20.1.2020

Lunta ja juustoa









Jossain, missä ON lunta, 
voidaan tänään viettää 



Meillä sen sijaan
ei ole lumen hitustakaan... 


Pelottavaa, miten kasvit 
selviävät, koska ne tarvitsisivat lumipeiton suojakseen niiltä pakkasilta joita on takuullakin tulossa helmikuussa... 












Sen sijaan täällä lumettomilla alueilla voimme viettää juuston ystävien päivää, joka on helppoa,
syödään juustoa!

Voit tehdä juustokakun, keitellä kotijuustoa, paistaa leipäjuustoa, kokata keittojuustoa, tekaista juustovoileivän, paistella ja maistella juustopizzaa, pyöräyttää juustoisen munakkaan tai syödä vaikka juustonaksuja tai 


nautiskella juustoa tarjottimelta kivan valkoviinin ja kaverien kera. 




Tai voit kutsua enemmänkin ystäviä 
istumaan iltaa juustofonduen pariin.  


Jokainen juhlii Juuston ystävien päivää omalla tavallaan.

Niin. Tänään on 
#CheeseLoversDay  



***************





19.1.2020

Karhu kääntää kylkeään










Karhu on Suomen kansalliseläin


Kaikki karhut ovat tukevarakenteisia, isopäisiä ja kyttyräselkäisiä. Niillä on tuuhea turkki ja vahvat tassut, jotka soveltuvat paremmin kaivamiseen kuin puissa kiipeilyyn.

Ruskeakarhu (Ursus arctos) on Euroopan suurimpia petoeläimiä.
Karhun pituus on 135–250 senttimetriä ja paino 60–300 kilogrammaa, uros on selvästi suurempi kuin naaras.



Karhun korvat ovat pienet ja pyöreäpäiset, mutta kuitenkin selvästi erottuvat.

Karhun turkin väritys vaihtelee miltei mustasta aina vaalean kellanharmaaseen asti, jopa lähes valkoisia tavataan silloin tällöin.
Karhun jälki on luonnonvaraisista eläimistä Suomen suurin. Sen takakäpälän jälki muistuttaa ihmisen jälkeä, mutta jalkaterän painallus on hieman leveämpi ja kolmiomaisempi kuin ihmisellä. Karhun jäljessä näkyy viisi varpaan ja kynnen painallusta.
Karhu on kaikkiruokainen, se syö paljon kasvisravintoa ja varsinkin marjoja. 

Karhut nukkuvat talviunta puoli vuotta.


Karhun talviuni ei ole yhtä syvää kuin lepakoiden ja siilien talvihorros, sillä karhun ruumiinlämpö laskee 33 asteeseen. Naaraskarhun ruumin lämpötila pysyy kuitenkin 37 asteessa synnyttämiseen asti. Karhu reagoi talviunen aikana ympäristöönsä, ja toisinaan herää kesken talviunen, kun sen ruumiin ravintovarastot ehtyvät ennenaikaisesti. 
Talvehtiessaan karhu ei virtsaa eikä ulosta. Sen virtsa siirtyy virtsarakosta maksaan, missä se muuttuu valkuaisaineiksi. 
  
Keväällä karhu herää talviunesta maalis-huhtikuussa, kun auringon sulattama lumi valuu sen pesään. Talven jälkeen karhu-urokset lähtevät naaraita aikaisemmin liikkeelle. Urokset lähtevät liikkeelle yleensä heti, kun lunta on riittävän vähän hirvien metsästykseen.
 
Naaraskarhu synnyttää talviunen aikana. Karhun syke laskee talviunen aikana 40 lyönnistä minuutissa 10 lyöntiin. Naaraat pentuineen lähtevät liikkeelle vasta maan ollessa kokonaan sula. 
Odotellessaan lumen sulamista karhu tekee pesän lähelle tai pesään oksista makuupaikan ja syö puiden silmuja sekä vesikasveja pesän läheltä. Lumipeitteen vähennyttyä tarpeeksi karhu alkaa metsästää hirviä. Jollei tämä onnistu, se täyttää ravinnontarvettaan muurahaisilla./Wikipedia





 Vanhan kansan mukaan Karhu kääntää 
tänään kylkeään ja nukahtaa uudelleen.




**********************







Tänään on myös Heikin nimipäivä, 
sekä Pyhän Henrikin, 
Suomen suojeluspyhimyksen muistopäivä.


"Pyhän Henrikin tiedetään olleen Suomen ensimmäinen piispa. Hän on todennäköisesti ollut syntyisin Englannista. Piispa Henrik toimi ilmeisesti Itämeren alueen lähetyspiispana ja asui Upsalassa. Hän osallistui kunigas Eerik Pyhän tekemään ristiretkeen 1155 Suomeen. 


