Hae tästä blogista

20.5.2022

Maailman mehiläispäivä

 

 



Mesipistiäiset eli mehiläiset (Anthophila) on mesipistiäismäisten (Apoidea) 
yläheimoon kuuluva lentävien hyönteisten ryhmä.
Mesipistiäisiä esiintyy kautta maailman.

Niitä tunnetaan noin 20 000 lajia, joista Suomessa elää 235. Useat 
mesipistiäislajit ovat yksineläjiä eli erakkoja. Hunajamehiläiset sen sijaan 
muodostavat suuria ja hyvin järjestäytyneitä yhdyskuntia, jonka jäsenet
ovat lähisukulaisia keskenään. Näiden lajien sosiaalinen käyttäytyminen 
on monimutkaista ja poikkeuksellista koko eläinkunnassa.

Ihmiselle tutuin mesipistiäinen on tarhamehiläinen (Apis mellifera). 
Se elää parvissa ja sitä käytetään mehiläistuotteiden kuten hunajan tuotantoon.


Myös kimalaiset ovat mesipistiäisiä.



Pienimmät mesipistiäislajit ovat pituudeltaan alle 2 millimetriä Maailman suurin 
mesipistiäinen on Malaijien saaristossa elävä Megachile pluto, joka kasvaa 
39 millimetrin pituiseksi.

Monen mesipistiäislajin naaraalla on myrkkypistin, jota mesipistiäinen käyttää 
monilla lajeilla pistin on vaatimaton tai puuttuu kokonaan.

Mesipistiäisten selkein ero lähes kaikkiin ampiaisiin on se, että mesipistiäiset 
tarvitsevat kukkien siitepölyä saadakseen proteiinia toukkiensa ravinnoksi, 
eivätkä ne syö hyönteisiä tai hämähäkkieläimiä kuten ampiaiset. 
Tähän poikkeus on eräs mesipistiäisten Trigona-suvun laji, joka ruokkii 
toukkaansa raadoilla.

Jotkin mesipistiäislajit tekevät pesänsä maan alle, toiset korkealle puihin, 
ja jotkin ihmisten taloihin. Jotkin mesipistiäislajit ovat loisia, jotka ryöstävät 
toisilta yksilöiltä pesän, elävät toisten lajien rakentamissa pesissä, tai jättävät 
munansa toisten lajien kasvatettavaksi.

Verhoilijamehiläinen pesii puunkolossa.



Erakkomehiläinen rakentaa oman pesänsä ja ruokkii itse omat jälkeläisensä. 
Se voi kaivaa pesänsä esimerkiksi maahan muiden pesien viereen. 
Yhdyskuntamehiläiset elävät pesässä muiden yksilöiden kanssa. 
Aitososiaaliseen yhdyskuntaan kuuluu yleensä työläisiä sekä yksi kuningatar, 
joka hoitaa munimisen ja on usein kaikkien työläisten äiti. Kuningatar 
on monilla lajeilla suurikokoisempi kuin työläiset. Joidenkin lajien 
yhdyskunnat eivät ole aitososiaalisia, vaan ne muodostuvat samasta 
sukupolvesta, usein sisaruksista. Joissain mesipistiäisyhdyskunnissa 
ei ole minkäänlaista työnjakoa, vaan kaikki jäsenet toimivat samalla tavalla. 









Hunajamehiläiset tuottavat hunajaa ja mehiläisvahaa,
minkä vuoksi ihminen kasvattaa niitä hyötyeläimenä.

Mesipistiäiset ovat välttämättömiä hedelmien ja vihannesten 
pölyttäjiä kuljettaessaan siitepölyä kukasta kukkaan. 


Ilman mehiläisiä 

meillä ei 

olisi ruokaa! 

 

 




Mesipistiäisten uhkana ovat niiden elinympäristöjen
katoaminen, tuholaistorjunta-aineet ja taudit. 

/Wikipedia

 

 

Tänään on maailman mehiläispäivä 


 World bee day 

 

 #BeeDay    
       #WorldBeeDay                   
#worldbeeday  
#savethebees 
#beeday   
#nature  
#bees   
 

 

 

 

 

19.5.2022

IBD-päivä





 

  


#itsmylife #crohn #crohnsdisease #crohnswarrior #crohnsfighter #invisibleillness #invisibledisease  #näkymätönsairaus #maailmanibdpäivä 

#worldibdday2022 #IBDday

#💜





Crohnintauti ja Colitis ulcerosa ovat tulehduksellisia 
suolistosairauksia, joista käytetään yleisesti  
lyhennettä IBD (= Inflammatory Bowel Disease).

