoittimiin uudet paristot
sekä Laskiaissunnuntai, 
on myöskin näin Ystävänpäivän lähestyessä 
sopivasti, Hanki uusi ystävä -päivä

- Mikä tietenkin on helpommin sanottu 
kuin tehty, ainakin aikuisena... 
Se paristonvaihto on paljon 
helpompi tehtävä.  






Mutta ehkä ulkoillessa, 
koiraa kävellyttäessä, 
rusettiluistellessa, tai 
pulkkamäestä löytyy 
tänään uusia ystäviä 
joiden kanssa voit 
juoda kuumaa kaakaota 
ja syödä laskiaispullia. 

Tänään vietetään myöskin 

Lukurauhan päivää.



Ystävänpäivästä puheenollen, 
laita Ystävänpäiväkortit 
postiin viimeistään huomenna, 
12.2. jotta ehtivät perille. 




10.2.2018

Tulppaanikimppu






Tammikuussa vanhojen sohviemme 
(ne oli ostettu käytettyinä) 
tekninen käyttöikä kertakaikkiaan 
tuli tiensä päähän ja hankimme ihan uuden 
sohvan joka vie vähemmän tilaa olohuoneesta 
ja harmaana se sopiikin jotenkin mainiosti 
huoneen väreihin.




Kimppu tulppaaneja oli kuin 
piste ii:n päälle. 







Kun kimppu oli viittä vaille 
menossa jo pois, nostin sen 
terassille pakkaseen jossa kukat 
kukoistivat pakastettuina 
vielä monta päivää.


 








9.2.2018

Kissa joka karkasi
















 Löysin marraskuun puolelta 
vielä muutamia kissakuvia 
Tepi-kissasta joka oli n kuukauden 
meillä hoidossa. 

Kuten ilmeestäkin näkee, 
Tepi suunnitteli koko ajan 
kaikenlaista. Lähinnä miten 
voisi kiivetä vielä ylemmäksi... 
Tai karata ovesta 
tai jopa ikkunasta. 
Se oli tuollainen kettuilvestiikeri. ♥  
Tai siis onhan se yhä. 
Tepi karkasi sittemmin 
omistajiltaan ja loppujen 
lopuksi se etsi itse itselleen 
uuden kodin ja isäntäperheen 
ja jäi sinne tyytyväisenä 
asumaan. Siellä se saa 
vapaasti ulkoillakin, 
eikä tarvitse enää karkailla... 







8.2.2018

Naura, istuta kukkia ja rikastu





Tässä jokin aika sitten istutin 
Murusten tuomasta jouluasetelmasta 
kaikki kolme kasvia eri ruukkuihin, 
jotta niillä olisi tilaa kasvaa. 

Tämä hauska puolukkamainen 
marjakasvi sai saviruukun. 




Lawsoninsypressi pääsi itse ostamani 
toisen samanlaisen kanssa 
yhteen ruukkuun asumaan. 
Nyt niillä on seuraa toisistaan. 



Terassin kesämurattien poikaset 
sain laittaa kiertämään 
muutes jo rautalankakehää,
ja odottamaan kevättä.



Otin pois tonttuset 
keittiön ikkunan välistä
jäkälien kera.  
Joulu on nyt niin ohi. 




 Jouluasetelman kuningas 
eli joulutähti pääsi 
yksin ruukkuun valkeaan. 

- Se ei kyllä sittemmin halunnut 
siinä olla lainkaan 
mutta tässä se vielä kukoistaa.






Tässä kaunis Murusten tuoma 
kukka-asetelma alunperin. 
 



***********




Huumori auttaa 
jaksamaan arkea. 
Vanha sanonta kertoo 
naurun jopa pidentävän ikää. 

Tänään teemana onkin 
Naura ja rikastu -päivä.