Kuninkaan palattua kotimaahansa piispa Henrik jäi Suomeen jatkamaan kirkollisen elämän järjestelytyötä, mutta hänen kerrotaan kärsineen täällä marttyyrikuoleman ristiretkeä seuranneena talvena (20. tammikuuta 1156). Tarinan mukaan talonpoika Lalli surmasi Henrikin Köyliönjärven jäällä. 


Piispa Henrik haudattiin Nousiaisten kirkkoon, josta hänen maalliset jäännöksensä siirrettiin 18. kesäkuuta 1300 Turun tuomiokirkkoon.

Surmapaikalle luodulle pienelle saarelle rakennettiin 1300-luvulla muistokappeli, jonka mukaan saarta yhä nimitetään Kirkkokariksi,  vaikka kappeli onkin aikojen kuluessa raunioitunut, ja nykyään siitä on jäljellä ainoastaan joitakin kiviä ja lähes kokonaan maatuneita hirsiä. 


Tästä Köyliönjärven Kirkkokarista tuli keskiajalla suosittu pyhiinvaelluskohde, ja nykyäänkin Suomen katolilaiset tekevät sinne pyhiinvaelluksen kesäkuun puolivälissä kunnioittaakseen pyhän Henrikin muistoa. 


Henrikiä ryhdyttiin aluksi kunnioittamaan Turun tuomiokirkon ja vähitellen koko Suomen kirkon ja kansan taivaallisena suojelijana. Hänen muistoaan vietetään 19. tammikuuta kaikissa Pohjoismaiden katolisissa kirkoissa, ja Suomessa juhlapyhänä." /Katolinen.fi


"Eläinten rehuista pitää tänään olla vielä puolet jäljellä ja ihmisen viljasta saa olla kulunut vain kolmannes./Lehto.ry 
 Tälle päivälle kannattaakin siis  toivoa vähän kurjempaa säätilaa, sillä vanhan kansan uskomusten mukaan: 
"Heikin päivä muuttaa sään: pahat ilmat hyviksi, hyvät huonoiksi."/Lehto.ry


18.1.2020

Nalle Puhin päivä










Tänään on kirjailija Alan Alexander Milnen, (18.1.1882-31.1.1956) 138.s syntymäpäivä. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Nalle Puh-kirjat, joten tänään vietetäänkin samalla keltaisen, hunajaa rakastavan Nalle Puhin päivää. Hunajapurnukat esille, nyt juhlitaan!






Nalle Puh kumppaneineen asuu Puolen hehtaarin metsässä, jonka esikuvana oli puolestaan Ashdownin metsä lähellä Milnen perheen kotitaloa. 

Milne sijoitti kirjoihinsa myös poikansa Christopher Robin Milnen, (21.8.1920-20.4.1996). Kaikki neljä Nalle Puh-kirjaa on kuvittanut E. H. Shepard, joka otti piirroksiinsa mallia sekä alkuperäisistä Christopher Robinin leluista että Ashdownin metsästä. Nalle Puhin esikuvana tosin oli ennemminkin E.H. Shepardin oman pojan lelunalle. 

Nasu, Ihaa, Tiikeri, Kengu ja Ruu perustuvat suoraan Cristopher Milnen leluihin. Kani ja Pöllö sen sijaan ovat kirjailijaisän mielikuvitusta. 

E. H. Shepardin kirjakuvituksissa muut hahmot onkin piirretty leluiksi, mutta Kani ja Pöllö oikeiksi eläimiksi. Kirjassa Nalle Puh rakentaa talon Kani toteaa Pöllölle, että "vain heillä kahdella on aivot ja muiden päissä on purua”.


Nalle Puh -kirja ilmestyi Suomessa Anna Talaskiven suomentamana vuonna 1934. Kirjan runot suomensi Yrjö Jylhä. 

Disney-elokuvien myötä joukkoon astui myös aivan uusi hahmo, Myyrä.  







Christopher Robinin lelukarhu oli vuoteen 2008 saakka näytteillä New York Public Libraryn sivukirjastossa Donnell Library Centerissä lastenosastolla, missä eläkepäiviään viettivät myös Nasu, Kengu, Tiikeri sekä Ihaa.








Kirjailija Brian Sibley lisäsi pingviinin Nalle Puhin uusimpaan seikkailuun, nähtyään A.A.Milnen vanhan valokuvan jossa hän leikkii poikansa Christopherin kanssa pehmoleluilla joista yksi on selkeästi pingviini. 


Brian Sibley päätti kirjoittaa lisää rakastettujen hahmojen seikkailuja pingviiniystävällä lisättynä. 
Jatko-osa The Best Bear in All the World julkaistiin 6.10.2016.  