/IBD ja muut suolistosairaudet ry

  

 


 

Tänään on  

kansainvälinen IBD-päivä 

 

 





Monet IBD-päivään liittyvät yhdistykset
käyttävät violettia nauhaa tietoisuuden
ja tuen symbolina niille,
joilla on IBD. 
 

 






#worldibdday2022

#ibdhasnoage








18.5.2022

Joko taas muutetaan?

 

 

 




Nyt kun Hani on työkomennuksella täällä Virossa,
olemme alkaneet katselemaan asuntoakin täältä...


Mökkimme, vaikka se ihana onkin,
ei sovellu talviasumiseen...

 



PS: 
Toistaiseksi suuri sotaharjoitus
Siili2022 ei ole tuntunut tai näkynyt
muuten, kuin parin helikopterin
ylilentona... 
 
 

 

 

 

 


Museopäivä

  

 

 


 





Museolaitos syntyi 1700-luvulla, 
mutta sen taustalla 
on ihmisen tarve kerätä.

’Museo’-sana tulee kreikan sanasta 
’museion’. Monet kokoelmat avattiin 
yleisölle 1700-luvulla, jolloin museoihin 
  liitettiin myös opetuksellinen tavoite. 

Louvren avaamisesta vuonna 1793 
käynnistyi ajatus kansallismuseoista. 
Museot ovat sen jälkeen ottaneet 
muun muassa mallia maailmannäyttelyistä 
yleisön viihdyttämisessä. 

Museo on laitos, joka kerää,  säilyttää, 
tutkii ja pitää esillä  historiallista, kulttuurihistoriallista 
tai luonnontiedettä koskevaa  aineistoa. 
Näyttelyt ovat museotyön näkyvin osa, 
sillä niissä museot kohtaavat  yleisönsä. 
 
Siksi monille näyttelyt  edustavat 
museoiden perinteistä  tehtävää./wp 

 Museokortti
on pääsylippu elämyksiin


Museokortilla vierailet kiinnostavimmissa  kulttuurikohteissa ympäri Suomen. 
Lähde vuoden mittaiselle  kulttuurimatkalle ja koe upeita elämyksiä. 
Mm: Ateneum, Kiasma, Amos  Rex, Heureka,  Kansallismuseo, Turun  linna, Vapriikki jne.
Suurimpien ja merkittävimpien museoiden lisäksi Museokortillasi teet kiinnostavimmat  paikalliset löydöt Ahvenanmaalta Inariin. /Museokortti/museot.fi 




Tänään on kansainvälinen museopäivä 

#InternationalMuseumDay 

#ThePowerofMuseums



Kuvassa Leonardo Da Vincin kuuluisin teos, Mona Lisa.

Sitä tuskin koskaan saamme Suomeen, mutta se toimiikin tässä
museoiden kuvituskuvana. 
 
Itse olen nuorena tyttösenä nähnyt maalauksen kopion
 eräässä naapurimaassamme, ihan nopeasti, vilaukselta, 
- turistijono ei saanut pysähtyä sen kohdalle. Ja 
oikeasti, se on pieni taulu, mutta koostaan huolimatta 
se on tenhoava ja maaginen teos. 💗







17.5.2022

Leipomistarpeet esiin!




 Tänään on kansainvälinen leivontapäivä 

 #InternationalBakingDay 

 Korvapuusti maistuu lapsuudelle kylmän maidon tai kuuman juoman kanssa. 🤎🧡 Mitä sinä leivot mieluiten? 


Lämpimäisten tuoksu 
jo ulko-ovella 
on oikeaa rakkautta 
Kysy vaikka kotiin 
saapuvalta rakkaalta 
Hän ei voi kuin hymyillä 
ja nyökätä 

-Una Reinman 





16.5.2022

Kuita ja puita








Kuu ei paista 

Se on aurinko 

- yölläkin - 


Kuutamo on oikeastaan kangastusta 

Auringonvaloa maapallon päiväpuoliskon maailmasta 

jonka yötaivas heijastaa kuusta 


Minä katson kalvakkaa kajastusta 

makuuhuoneen ikkunasta 

enkä saa unta 


-Una Reinman 







Tänään vietetään Rakasta puuta -päivä. 🌳🌲🌿 


Minä rakastan puita 

Rakastan nuoria puita 

Rakastan vanhoja puita 

Rakastan kukkaan puhkeavia puita 

Rakastan vihreän vehreitä puita 

Rakastan syysasuisia puita 

Rakastan lehdettömiä puita 

Rakastan lumisia puita 

Ei puita voi olla rakastamatta 


-Una Reinman 














15.5.2022

Perheiden päivä







 

Vaikka saatat ajatella perheesi koostuvan vain verisukulaisista
tai vastaavista ihmisistä, perhekäsitettä voidaan laajentaa niin, 
että se käsittää lähimmät ystäväsikin. 
 
