15.12.2019

Joulukissoja = luukku 15






Tänään on 
#CatHerdersDay eli
Kissojen paimentajien päivä. 






Vaan mitäpä paimentamista 
heissä olisi? 





Kissat ovat itsenäisiä, 
fiksuja ja kekseliäitä, 
kaikin puolin 
ihania olentoja. 





Katso nyt näitäkin 
veitikoita! 




Suloisia! 




♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥








on myös tänään 
kakkien teen ystävien 
suureksi iloksi, mutta 
he taitavat kyllä viettää 
teepäivää joka päivä.  


 ♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥





Sitruunakuppikakku 
-päiväkin on tänään, 

joten sellaisia sitten 
iltateen kanssa, kiitos. 






♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥











14.12.2019

Piparinkoristelupäivä = luukku 14







 
Jos puuhaa kaipaat, niin
Piparien koristelupäiväkin 
olisi juuri nyt
 






 Piparien koristelu on
niin persoonallista, että koristeita 
syntyy varmasti yhtä paljon kuin 
on koristelijoitakin... 





♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥









Ja koska on myös Bouillabaissepäivä,
nautimme tänään kalaa lounaaksi.


 Välimerellinen kalamuhennos tai kalakeitto lämmittää kylmällä säällä sielua myöten. 






Joissain maissa paahdetut kastanjat 
kuuluvat ehdottomasti jouluun. 
Kastanjoita voi paahtaa 
joko avotulella tai uunissa. 

Paahdetut kastanjat 
(Ohje neljälle)

500 g kastanjoita
2 dl karkeaa suolaa

Tarjoiluun

40 g voita
suolaa

1. Kuumenna uuni 225 asteeseen. Laita suola uuninkestävään vuokaan. Huuhdo kastanjat ja leikkaa niiden päälle ristiviillot terävällä veitsellä. Aseta kastanjat suolaan viillot ylöspäin, niin että ne pysyvät jämäkästi paikallaan.

2. Laita vuoka uuniin ja paista 20-30 minuuttia. Kokeile kastanjoita, kun kuori irtoaa helposti ja sisus on pehmeää ja hieman murumaista, ne ovat valmiit.

3. Tarjoile suoraan vuoasta voin kera, jota voi laittaa niiden päälle. Vinkki: Kastanjat voi valmistaa myös mikrossa. Tee ristiviillot ja paista täydellä teholla 2-3 minuuttia.
/Mtv/Makuja 


Tänään on siis 
#RoastChestnutsDay eli 
Suomessa ne eivät ehkä 
ole ihan hitti, 
mutta eivät hutikaan, 
olen testannut. Maistuvat pähkinämäiselle. 
Voin kanssa ok. 

---> Älä kuitenkaan syö 
hevoskastanjoita, ne eivät 
kelpaa ruuaksi. 










Nauti. 
Kotoile. 
Hyräile joululauluja. 












13.12.2019

Valotar valaisee = luukku 13









Valotar eli Lucia
on sokeiden
ja
näkövammaisten 
pyhimys 

Juliaanisessa kalenterissa talvipäivänseisaus osui keskiajalla Lucian, eli Valottaren päiväksi, minkä vuoksi päivää vietetään valon juhlana.






Pyhä Lucia oli oikeasti olemassa.
Hän eli vuosina 283–304,
ja hän on katolisen kirkon
kanonisoima ja ortodoksisen kirkon
muistelema pyhimys. 
 
Nykyperinteisiin kuuluu että Lucia-neito, eli  suomeksi Valotar, on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön  ja kynttiläseppeleeseen, pitää kädessään palavaa kynttilää.
Neito tuo valoa 
talven pimeyteen. 
/Wikipedia 




Tästä päivästä olen kertonut
Ja tuolla: 



Ja tietenkin syöt tänään 
keltaisia rusinasaranoita
Luciapullia eli  Sahramipullia  
(Ohje linkissä) 



 

Koska tänään vietetään 
#HotCocoaDay, eli 
Kuuman kaakaon päivääkin
on rusinasarana 
tosi kiva kaveri 
kaakaon kanssa! 


On myös Perjantai 13.s päivä, jonka on yleisesti uskottu olevan epäonnen päivä. Numero 13 mielletään pahuuden ja epäonnen numeroksi. Siksipä rakennuksissa vältetään kerroksen 13. numeroimista, ja hotelleista jätetään mieluiten pois huone numero 13. Lentokoneissa ei myöskään ole käytävää tai paikkaa 13. 







