Translate

31.10.2016

Virolaisessa mäntymetsässä














Metsä on paikka 
jossa ei tarvita sanoja. 

Metsä rauhoittaa hiljaisuudellaan 
ja  olemassaolollaan. 

Keräsin mäntyjen alta 
käpyjä. Tuolla ne vielä 
lojuvat keittiön jääkaapin 
päällä kuivumassa. 




Säästä, taio ja psyykkaa




 

 



Otsikko kuulostaa lapsiperheen tai urheilujoukkueen huoltajalta. =)

Oletpa sitten tuhlaavainen tai et,
tänään on Kansainvälinen säästäväisyyspäivä

National saving money day

Päivä sai alkunsa vuonna 1924 Milanossa, kun ensimmäinen säästöpankkikongressi lausui toivomuksen kokouksen päättymispäivän 31.10. julistamisesta säästämisen päiväksi. Säästäväisyyspäivän tavoitteena on kertoa erityisesti lapsille ja nuorille säästämisen tärkeydestä. Suomessa Säästöpankit ovat viettäneet säästäväisyysviikkoa vuodesta 1926 lähtien. 
- Wikipedia 


Tänään on myös Naisten palkkapäivä.




Vai vietätkö mieluummin Taikuuden päivää?

Toivoisitko hatusta kania
vai kyyhkystä?  
Luulen että kyyhkysestä olisi 
vähemmän harmia.











Miten sitä sitten voi viettää? 

Helpoin tapa päästä taikuuden tunnelmaan 
on uppoutua 
satujen tai satuelokuvien maailmaan. 
Sohvannurkkaan vaan nauttimaan. 





Eräänlainen taika jota itse en ole koskaan kokenut, 
ovat upeat revontulet. Meilläpäin on ihan liikaa valosaastetta 
jotta sellaisia ikinä voisi ihailla. Nuo ihmeet nähdäkseni minun 
olisi matkustettava pohjoiseen Suomeen, Norjaan tai jonnekin  
muualle jossa ihmisten aiheuttama valoisuus ei peitä 
avaruuden öistä ihmenäytelmää. 

Kieltämättä yksi suuri toiveeni 
olisi joskus ihailla 
aurora borealista. 






Nyt tämä kirjoittaja vajoaa Flow-tilaan...

30.10.2016

Kevääksi pihamaalle



Hullaannuin hypnoosiin asti 
kukkasipulihyllyjen 
edessä kaikissa kaupoissa 




Olin tänä keväänä hirmuisen surullinen
kun havaitsin 
viime talven pakkasen tappaneen 
 kaikki lumikellot, satoja tulppaaneja, kaikki hajulaukat 
niiden kymmenien perennojen ja muutamien köynnösten lisäksi. 
Siksi istutan nyt vielä sipuleita pihaan,
 vaikka bf:iin ostamieni kukkien
 sipulikuvan laittaessani 
sain ihmetteleviä kommentteja, että en kai nyt tänne pihaan enää 
niitä istuttele. Kyllä istuttelen. Sitä ei tiedä kuka niitä keväällä 
tässä pihassa katselee, mutta joka tapauksesssa toivon 
sipuleista olevan iloa jollekulle. 


 Minä toivon 
että keväällä 
nämä uudet sipulit nostavat 
  mullasta päänsä.  


Kelloja siirrettiin, 
kesäaika päättyi. 
Talvi alkaa Pekka Poudan 
mukaan ensi viikolla. 
Minä palelen jo nyt. 
Pärjäilkää kukkasipulini.  


29.10.2016

Happy Halloween!




