Virolaisessa mäntymetsässä

Metsä on paikka 

jossa ei tarvita sanoja. 

Metsä rauhoittaa hiljaisuudellaan 

ja  olemassaolollaan. 

Keräsin mäntyjen alta 

käpyjä. Tuolla ne vielä 

lojuvat keittiön jääkaapin 

päällä kuivumassa. 

Säästä, taio ja psyykkaa

 

 

Otsikko kuulostaa lapsiperheen tai urheilujoukkueen huoltajalta. =)

Oletpa sitten tuhlaavainen tai et,
tänään on Kansainvälinen säästäväisyyspäivä. 

National saving money day

Päivä sai alkunsa vuonna 1924 Milanossa, kun ensimmäinen säästöpankkikongressi lausui toivomuksen kokouksen päättymispäivän 31.10. julistamisesta säästämisen päiväksi. Säästäväisyyspäivän tavoitteena on kertoa erityisesti lapsille ja nuorille säästämisen tärkeydestä. Suomessa Säästöpankit ovat viettäneet säästäväisyysviikkoa vuodesta 1926 lähtien. 

^{- Wikipedia} 

Tänään on myös Naisten palkkapäivä.

Vai vietätkö mieluummin Taikuuden päivää?

Toivoisitko hatusta kania
vai kyyhkystä?  

Luulen että kyyhkysestä olisi 

vähemmän harmia.

Miten sitä sitten voi viettää? 
Helpoin tapa päästä taikuuden tunnelmaan 

on uppoutua 

satujen tai satuelokuvien maailmaan. 
Sohvannurkkaan vaan nauttimaan. 

Eräänlainen taika jota itse en ole koskaan kokenut, 

ovat upeat revontulet. Meilläpäin on ihan liikaa valosaastetta 

jotta sellaisia ikinä voisi ihailla. Nuo ihmeet nähdäkseni minun 

olisi matkustettava pohjoiseen Suomeen, Norjaan tai jonnekin  

muualle jossa ihmisten aiheuttama valoisuus ei peitä 

avaruuden öistä ihmenäytelmää. 

Kieltämättä yksi suuri toiveeni 
olisi joskus ihailla 
aurora borealista. 

Tänään voit myös lisätä 

psyykkistä energiaasi. 

Nyt tämä kirjoittaja vajoaa Flow-tilaan...

Kevääksi pihamaalle

Hullaannuin hypnoosiin asti 

kukkasipulihyllyjen 

edessä kaikissa kaupoissa 

Olin tänä keväänä hirmuisen surullinen
kun havaitsin 

viime talven pakkasen tappaneen 

 kaikki lumikellot, satoja tulppaaneja, kaikki hajulaukat 

niiden kymmenien perennojen ja muutamien köynnösten lisäksi. 

Siksi istutan nyt vielä sipuleita pihaan,
 vaikka bf:iin ostamieni kukkien
 sipulikuvan laittaessani 

sain ihmetteleviä kommentteja, että en kai nyt tänne pihaan enää 

niitä istuttele. Kyllä istuttelen. Sitä ei tiedä kuka niitä keväällä 

tässä pihassa katselee, mutta joka tapauksesssa toivon 

sipuleista olevan iloa jollekulle. 

 Minä toivon 

että keväällä 

nämä uudet sipulit nostavat 

  mullasta päänsä.  

Kelloja siirrettiin, 
kesäaika päättyi. 
Talvi alkaa Pekka Poudan 
mukaan ensi viikolla. 
Minä palelen jo nyt. 
Pärjäilkää kukkasipulini.  

Happy Halloween!