Tänään on myös








12.12.2019

Piparkakkutaloja ja tähtiä = luukku 12








Satavuotias piparkakkutalo 


Piparkakkutalot ovat peräisin Saksasta, 
jossa Grimmin veljesten Hannu ja Kerttu 
-satu innosti kotileipureita tekemään jouluisin noidan mökkejä.
 Grimmin veljekset eivät niinkään itse keksineet näitä tarinoita, vaan kirjoittivat ylös ja kokosivat kansan suussa kulkeutuneita hyvin julmiakin kansantarinoita kirjoiksi. Muun muassa Walt Disney on myöhemmin muokannnut tarinoita lapsille sopivammiksi saduiksi.

Suomeen piparkakkutalo tuli 
vuonna 1919, eli voimme puhua 
jo satavuotiaasta talosta. =)


.•♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥•.
 
Tänään on
#GingerbreadHouseDay eli
Piparkakkutalopäivä







`•☆.¸¸.•´☆`•☆.¸¸.•☆´ 

Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) eli tähtilatva on tyräkkikasvien heimoon kuuluva kasvilaji, joka on kotoisin Väli-Amerikasta ja sitä käytetään laajasti koristekasvina. 

 Joulutähti ei ole myrkyllinen
mutta syötynä paikallisesti ärsyttävä.




.•♥•.¸¸.¸¸.•♥•. 
Joulutähti kasvaa parhaimmillaan noin 
3 metriä korkeaksi pensaaksi tai pieneksi puuksi. 

Tummanvihreät lehdet ovat suuria, 
muodoltaan soikeita tai vinoneliömäisiä ja yleensä teräväkärkisiä. Tyvestä lehdet ovat usein suurihampaisia. 




Oksien kärkien suojuslehdet ovat huomiota herättävän kirkkaanpunaisia ja ne säilyvät kuivan kauden ajan kasvin ollessa muuten lehdetön. 




.•♥•.¸¸.¸¸.•♥•. 
Pienet, vihertävänkeltaiset kukat ovat suojuslehtien keskellä. Kukissa on punaisia hedetuppoja ja niiden välissä keltaisia sarvimaisia eritysrauhasia. 



Nämä kolme kuvaa ovat viime jouluna saamastani joulutähdestä, joka alkoi kukoistaa, kehittyi isohkoksi viherkasviksi ja teki jopa sydämenmuotoisia siemeniä.
.•♥•.¸¸.¸¸.•♥•. 
Luonnonvaraisenakin joulutähden kukinta ajoittuu talviaikaan.




Tänään on myös

.•♥•.¸¸.¸¸.•♥•. 

1960-luvulla norjalaiset kehittivät joulutähdestä matalia ja väriltään joulunpunaisia kasveja. 
Kasvia oli sitä ennen käytetty vain leikkokukkana, koska se teki pitkät varret eikä sopinut sellaisena ruukkukasviksi. 

1990-luvulla joulutähdestä jalostettiin minimuotoja, jotka ovat suosittuja erilaisissa istutuksissa.

 Pääosa viljellyistä joulutähdistä ovat punasuojuslehtisiä, mutta siitä on jalostettu myös muun muassa valkosuojuslehdellisiä lajikkeita. 
 
Joulutähti on Suomen suosituin joulukukka: sitä ostaa kaksi kolmasosaa kotitalouksista. Se on suosittu myös muualla. 

Euroopassa joulutähtiä viljellään yhteensä 100 miljoonaa joka vuosi. Joulutähden kasvatus on taloudellisesti tärkeää etenkin Alankomaissa ja Yhdysvalloissa.
 
Joulutähti ostetaan yleensä joulunajan kaunistukseksi, mutta sitä voidaan kasvattaa myös monivuotisena huonekasvina. Joulutähti on lyhyenpäivänkasvi, joten kukkiakseen se tarvitsee 6–8 viikon jakson, jolloin päivän valoisa aika ei saa ylittää kymmentä tuntia.

`•☆.¸¸.•´☆`•☆.¸¸.•☆´ 





Voimmehan me nautiskella 
muistakin joulun tähdistä, 
esimerkiksi näistä 
tähtitortuista

Vai leivotaanko teillä jouluisin niitä 
vanhanaikaisia puolikuun muotoisia torttuja? 
Ne ovatkin muutes herkullisia. 
Niissä on yleensä se vanha kunnon 
isoäitien aikainen resepti voitaikinasta. 






☆.¸¸.•´☆`•☆.¸¸.•☆ 

 



Ja huomasitko, miten 
joulukuun täysikuukin 
köllöttelee
tänä yönä tähtien kanssa 
yötaivaalla? 