Vuonna 2016 anglosaksinen Halloween 31.10. osuu maanantaille, All Hallow’s Day 1.11. on tiistai, ja meillä Pyhäinpäivä on vasta seuraavana lauantaina 5.11. Suurin osa Halloween-juhlinnasta maailmalla tapahtuu siis jo viikkoa ennen meidän virallisia juhlapyhiämme, lokakuun viimeisenä viikonloppuna.
Halloweenia voi Suomessa mielensä mukaan juhlia joko maanantaina 31.10, perjantaina 4.11. Pyhäinpäivän aattona, tai lauantaina 5.11. Pyhäinpäivänä – tai vaikka kaikkina näinä.
Yleisesti Suomessa suosituin päivä lienee 4.11. perjantai, pyhäinpäivän aatto ja lauantai 5.11. Pyhäinpäivä, koska tällöin useimmilla ihmisillä on lauantaina lomaa.
Toisaalta kaupat, ravintolat ja baarit varmasti aloittavat juhlimisen jo muun maailman mukana eli lokakuun lopussa. Joten tänä vuonna löytää varmasti Halloween-juhlia kahtena viikonloppuna.
Alunperin Halloween on ollut Shamhain, kelttiläinen uuden vuoden ja talven alkamisen sekä kuolleiden juhla, jonka yhteyteen kristinusko on liittänyt omat kuolleiden muistamiseen liittyvät juhlapäivänsä. Latinalaisessa maailmassa on samalle ajankohdalle osuva ”Día de Muertos”, Day of the Dead – kuolleiden muistamisen päivä.
Anglosaksiset maat viettävät Pyhäinpäivää aina 1.11., joten Halloween (eli nimensä mukaisesti All Hallow’s Eve, pyhäinpäivää edeltävä aattoilta) on heillä aina 31.10. Tämä on se päivä, jona Amerikassa kierrellään naamiaisasuissa naapuruston ovilla karkki-jekuttamassa.
Suomalaista sadonkorjuunjuhlaa Kekriä juhlittiin ajankohdaltaan vaihtelevasti sadonkorjuutöiden päättyessä. Kirkon painostuksesta tämä agraarinen juhla vakiintui pyhäinmiestenpäivän yhteyteen 1800-luvulla.Uskonnolliset piirit näkevät Suomessa Halloweenissa pakanallisuuden nousua ja haluavat painottaa Pyhäinpäivää kristillisenä ja vakavana juhlana. Erikoiskaupanliiton mielestä Halloween on ihan oma juhlansa, jota pitäisi viettää aina 31.10. 



Tekstiotteet sivulta:






Kirjoitin muuten fb:iin 14. lokakuuta 2014:

Näin mukavia unia. Sain erään tilauskirjoitustyön valmiiksi ja matkaan. 
Löysin kadonneita asioita. Se tietsikka, jossa kuvani ovat, käyttäytyi tänään 
kiltisti ja päästi miut omaan kuva-arkistooni.  
ja käytin sen sisuksen porkkanakakkuun, 
porkkanaraasteen lisäksi.





Ja Hani kirjoitti fb:iin 12. syyskuuta 2016 :  
"My very first pumpkin carvings!" 


olivat todellakin upeat!
Niiden kuva on tuossa yläosan 
Halloween-kortissakin.





Pihan satoa. =)

Ne kestivät ulkosalla viikon päivät.
Aluksi peittelin ne yöksi peiton 
ja pienen mattopätkän alle... 


Mutta kaikki päättyy aikanaan 
ja nyt meillä on niistä vain kuvia, 
jotka tässä jaan kanssasi
ja kurpitsapikkelssiä
jääkaapissa. 


Halloween linkkejä:






Kekripukin kuva: Warkaudenlehti



Hyvää Kekriä! 

 Kekriperinteet on sijoitettu muihin juhliin 

Kekri: Kuolleet esivanhemmat tulevat katsomaan, ovatko nuoremmat sukupolvet pitäneet paikat kunnossa. Heille katetaan ruokaa pöytään ja lämmitetään sauna.
Pyhäinpäivä: Edesmenneitä läheisiä muistetaan viemällä heidän haudalleen kynttilöitä.

Kekri: Jokaisen pitää syödä ja juoda enemmän kuin jaksaa. Jos joku jättää vatsaan yhtään tyhjää tilaa, hän vaarantaa seuraavan vuoden sadon. Erityinen juhlaruoka on kekriporsas.
Joulu: Sama.