Vuonna 2016 anglosaksinen Halloween 31.10. osuu maanantaille, All Hallow’s Day 1.11. on tiistai, ja meillä Pyhäinpäivä on vasta seuraavana lauantaina 5.11. Suurin osa Halloween-juhlinnasta maailmalla tapahtuu siis jo viikkoa ennen meidän virallisia juhlapyhiämme, lokakuun viimeisenä viikonloppuna.
Halloweenia voi Suomessa mielensä mukaan juhlia joko maanantaina 31.10, perjantaina 4.11. Pyhäinpäivän aattona, tai lauantaina 5.11. Pyhäinpäivänä – tai vaikka kaikkina näinä.
Yleisesti Suomessa suosituin päivä lienee 4.11. perjantai, pyhäinpäivän aatto ja lauantai 5.11. Pyhäinpäivä, koska tällöin useimmilla ihmisillä on lauantaina lomaa.
Toisaalta kaupat, ravintolat ja baarit varmasti aloittavat juhlimisen jo muun maailman mukana eli lokakuun lopussa. Joten tänä vuonna löytää varmasti Halloween-juhlia kahtena viikonloppuna.
Alunperin Halloween on ollut Shamhain, kelttiläinen uuden vuoden ja talven alkamisen sekä kuolleiden juhla, jonka yhteyteen kristinusko on liittänyt omat kuolleiden muistamiseen liittyvät juhlapäivänsä. Latinalaisessa maailmassa on samalle ajankohdalle osuva ”Día de Muertos”, Day of the Dead – kuolleiden muistamisen päivä.
Anglosaksiset maat viettävät Pyhäinpäivää aina 1.11., joten Halloween (eli nimensä mukaisesti All Hallow’s Eve, pyhäinpäivää edeltävä aattoilta) on heillä aina 31.10. Tämä on se päivä, jona Amerikassa kierrellään naamiaisasuissa naapuruston ovilla karkki-jekuttamassa.
Suomalaista sadonkorjuunjuhlaa Kekriä juhlittiin ajankohdaltaan vaihtelevasti sadonkorjuutöiden päättyessä. Kirkon painostuksesta tämä agraarinen juhla vakiintui pyhäinmiestenpäivän yhteyteen 1800-luvulla.Uskonnolliset piirit näkevät Suomessa Halloweenissa pakanallisuuden nousua ja haluavat painottaa Pyhäinpäivää kristillisenä ja vakavana juhlana. Erikoiskaupanliiton mielestä Halloween on ihan oma juhlansa, jota pitäisi viettää aina 31.10. 

Tekstiotteet sivulta:

http://www.designvictim.org/koska-halloweenia-juhlitaan-vuonna-2016/

Kirjoitin muuten fb:iin 14. lokakuuta 2014:

Näin mukavia unia. Sain erään tilauskirjoitustyön valmiiksi ja matkaan. 

Löysin kadonneita asioita. Se tietsikka, jossa kuvani ovat, käyttäytyi tänään 

kiltisti ja päästi miut omaan kuva-arkistooni.  

Tein elämäni ekan kurpitsalyhdyn 

ja käytin sen sisuksen porkkanakakkuun, 

porkkanaraasteen lisäksi.

Ja Hani kirjoitti fb:iin 12. syyskuuta 2016 :  

"My very first pumpkin carvings!" 

Nämä Hanin syyskuussa 
kovertamat kurpitsat 

olivat todellakin upeat!

Niiden kuva on tuossa yläosan 

Halloween-kortissakin.

Pihan satoa. =)

Ne kestivät ulkosalla viikon päivät.

Aluksi peittelin ne yöksi peiton 

ja pienen mattopätkän alle... 

Mutta kaikki päättyy aikanaan 

ja nyt meillä on niistä vain kuvia, 

jotka tässä jaan kanssasi
ja kurpitsapikkelssiä
jääkaapissa. 

Halloween linkkejä:

Tee itse halloweenkoristeita. 

Tee laulava kurpitsalyhty. 

Kekripukin kuva: Warkaudenlehti

Hyvää Kekriä! 

 Kekriperinteet on sijoitettu muihin juhliin 

Kekri: Kuolleet esivanhemmat tulevat katsomaan, ovatko nuoremmat sukupolvet pitäneet paikat kunnossa. Heille katetaan ruokaa pöytään ja lämmitetään sauna.
Pyhäinpäivä: Edesmenneitä läheisiä muistetaan viemällä heidän haudalleen kynttilöitä.

Kekri: Jokaisen pitää syödä ja juoda enemmän kuin jaksaa. Jos joku jättää vatsaan yhtään tyhjää tilaa, hän vaarantaa seuraavan vuoden sadon. Erityinen juhlaruoka on kekriporsas.
Joulu: Sama.

