Vähän vielä pioneja

Nyt, viidentenä kesänä tämä piha
jossa ei aluksi kasvanut yhtään mitään,
on herännyt henkiin.


Pihalla hehkuvat suuret ruusumaiset pioninkukat nyt uusissa tuissaan, 

kuin ne olisivat aina kasvaneet juuri näin.

Remonttiin saa ihania pieniä vahvistustaukoja kun kirmaa toisinaan ihailemaan pioneja. 

Tai jotain muuta pihassa. Tai vaikka käyn ajamassa nurmikon...

Tuet suojaavat sateellakin suuria kukkia, etteivät ne alkaisi nuokkua.

Sateen jälkeen pionin kukka on painavimmillaan. 

Lisäsateensuojaksi olen viritellyt pionien

päälle vanhan päivänvarjon.

Hauskasti toisen tukiportin kohdille tuli vaaleita pioneja ja toisen kohdille hieman 

tummemman punaisia kukkia. Kaksi pioneistani kukki tänä vuonna vasta ensimmäisen kerran 

ja paljastui siis tummemmanpunaisiksi. Tai pinkeimmiksi, kuin toisen portin kukat.

Kauniita nämä pinkitkin ovat. 

Suloisia suorastaan. 

Molempia olen raaskinut poimia sisälle 

maljakkoon yhden kappaleen. 

Sellaiset kukat,
jotka olivat niin painavia että notkuivat 

miltein maassa... 

Ja pionien takana hehkuvat Valamonruusut... 

Niistä lisää myöhemmin. =) 

Päivän teema on: Piristä yksinäisiä.