Nalle Puhin oma syntymäpäivä on 14.10.1926 joten ensi lokakuussa hän täyttää jo keltaisille karhulle kunnioitettavat 94 vuotta.   



  Oma tulokseni oli Nasu: 

"Muistutat erehdyttävästi Nasua.
Säikyt ja huolestut vähästä mutta rohkeutta riittää, jos on pakko.
Olet todellinen ystävä, paras mahdollinen. Harmi, että kovin harva tietää sen.
Seurassasi viihtyy moni, sillä olet hauska, vaikka et sitä itse tiedäkään." 







15.1.2020

Hääpukuja ja mansikkajäätelöä









Jos hääpukusi on tallessa,
ota se esiin, kaikkine tykötarpeineen, ja
pukeudu siihen. Sitä voi pitää muulloinkin kuin kerran omissa häissäsi. 
Ainakin tänään, koska on 




 Meille muille, joilla ei ole hääpukua,
koska olemme menneet naimisiin
(jotkut meistä jopa kahdesti)  
ihan tavallisessa arkiasussa,
joka ei ehkä enää jopa ole 
vaatekaapissamme, 
sopii tämänpäiväinen 
 Mansikkajäätelöpäivä.
Nam!  

Tosiaan... Pitäisiköhän 
sitä joskus "uudistaa valat" 
ja hankkia ihan ihka ensimmäinen 
ja oma hääpuku? =D






 Tänään on myös 


Ihan liian vähän nykyään 
käytetään hattuja! 
Palaisivatpa hatut taas muotiin. 










13.1.2020

Nuutti ja talven selkä joka taittuu









Haikeaa!

Joulun aika on
auttamattomasti nyt ohitse
ja joulu pitää pakata
varastoonsa seuraavaa kauttaan 
odottamaan...






Jouluaattona alkanut Joulurauha kestää 20 vuorokautta ja se päättyy tänään Nuutinpäivään, jolla ennen oli suurempikin merkitys ja jota suurestikin juhlittiin. 
"Nuutinkiertue saattoi lähteä liikkeelle jo loppiaisiltana, mutta yleensä vasta Nuutinpäivänä, ja se voitiin uusia seuraavina iltoina.
Joukon ytimen muodosti 3-5 hassusti pukeutunutta nuorta miestä tai naista. Miehet saattoivat pukeutua naiseksi ja naiset mieheksi. Varsinaista nuuttia kutsuttiin nuuttiparooniksi tai nuuttipukiksi. Tarkoituksena oli saada joulukauden viimeinen olutkestitys, juoda tynnyrit tyhjiksi koko kylästä.

Joukko kasvoi talosta taloon edettäessä. Jos seurue sai olutta kiitettiin siitä kauniisti laululla.
 Jos ei tarjoilua saatu, esitettiin karkeasanainen haukkumalaulu, jossa mm. saatettiin uhata ettei ensi kesänä tulla
kyseisen talon elotalkoisiin.

Olutta ja muita tarjoiluja ei aina nautittu paikalla vaan ne koottiin rekeen ja koko saalis vietiin lopuksi kylän suurimpaan tupaan, jossa pidettiin joulukauden viimeiset leikit ja tanssit. Siellä olut ja muu ruoka tasan nautittiin.

Nuutinkiertuetapa on elänyt voimakkaana  1930-luvulle saakka erityisesti Etelä-ja Lounais-Hämeessä sekä Varsinais-Suomessa.

On mahdollista, että joulurauhan loppumiseen liittyvät Nuuttipukkien kiertueet ovat vanhempia kuin esim. Tapaninpäivään ja muihin välipäiviin liittyvät kiertueet, olihan vaarallinen Pyhä aika loppunut uudenkuun synnyttyä ja siten voitiin vapaan iloisesti remuten kiertää talosta taloon.

Ns. Pyhä kuukausi oli pakanuuden aikana vuoden pimein kuukausi, jolloin päivä oli lyhyin. Silloin kaikki ulkona liikkuminen oli vaarallista ja näin oli etenkin johtomiesten ja päälliköiden kohdalla." 
Teksti:Lehto.ry/Spiria











Vanha kansa sanoi, että 
Talvennapa, eli sydäntalvi 
taittuu tänään.  




"Kansanomainen nimitys, selkäviikot Loppiaista seuraavasta ajasta osoittaa, että kansa on kuvitellut keskitalven muodostavan vuoden eräänlaisen korkeimman kohdan, kaaren harjan, joka tiettynä aikana katkeaa.


Kansan kielellä talvenselkä tarkoittaa myös tähtitaivaan Linnunrataa ja se käsitetään nimensä mukaisesti. Se esittää talvenkulkua: alkupää auringonnousun puolella syystalvea, korkein kohta eli taite sydäntalvea ja alas kaartuva osa kevätpuolta.


