Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä oli jo
pakkasta muutama aste, joten aamulla maailma oli
valkohuuruinen. Pakastetut koreanköynnöksen kukat
näyttivät tällaisilta, kauniilta ja kärsiviltä yhtaikaa.
Valamonruusujen kiulukat hohtivat kuin jouluiset
kuusenkoristeet huuruisten lehtien seasta.
Viimeiset pihlajanmarjat olivat saaneet ylleen
tomusokerihumpsahduksen kaltaisen jäähileen.
Terttuseljan lehdykät näyttivät haurailta.
Toden totta, heti kun aurinko alkoi paistaa,
nuo yöllä jäätyneet lehdet tipahtelivat kopsahdellen
maahan pensaansa alle.
Syksy on niin surullista...
Luonto jättää kesälle hyvästejä.
9 kommenttia:
Upea kuva koreanköynnöksestä! Kaunis
Luonnonkauneutta pakkasherran taiteilemana!
Lempeää lokakuuta!
Kauniita kuvia! Ja on kyllä ollut välillä haikeaa ja vaikeaa jättää kesälle hyvästit.
Täällä oli viimeyönäkin vähän pakkasta ja vielä nytkin varjossa on maa huurteessa....se talvi taitaa tulla..:)
Oi kiitos, samoin Susanna. =)
Kiitos Minna. =) No niin on... Minulla on aina.
Ainakin syksy. =)
Kiitos Ninnu. =)
Voih Pauliina! Puolinukuksissa eilen illalla katsoin puhelimesta että oli kommentti ja sormenpääni vahingossa painoi väärää kohtaa joten kommenttisi katosi!!!
Mutta tässä se on:
Pauliina / Kukka & kaali on lisännyt kommentin tekstiisi "Pakkasyön jälkeinen aamu":
Tuo kärhökuva on niin herkkä... :)
Kiitos Pauliina ♥ ja anteeksi kun kadotin viestisi!!!
Koetan tästä lähtien välttää nettimaailmaa unisena...
Lähetä kommentti