Kekri: Perinteisiä koristeita ovat olkipukit ja himmelit, jotka symboloivat hedelmällisyyttä.
Joulu: Sama, vaikka koristeiden symbolinen merkitys on unohtunut.

Kekri: Juhlaan liittyy hiljainen aika, niin sanottu kekrirauha.
Joulu: Sama.

Kekri: Nuoret miehet pukeutuivat kekripukeiksi vetämällä päälle turkin ja kasvoille naamarin. He kiertävät taloissa tivaamassa, onko sato korjattu ajallaan.
Joulu: Muuten aika sama, mutta pukki kysyy: “Onko täällä kilttejä lapsia?”

Kekri: Nuoret naiset pukeutuvat päästä varpaisiin valkoisiin ja peittävät kasvot valkoisella harsolla. He kiertävät talosta taloon yhdessä kekripukkien kanssa ja pyytävät herkkuja. Jos niitä ei heru, he uhkaavat rikkoa talosta uunin.
Halloween: Aika sama, paitsi että kummituksiksi pukeutuneiden lasten vuorosanat kuuluvat: “Karkki vai kepponen?”

Kekri: Vanha vuosi päättyy sadonkorjuuseen ja uusi vuosi alkaa kekristä. Vuoden vaihtuessa tehdään taikoja ja ennustetaan tulevaa esimerkiksi valamalla lyijyä.
Uudenvuodenaatto: Sama. Tosin nykyisin valetaan tinaa.

Kekri: Kekrinä kuljeskelevien vainajien joukossa saattoi olla pahantahtoisiakin henkiä. Heidän karkottamisekseen oli viisasta polttaa tulia. Myös kekripukki poltetaan...
Pääsiäinen/juhannus: Kokkoja poltetaan. Pääsiäisen alla liikkuvat pienet trullit ja noidat.

Talonpoikaiskulttuurisäätiö

Lähde Kodin kuvalehti 

Äiti-tytärpäivän ruusut ja teemat

Viime viikolla vietimme päivää 

jolloin ollaan vaan ja 

jutustellaan... 

ja minä sain ihania ruusuja. 

Ah niin, turhaan etsitte sellaista teemapäivää 

allakasta. Se voi olla koska tahansa. 

Koska vain haluat. 

Mutta tänään olisi
 Kissapäivä! 

Tai sitten voit viettää Erakkopäivää. 

Sekä myös 

Internetin päivää saat juhlistaa. 

ihan haluamallasi tavalla.

 

 Voi sitä onnellista 
joka voi yhdistää 

nuo kaikki kolme! 

Minulta puuttuu 
vaan 
se kissa... 

Vakavasti puhuen tänään on myöskin
Maailman aivoinfarktipäivä. 

Tiedäthän mikä auttaa matkapahoinvointiin?

Parisen viikkoa sitten reissulle mennessä
merellä tuuli niin, 

että tulin huonovointiseksi. 

Niin on käynyt kaksi kertaa laivassa aiemminkin.

Samoin kuin usein lapsena auto- ja bussimatkoilla,

ja muutaman kerran lentokoneessakin.  

Tasapainoelimeni kärsivät jos en näe 

minne ollaan menossa ja maailma heiluu ilkeästi 

ja silloin tulee totaalisen huono ja ällö olo. 

Vähän helpotti kun menimme kannelle 

katsomaan merta. 

Paitsi että silläkin kannen puoliskolla jossa 

ei olisi saanut tupakoida, 

oli kuitenkin porukkaa tupakalla. 

Ei siinä siis kauaa merta voinut ihailla. 

Hotellissakin jouduimme tupakoitsijoiden 

saartamiksi, koska muut hotellivieraat kävivät 

varauloskäynnillä tupakoimassa avoimin ulko-ovin ja 

se vahva tupakanhaju tunki sisään meidänkin huoneeseen. 

Oli vaikea nukkua siinä kurkunpäätä ahdistavassa 

lemussa... 

Muutenkin naapurusto oli aika levotonta. 

Onneksi ne muut nukkuivat aamulla edes pitkään. 