15. toukokuuta on YK:n julistama kansainvälinen perhepäivä.
Joka vuosi tämä juhlapäivä tuo esille tietyn aiheen tai teeman,
joka liittyy siihen maagiseen suhteeseen, joka perheenjäsenten
 ja läheisten ystävien välillä on.

Riippuen ihmisen tilanteesta, perheeksi voidaan käsittää se sosiaalinen
ja henkilökohtainen piiri, jonka puitteissa hän kasvattaa lapsia
ja jakaa toisten kanssa arvoja, käytöstapoja ja roolimalleja.

Yhdessä asuminen ja kaikesta samaa mieltä oleminen eivät ole
kaikkein tärkeimpiä asioita siitä näkökulmasta, että ollaan perhettä. 
Se, mikä on hyvin tärkeää, on pysyä yhtenäisenä mahdollisista
etäisyyksistä huolimatta.


On myös olennaista, että kunnioitatte toinen toisianne 
ja arvostatte jokaista perheenne jäsentä sellaisena kuin hän on.

Samoin tulee arvostaa
toisten saavutuksia ja sitä, mikä heidät määrittää.


Perhe tarkoittaa myös sitä, että ihminen osaa muodostaa 
todellisia siteitä toisiin, ja tämä ei aina ole helppo tehtävä.






Teksti sivustolta: Askel terveyteen
Lue lisää sivustolta!

 Kansainvälinen perheiden päivä













13.5.2022

Taikauskoa, kukkia ja kansallislauluja











 
Perjantai 13.s päivä on taikauskoisen käsityksen mukaan epäonnen päivä. Se on ilmeisesti lähtöisin kahdesta erillisestä taikauskoisesta käsityksestä: perjantai on huonon onnen päivä
ja 13 huonon onnen luku. Jossain vaiheessa nämä kaksi näkemystä ovat sulautuneet yhteen.

Sanonnan käyttö tunnetaan 1800-luvun lopulta alkaen.
Yleiseksi uskomus on tullut vasta 1900-luvulla, minkä on
väitetty johtuneen Thomas Lawsonin vuonna 1907
julkaisemasta romaanista Friday the Thirteenth

Perjantai 13. päivän pelkoa kutsutaan
 paraskevidekatriafobiaksi.
/Wikipedia
 





*********






 

Tänään on lisäksi Kukanpäivä 


Kukan- eli Flooran päivä 13. toukokuuta on ollut 
Suomessa perinteinen ylioppilaiden juhlapäivä
Helsingissä ylioppilaat kokoontuivat 1800-luvulla juhlimaan päivää Kumpulaan. Erityisen merkityksen kokoontuminen sai 174 vuotta sitten, vuonna 1848, kun Floranpäivän kevätjuhlassa Kumtähden kentällä esitettiin J.L. Runebergin 
ja Fredrik Paciuksen Maamme-laulu eli Vårt Land ensimmäisen kerran.
Vårt Land sai ulkomaisen tunnustuksen vuonna 1849, 
kun Paciuksen nuotit julkaistiin Saksassa arvostetussa 
Illustrierter Kalender vuosijulkaisussa. Sanat olivat saksaksi ja ruotsiksi otsikolla  
Finnisches Vaterlandslied, ”suomalainen isänmaanlaulu”.
 
Venäjän keisari Aleksanteri II vahvisti Maamme-laulun, 
paljastaessaan sille päänsä Suomen-vierailullaan 1863. 
Samalla matkallaan hän virallisti suomen kielen.
 
Laululla oli suuri merkitys kansallisen heräämisen kannalta, 
joka johti lopulta Suomen itsenäistymiseen vuonna 1917.

Myöhemmin kukanpäivän merkitys opiskelijoiden juhlana on vähentynyt
vapun tultua ylioppilaiden huomattavimmaksi juhlapäiväksi, mutta viime aikoina perinnettä on yritetty herätellä uudelleen henkiin.  
 
 
Tekstit: Iltalehti & Wikipedia  
 
 **********
 




 

Meillä on naapurimaamme Viron kanssa yhteinen sävel monessa asiassa, myös kansallislaulussa  


Mu isamaa, mu õnn ja rõõm ( Isänmaani, onneni ja riemuni) on Viron kansallislaulu. Se otettiin käyttöön vuonna 1920 ja uudelleen vuonna 1990. 
 