Loppiaisesta alkavat selkäviikot ja reikäleivät tai härkäviikot ja läpileivät. Tällöin alkaa moniviikkoinen juhlaton kausi ennen laskiaista ja Marian päivää.


Herkkuruokainen joulun aika ja loikominen lämpimässä pirtissä ovat ohi. Alkaa arki."
Teksti:Lehto.ry/Spiria





 
Ensi yö on oleva 
se ihan ensimmäinen talviyö. 









Minä sitten rakastan
näitä pimeitä talviöitä.


Terveisin Una









 



12.1.2020

Suutele punapäätä!






Tänään on kansainvälinen 



Irlannissa on paljon punahiuksisia. 
 Punaisten hiusten sanotaankin olevan  muisto väkivaltaisen  viikinkien raaoista reissuista tuolle saarelle... 





Pussaa punapäätä- teemapäivä perustettiin vuonna 2009 Facebook-ryhmänä, jonka tarkoituksena oli kompensoida vähemmän hauskaa Potki Punapäätä -päivää vastaan, joka järjestetään marraskuussa. Tämän aggressiivisen teemapäivän vuoksi  punapäisiä lapsia oli kidutettu ja pahoinpidelty kouluissa ympäri maailmaa...=( 

Punapäisiä on vain 1-2% maailman väestöstä. 

Varmaan siksi punainen hiusväri onkin yksi 
suosituimmista hiussävyistä.  



Etsi tänään yksi punahiuksinen, ja anna hänelle iso suukko arvostaaksesi hänen ainutlaatuisten ja upeiden hiustensa väriä.
 -Varmista kuitenkin, että sinulla on hänen lupansa suudelmalle. 
Tai, jos haluat olla hienovaraisempi, 
anna kaikille tuntemillesi punahiuksisille suklaasydän.

Kaikki rakastavat suklaata! 




Suudelma punapäällehän voi olla 
vaikkapa suukko kissalle,



koiralle,



ketulle, 


punapandalle,jne... 

 












11.1.2020

Melkein talvi?




 Tänä aamuna oli jälleen outo valoilmiö taivaalla, 
joten päätimme lähteä katsomaan millaiselta 
pikkupakkasaamu näyttäisi Keinukalliolla.


 Kyllähän minä sieltäkin löysin kuvattavaa.


 Purot ja joet eivät ole vielä täälläpäin jäässä. 
Vesi virtaa, jääkylmänä tosin.

  
Villejä lupiineja talvella...


 Tähän paikkaan tulee paljon lisää villejä 
lupiineja ensi vuonna koska kaikki 
herneenpalkomaiset 
siemenkodat olivat auenneet.


Valitettavasti täälläpäin maailmaa, 
ei jopa kaksimetriseksi kasvavaa pujoa taideta hillitä. 
- Ei sen kasvua kyllä hillitty edellisessäkään asuinkaupungissamme... =(  

Pujo, Artemisia vulgaris
 sen lisäksi että on myrkyllinen, 
aiheuttaa pahoja siitepölyallergioita, 
ja astmaatikoillekin 
se on tuulipölytteisenä 
yksi pahimpia kesän oireiden aiheuttajia. 




Jossain seudulla pujoa kitketään pois. 


Suomessa keskitytään vihaamaan lupiineja 
ja kurtturuusuja, jotka eivät kuitenkaan aiheuta 
mitään ihmisille, toisin kuin tämä kasvi, jonka 
saisi nostaa asteikossa vaarallisemmaksi, kuin 
tienvarsien värikkäät lupiinit ja kauniit ruusut... 





 Pujoa oli Keravan Keinukalliolla ihan 
kauheasti... 

Voin kuvitella miten siellä ihmiset 
kesäisin oireilevatkaan...  







 Pietaryrtin, Tanacetum vulgare
talvisen näköiseksi huurtuneita hahmoja. 




 Tervalepän, Alnus glutinosa, suloisia käpyjä.





 


Osmankäämejä, Typha, vielä melkein kokonaisina. 

Kuulemani mukaan Osma tarkoittaa ahmaa 
ja käämi jonkin ympärille kiedottua lankaa, 
eli tässäpä teille ahman lankakeriä. 




 




Talvi on selkeästi tulossa tännekin. 

 PS: 
Nimestään huolimatta näin Keinukalliolla vain kolme lasten keinua...!

KEINUkalliollahan pitäisi olla sellainen nuortenmiesten keinukin, niin kuin vanhoissa kotimaisissa elokuvissa
ja rauhallisemmille keinujille 
keinuja sinne tänne, 
ja lapsille kymmeniä, kymmeniä omia keinuja!