Aamupala hotellissa lohdutti. 

Aamupuuro oli ihan kuin oman 

Maman tekemää. 

En jaksa lukea blogeja tyyliin;

ostin sitä ja ostin tätä
kun onhan uutuus testattava, ja
kokeilin naamaani sitä tököttiä
ja kroppaani tuota mönjää,
ostin uusia vaatteita, katsokaa
tykätkää ja jakakaa! 

  

- Mutta paljastan silti pienenpienen
tuhlailevan yksityiskohdan reissustamme: 

löysin lähimarketista 

parin euron kynsilakkaa 

joka sointui passelisti

hotellihuoneemme sävyihin. 

Haha! =D 

Sormieni kynsissä en tykkää väristä, lakasta 

enkä takuulla ikinä mistään tekokynsistä 

enkä varsikaan jostain helyistä

mutta hassujen varpaideni kynsissä 

minulla pitää olla 

yksinkertaisesti söpöä lakkaa, 

jotta oudot varpaani näyttäisivät pirteiltä. 

- Onko muitakin joilla "akkavarvas" on 
se pisin varvas? Se on hankala. 
Paljain jaloin pitkä akkavarvas 
saattaa jopa kääntyä kävellessä 
alaspäin ja auts kun siihen raukkaan sattuu... =( 

USA:ssa ne leikkaavat normaalimmiksi 
noita vääriä pitkiä varpaita koska mitkään 
kengätkään eivät meinaa passata, mutta 
Suomessa sitä leikkausta sanotaan 
"kauneusleikkaukseksi" eikä sellaisia 
ainakaan kunnallisella tasolla tehdä... 

Mutta otsikon aiheeseen: 

 Ennen kuin lähdimme tulomatkalle, 

kävin paikallisesta apteekista ostamassa
Bon Voyage reisikapslid 

inkivääritabletteja, jotka sen lisäksi 

että ennaltaehkäisevät ja auttavat flunssaan, 

tepsivät myös matkapahoinvointiin.
Usko tai älä.

Testattu ja todettu on. 
Voin sydämellisesti suositella. 
Inkivääri auttaa!

Suklainen synttärikakku

Kuun puolivälin paikkeilla leivoin 

syntymäpäiväkakun yhdelle Muruselle 

ja kah, sinä viikonloppuna Murusia 

saapuikin enemmänkin maistelemaan 

iloksemme gluteenitonta 

pähkinä-suklaa-mariannecrush-kakkua. 

Joku taisi syödä kynttilätkin. =D

Välillä poikkesimme läheisellä frisbeegolfradalla 

heittelemässä kiekkoja, minä hävisin - tietty - osittain 

siitäkin syystä etten koskaan muista laskea kuinka 

monta heittoa olen heitellyt, 

juteltuamme kaikkea mahdollista siinä 

heittojen välissä. 

Siksi sanoin vaan kirjurille jonkun luvun 

joka oli enemmän kuin muilla. =D 

Takaisin punaiseen pikkutaloon saavuttuamme 

keitimme jälleen kahvia ja söimme 

kakkua ja kaikkee. 

Suklaakakkunen 

4 kananmunaa

1 ½ dl    sokeria

1 dl   perunajauhoja

1/2 dl    glut. jauhoja

1/2 dl    tummaa kaakaojauhetta

1 1/2 tl     leivinjauhetta 

    Täyte:

Omenahilloa

Pussi Marianne crush-rakeita

4 dl   kuohukermaa

hieman vaniljasokeria

    Kostutus:

sitruunasoodaa 

    Kuorrutus:

200 g    suklaata
1 dl    kuohukerma

Pinnalle:  suklaalastuja
(itse palastelin päälle
pähkinäsuklaalevyn)

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään. Siivilöi jauhoseos muna-sokerivaahtoon kevyesti sekoittaen. Kaada taikina voideltuun, jauhotettuun, tasapohjaiseen, esimerkiksi irtopohjavuokaan (halkaisija 24 cm). Paista 175-asteisen uunin keskitasolla noin 25 minuuttia. Kumoa kakku ja anna sen jäähtyä.

Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää suklaarakeet 

kermavaahdon joukkoon varovasti. 

Leikkaa jäähtynyt kakkupohja 

kolmeen osaan ja kostuta osat sitruunasoodalla.

 Nosta pohjalevy tarjoululautaselle 

ja levitä puolet täytteestä sille, 

tee sama keskiosalle, 

laita ylin kerros paikoilleen 
peitä, 

ja  anna kakun olla 

jääkaapissa mielellään yön yli.

Kuorrutusta varten sulata suklaa vesihauteessa ja lisää kerma.  

Levitä suklaa-kermaseos kakun päälle. 

Leikkaa suklaasta lastuja ja ripottele suklaalastut kakun pinnalle. 

PS: Huomenna 28.10. 

onkin Kansallinen suklaapäivä!

Nallepäivä

Se on pehmeä, 

se on halittava, 

se tuoksuu tutulle 

ja on niin rakas 

ja tärkeä 

ettei ilman sitä 

tule millään unta! 

Kyllä vaan,  
nalletkin tarvitsevat oman teemapäivän! 

Ja se päivä on tänään. =)

On kulunut 114 vuotta siitä kun presidentti
Theodore Roosevelt kieltäytyi karhujahdissa ampumasta karhua. 
Hänen lempinimensä oli Teddy ja hänen mukaansa 
lelukarhuja alettiin nimittää Teddy-karhuiksi.

Nallet voivat vaeltaa vaikkapa
mukanasi matkalaukussa
katsomassa maailmaa...

Ikuisesti nuorekas, 

Nalle Puh on varmasti kaikkein 

tunnetuin nallekarhu. Hänestä ja hänen 

ystävistään on juttua tuolla. 

Tee Nalle Puh -persoonallisuustesti ja testaa 
ketä Puolenhehtaarinmetsän hahmoa muistutat. 

Oma tulokseni: "Muistutat erehdyttävästi Nasua.
Säikyt ja huolestut vähästä mutta rohkeutta riittää, jos on pakko.
Olet todellinen ystävä, paras mahdollinen. Harmi, että kovin harva tietää sen.
Seurassasi viihtyy moni, sillä olet hauska, vaikka et sitä itse tiedäkään."

Pehmoilu saa jatkua huomennakin, koska 

silloin vietetään Pehmolelupäivää. 

Kuvat Pixabay 

Jos olisi kuutamo... ja nitromorsia

En ole muistanut esitellä vaahteranlehtiäni 

joita keräsin joitakin päiviä sitten.

Lehdet ovat kihlajaislahjaksi Hanin isältä
saamassamme, omatekemässään puisessa kulhossa.
Olin nähnyt kulhon alkuperäisessä puupintaisessa
muodossaan joskus aiemmin apen verstaalla ja ihaillut
sitä. Appi käytti oikeaa vaahteranlehteä kuviomallina.
Hän antoi sitten kuutisen vuotta sitten meille kulhon.
Oli vaan mokoma mennyt maalaamaan sen valkoiseksi
jolloin kaikki ihanat puunsyyt peittyivät.

Loukkaantuisikohan hän jos poistaisin nuo
maalikerrokset vadista?
Lähtisiköhän maali Nitromorsilla? =)

Koetin sitten rutistella vaahteranlehdistä ruusuja
mutta en onnistunut kovinkaan hyvin.

Tuo patsas kuvaa fiiliksiäni kurjasta 

vaahteranlehtiruususta.
EVO =D 

Jos vielä olisi kuutamo, 

niin tänä yönä voisit Ulvoa kuuta 
kanssani, 

taitaa olla vaan jo kuoleva kuu... 

Ensilumen hurmaa

First snow charms

These first flakes 

are still so innocent and sweet 

and probably melt 

already tomorrow off. 

Aamulla päivän valjettua, 

alkoi hissukseen sadella lumihiutaleita... 

Parin tunnin päästä pihamaailma 

näytti hyvinkin valoisalta. 

Lumi peitteli omenapuiden oksia 

joissa yhä norkoilee viimeisiä keltaisia lehtiä. 

Lumi kääri huomaansa 

kaiken mahdollisen 

ja mahdottoman. 