Sanat kirjoitti Johann Voldemar Jannsen melodiaan, jonka Fredrik Pacius sävelsi vuonna 1848 ja joka on myös suomalaisen Maamme-laulun melodia. 

Laulu esitettiin ensimmäisen kerran Tarton laulujuhlilla 1869, ja siitä tuli nopeasti Viron kansallisen heräämisen symboli.

Virossa laulu esitetään ilman kertosäettä, joka taas on Suomessa 
vakiintunut Maamme-laulun laulutapaan. 

Neuvostaikana, vuosina 1945–1990 Virossa 
oli käytössä Viron sosialistisen neuvostotasavallan hymni.

12.5.2022

Kyllä onkin kaunis päivä

 

 

 


 

Tänään on kaunis ja ihana kevätpäivä. 



Pääasia on täyttää velvollisuutensa
ja tehdä työtä,
mikäli voimat riittävät.
Paha päivä menee menojaan
niin kuin hyväkin.


- J. V. Snellman

"Johan Vilhelm Snellman (12.5.1806-4.7.1881)
oli fennomaani – suomalaisuuden kannattaja, lehtimies, 
filosofi, professori, senaattori, talousmies, valtiopäivämies 
ja perheenisä.


Snellman vaati suomen kielen edistämistä kansan sivistystason nostamiseksi. 
Keisari Aleksanteri II allekirjoitti vuonna 1863 Snellmanin tuoman kieliasetuksen, 
jolla sovittiin, että Suomesta tulee 20 vuoden kuluessa virallinen kieli 
oikeuslaitoksessa ja opetuksessa käytettäväksi ruotsin rinnalle.

*Suomesta tuli tasavertainen kieli ruotsin kanssa
vasta 1.1.1923 kielilaissa!!!!! 

Snellman vaikutti siihen, että Suomi sai oman markan v. 1860. 
Snellmanin kuva onkin esiintynyt suomalaisissa seteleissä.
Hänen patsaansa sijaitsee Suomen Pankin edustalla.

Snellmanin päivä on vakiintunut liputuspäivä. "
/Yle 
 
 
 




Tänään on täten suomalaisuuden päivä
sekä suomalaisuuden puolestapuhujan

J.V. Snellmannin päivä
 
- Hänen syntymästään on tänään 
216 vuotta! 
 
****** 

 
*Nyttemmin tuon ruotsin kielen 
voisi tiputtaa pois 
jo vihdoin kokonaan! 
 
- Suomi tarvitsisi jonkun uuden Snellmannin 
joka ajaisi tätä asiaa.  
 
Jos kakkoskieli on pakko olla, 
olkoon se englanti, 
sitähän ruotsalaisetkin käyttävät 
työkielenä suomalaisten kanssa.



 
***********
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

11.5.2022

Se ei käy

 

 


 

 

 

Tänään on

Syö mitä haluat - päivä

#EatWhatYouWantDay

 

Se olisikin hauskaa 

mutta kaikki eivät oikeasti VOI syödä 

koskaan mitä haluavat

 

Otetaan esimerkiksi keliaakikot.

Heille käy huonosti jos he syövät gluteenia. 

Tai diabeetikot. Käy huonosti jos he syövät sokeria.

Tai pähkinäallergikot. Käy todella huonosti jos 

pähkinää on heidän ruuassaan! 


Tai vaikka gluteeniallergikot.  

Sienisokeriallergiset 

eli trehaloosikot... 

Laktoosi-intolerantikot.  



Tai vaikka tämä Crohn... =/ 

 

Ei. 

Me emme voi syödä kaikkea. 

Se ei vaan käy, koska se ei käy. 

- Vaikka silmät söis... 


Se ei ole nirsoilua eikä siitä saa 

kukaan ulkopuolinen suuttua, tai 

loukkaantua verisesti 

(minulle ainakin on kylässä suututtu!) 

jos jollakulla on jokin sairaus tai 

allergia, ettei jotain vaan voi, 

eikä saa syödä. 

 

Eikä meitä saa haukkua miksikään

"ruokavammaisiksikaan"

Se on masentavaa. 

Se on alentavaa ja loukkaavaa. 

- Lisäksi se on helkkarin epäreilua... 

 

 

Mutta syö sinä tänään 

mitä haluat, jos sinulla ei ole 

      ruokarajoituksia. Ole hyvä vaan. 

 

- Olet hitsin onnekas.  =)