Oletkos ikinä katsonut 
tarkasti kuuta? 
Nähnyt sen silmiä   
ja ihmettelevää suuta?  



`•☆.¸¸.•´☆`•☆.¸¸.•☆´ 





PS: 

Jos näet kadulla 
Suomen punaisen ristin 
joulupadan niin anna 
apuasi. 


.•´☆`•☆.
 
Hyvä Joulumieli -keräyskin 

Tarvitsee meitä! 

.•´☆`•☆.




11.12.2019

Rinkeleitä = luukku 11





 Rinkeli yleistyi Euroopassa keskiajalla.

Rinkelin omintakeinen muoto kuvaa rinnan päälle ristiin asetettuja käsivarsia, mikä oli keskiajalla yleinen tapa rukoilla.
Tarinan mukaan eräs italialainen munkki olisi 600-luvulla kehittänyt tämän tavan pohjalta leivonnaisen.
Hän antoi oppilailleen lahjaksi pieniä leipiä, jotka oli muotoiltu muistuttamaan lasten ristikkäin asettamia käsiä.
Leivonnaisen nimeksi tuli pretiolas – pieni palkinto.
Leipurit ympäri Euroopan omaksuivat ajatuksen, ja rinkelistä tuli onnen, pitkän elämän ja menestyksen symboli.

Rinkelistä tuli vielä kuuluisampi vuonna 1510, kun turkkilaiset joukot yrittivät öisin kaivautua Wienin muurien ali.
Kaupungin yöllä työskentelevät leipurit kuulivat metelin ja turkkilaisten aikeet estettiin. Kiitoksena tästä leipurit saivat omaksi sinetikseen rinkelin kuvan, ja siitä on sittemmin tullut kaikkien leipureiden ja leipomoiden tunnus.

Nykyään
tämän muotoisia rinkeleitä 
nimitetään mm Brezeleiksi. 

 

Viipurinrinkeli

Suomen Viipuriin rinkeli saapui 1300-luvulla fransiskaanimunkkien myötä.
Kun luostarin toiminta uskonpuhdistuksen jälkeen lakkasi, myös kansa tutustui rinkelin valmistuksen saloihin.
Viipurista rinkelintekotaidot levisivät muualle Itä-Suomeen. /wikipedia


Kun olin lapsi, Mami kävi markkinoilla 
ostamassa aina nimenomaan Tyrisevän leipomon Viipurinrinkelin
 Se oli hänen mielestään paras, ja hänelle tuttu lapsuudesta saakka. 
Me lapset saimme pienet Viipurinrinkelit 
ja aikuiset jakoivat kahvin kanssa sellaisen suuren. 

Tyrisevän leipomo teki Viipurinrinkeleitä Lappeenrannassa
1800-luvun lopulta lähtien monessa 
polvessa mutta leipomolle ei löytynyt 
jatkajaa ja niinpä se valitettavasti lopetti toimintansa 
vuonna 2016... 








Rinkeleistä on useita 
erilaisia variaatioita. 



Leivonnaiset voivat olla suuri-
kokoisia ja tuoreita tai pieniä 
ja kuivattuja...
Ne voidaan myös maustaa 
esimerkiksi siemenillä, 
pähkinöillä ja suklaalla... 





Tänään on Rinkelipäivä
eli paakkelssipäivä
niin kuin mummoni sanoisi. 




Toiset syövät rinkelinsä 
sinällään, mutta toiset 
vannovat täytteiden nimeen.  

Vesirinkelin nimi viittaa niiden valmistustapaan, jossa rinkeliä kiehautetaan pikaisesti vedessä ennen paistamista. Rinkelit voidaan syödä sellaisenaan tai esimerkiksi leivän tapaan - voin ja muiden täytteiden kera. 
 Kun vesirinkelin taikinaan lisätään voita, puhutaan valmiista tuottesta voirinkelinä.



Jotkut valitsevat astetta 
makeamman rinkelin, 
joita donitseiksi tai 
munkeiksikin kutsutaan. 



Näinkin voi rinkelinsä nauttia!


Jouluna voi kuusenkin 
koristella vaikka pienin 
rinkelein.




PS: Postita joulukortit 
punaisessa kuoressa 
viimeistään tänään. 


 

 Teemapäivissä on tänään




(Jos satut oleskelemaan nyt
vuoristoisessa maassa, niin
rinkelit ja kaakaota
reppuun ja vuorille vaeltamaan.)