Ensilumessa on se tietty hurma. 

Vaikka tiedänkin 

kuka meillä joutuu yleensä lumet 

sitten aikanaan kolaamaan...  

Nämä ensimmäiset hiutaleet 

ovat silti niin viattomia ja suloisia 

ja sulavat varmaankin 

jo huomiseksi pois. 

Ensilumi on yleensä 

hyvin katoavaista.  

Ainakin täällä 

Etelä-Suomessa.

Hiutaleet lisäilivät pitsimäisyyttä 

terassin kalusteiden päälle. 

Ensilumi piti juhlat

 joiden teemana oli 

valkoinen 

viattomuus. 

Tiaiset kurkistelevat uteliaina 

kaikkea. Ikkunanpieliä, 

katonalusia, räystäitä 

ja tässä jopa ovikransseja. 

Eivät millään usko ettei niissä enää 

piileksi yhtään kesän hyttystä. 

Tapani mukaan siirsin alkusyksystä 

orvokkeja amppeleista 

kukkapenkkiin, koska usein ne keväällä 

jatkavat siitä mihin syksyllä jäivät. 

Ovat usein tosi monivuotisia 

nuo suloiset kukkijat. 

YK:n (ja lauantaimakkaran) päivä

United Nations Day

YK:n jäsenmaat luettelona.

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen
yhteistyöjärjestö. Maailmanjärjestö perustettiin toisen maailmansodan jälkeen edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia.
Perustamispäivä 24. lokakuuta on kansainvälinen YK:n päivä, ja se aloittaa YK:n aseidenriisuntaviikon. Tänään saa liputtaa.

Suomi jätti jäsenhakemuksen heti Pariisin rauhansopimuksen tultua voimaan 1947. 

Suurvaltapoliittisista syistä Suomi samoin useat muutkin maat kuitenkin hyväksyttiin
jäseniksi vasta 1955. Jo edellisenä vuonna oli kuitenkin perustettu
Suomen YK-liitto tiedotusta antamaan ja koulutusta järjestämään.

Suomi korosti asemaansa YK:n jäsenenä ja puolueettomana rauhanturvaamisen kannattajana. Suomen ensimmäinen merkittävä ulkopoliittinen toimi Yhdistyneiden kansakuntien piirissä oli osallistuminen UNEFI -rauhanturvaoperaatioon Siinailla Suezin kriisin jälkeen.
Sittemmin Suomi on ollut aktiivinen rauhanturvatoiminnassa, kansainvälisen oikeuden kehittämisessä, aseidenriisunnassa sekä monenkeskisissä kehitysyhteistyöhankkeissa.
1960-luvulta alkaen Suomi on antanut kehitysapua.

Muutamia suomalaisia on ollut YK:ssa korkeissa asemissa. Helvi Sipilä oli järjestön ensimmäinen naispuolinen apulaispääsihteeri. Martti Ahtisaari on toiminut apulaispääsihteerinä, pääsihteerin erityisedustajana Namibiassa ja erityislähettiläänä Kosovo-neuvotteluissa. Harri Holkeri toimi yleiskokouksen puheenjohtajana 2000–2001. Lisäksi Ensio Siilasvuo toimi YK:n apulaispääsihteerinä johtaessaan Lähi-idän rauhanoperaatioita.

2008 ulkoministeriö julkaisi Suomen YK-strategian,
jossa hahmotellaan muun muassa Suomen tavoitteet YK:ssa
ja sen operaatioissa ja yhteistyöhankkeissa. Sen mukaan
”Suomi pitää YK:ta keskeisimpänä monenkeskisen
yhteistyön välineenä”.

YK ja kestävä kehitys. 


Teksti: Wikipedia 

Kuva: Wikipedia 

 

Mutta kaikkea ne keksivät, niin kuin nyt vaikka
Lauantaimakkarapäivän jota niin ikään vietetään tänään.

Koska lauantaimakkara on melkeinpä pelkkää jauhoa, 

laitoin kuvitukseksi kunnon kotitekoista lihaisaa makkaraa.

Olisipa itsellä makkarakone... 

Se makkaroista.

Kuva Pixabay

Tallinnan teletorni

Tallinnan televisiotorni (Tallinna teletorn) on teletorni Piritan esikaupunkialueen korkeimmalla kohdalla Viron pääkaupungissa Tallinnassa.
Tornin peruskivi muurattiin 30. syyskuuta 1975, ensimmäinen tv-signaali siitä lähetettiin 20. joulukuuta 1979 ja virallisesti se valmistui 11.7.1980 Moskovan olympialaisten purjehduskisoihin, joiden keskus oli kolmen kilometrin päässä Piritassa.

Tornin korkeus on 314 metriä. Se on Pohjois-Euroopan korkein avoin näköalatasanne ja ravintola, halkaisijaltaan 38 m, ovat 175 metrin korkeudessa. Teräsbetonirungon liukuvaluna rakentamiseen käytettiin 17 500 tonnia betonia ja 330 km raudoitusterästä. Näköalatasanteen ja ravintolan laajempi, 170 tonnia painava metallikehikko rakennettiin maassa ja nostettiin ylös kokonaisena. Tornin kokonaispaino on 20 000 tonnia, ja sen perustukset ovat 8,5 metrin syvyydessä maassa. Suurin sallittu tuulen aiheuttama taipuma on tornin huipulla 1,5 metriä.

Torni suljettiin yleisöltä vuonna 2007, koska siitä puuttuivat lain vaatimat varapoistumistiet.
Torni avattiin yleisölle korjauksen jälkeen 5. huhtikuuta 2012. Tällöin myös saatettiin loppuun viimeistelytöitä, jotka olivat jääneet tekemättä tornin rakentamisen aikana.

Kirkkaalla ja kuivalla (usein pohjoistuulella syksyllä) säällä Tallinnan televisiotornin voi erottaa Helsingistä jopa paljain silmin pienenä siluettina hieman korkeammalla sijaitsevilta paikoilta, esimerkiksi Lauttasaaren lintutornista. Kiikarin avulla sen muodon voi jopa tunnistaa.

Tornin alakerrassa on matkamuistomyymälä ja 3D-elokuvateatteri, jossa on näytös joka 15. minuutti. Tornin pikahissi nousee 21. kerrokseen 49 sekunnissa. 

Täältä voit ihailla pohjois-Euroopan 

korkeimmalla sijaitsevan 
brasserie-ravintolan näkymiä.  

Teletorn ja The World Federation of Great Towers järjestävät tornissa vuosittain huhtikuun 1. päivänä porrasjuoksukilpailun. Portaita on kellarista yläosan metallikärjen alkuun 1 050.

Tornissa järjestetään myös vuosittain kansainvälinen base-hyppytapahtuma Base Boogie, jolloin tornista hypätään laskuvarjoilla.

Sisäänpääsy aikuisilta maksaa 13 €, lapsilta, koululaisilta, eläkeläisiltä ja opiskelijoilta 6 €.
Yli 15 hengen ryhmiltä sisäänpääsy maksaa 9 €/henkilö, ja torniin saa myös vuosilipun 31 € hintaan. Ravintolaan on myös 3 €:n sisäänpääsymaksu klo 19:n jälkeen (hinnat maaliskuussa vuonna 2016).

Tornin edustalla on muistomerkki vuoden 1991 elokuun 29. päivän eli Viron itsenäisyyspäivän tapahtumasta, jolloin ihmisketju asettui puolustamaan tornia Neuvostoliiton tankkeja ja joukkoja vastaan Viron itsenäistymisprosessissa.

Televisiotornilla on siten virolaisille suuri symbolinen merkitys. 

Kaikkien suurten tornien 
tavoin tämänkin tornin 
yövalaistuksen väriä 

voidaan vaihdella. 

Ollessamme majoitettuina tornin lähistölle, 

sen huippu hohti yöllä ufomaisen sinisenä. 

Omat yökuvani epäonnistuivat joten lainasin 

sinivaloisen tornikuvan Eventoloco.comista. 

Punaisena torni on ollut muunmuassa 

kansallisen hemofiliapäivän 

johdosta. Kuva Pealinn-sivulta. 

Tallinna teletorn kotisivu