Kekri: Perinteisiä koristeita ovat olkipukit ja himmelit, jotka symboloivat hedelmällisyyttä.
Joulu: Sama, vaikka koristeiden symbolinen merkitys on unohtunut.

Kekri: Juhlaan liittyy hiljainen aika, niin sanottu kekrirauha.
Joulu: Sama.

Kekri: Nuoret miehet pukeutuivat kekripukeiksi vetämällä päälle turkin ja kasvoille naamarin. He kiertävät taloissa tivaamassa, onko sato korjattu ajallaan.
Joulu: Muuten aika sama, mutta pukki kysyy: “Onko täällä kilttejä lapsia?”

Kekri: Nuoret naiset pukeutuvat päästä varpaisiin valkoisiin ja peittävät kasvot valkoisella harsolla. He kiertävät talosta taloon yhdessä kekripukkien kanssa ja pyytävät herkkuja. Jos niitä ei heru, he uhkaavat rikkoa talosta uunin.
Halloween: Aika sama, paitsi että kummituksiksi pukeutuneiden lasten vuorosanat kuuluvat: “Karkki vai kepponen?”

Kekri: Vanha vuosi päättyy sadonkorjuuseen ja uusi vuosi alkaa kekristä. Vuoden vaihtuessa tehdään taikoja ja ennustetaan tulevaa esimerkiksi valamalla lyijyä.
Uudenvuodenaatto: Sama. Tosin nykyisin valetaan tinaa.

Kekri: Kekrinä kuljeskelevien vainajien joukossa saattoi olla pahantahtoisiakin henkiä. Heidän karkottamisekseen oli viisasta polttaa tulia. Myös kekripukki poltetaan...
Pääsiäinen/juhannus: Kokkoja poltetaan. Pääsiäisen alla liikkuvat pienet trullit ja noidat.


Talonpoikaiskulttuurisäätiö




Äiti-tytärpäivän ruusut ja teemat




Viime viikolla vietimme päivää 
jolloin ollaan vaan ja 
jutustellaan... 
ja minä sain ihania ruusuja. 









Ah niin, turhaan etsitte sellaista teemapäivää 
allakasta. Se voi olla koska tahansa. 
Koska vain haluat. 





Mutta tänään olisi
 Kissapäivä! 


Tai sitten voit viettää Erakkopäivää. 


Sekä myös 
ihan haluamallasi tavalla.


 
 Voi sitä onnellista 
joka voi yhdistää 
nuo kaikki kolme! 

Minulta puuttuu 
vaan 
se kissa... 




Vakavasti puhuen tänään on myöskin
Maailman aivoinfarktipäivä

28.10.2016

Tiedäthän mikä auttaa matkapahoinvointiin?




Parisen viikkoa sitten reissulle mennessä
merellä tuuli niin, 
että tulin huonovointiseksi. 
Niin on käynyt kaksi kertaa laivassa aiemminkin.
Samoin kuin usein lapsena auto- ja bussimatkoilla,
ja muutaman kerran lentokoneessakin.  

minne ollaan menossa ja maailma heiluu ilkeästi 
ja silloin tulee totaalisen huono ja ällö olo. 

Vähän helpotti kun menimme kannelle 
katsomaan merta. 

Paitsi että silläkin kannen puoliskolla jossa 
ei olisi saanut tupakoida
oli kuitenkin porukkaa tupakalla. 
Ei siinä siis kauaa merta voinut ihailla. 



Hotellissakin jouduimme tupakoitsijoiden 
saartamiksi, koska muut hotellivieraat kävivät 
varauloskäynnillä tupakoimassa avoimin ulko-ovin ja 
se vahva tupakanhaju tunki sisään meidänkin huoneeseen. 
Oli vaikea nukkua siinä kurkunpäätä ahdistavassa 
lemussa... 
Muutenkin naapurusto oli aika levotonta. 
Onneksi ne muut nukkuivat aamulla edes pitkään. 

Aamupala hotellissa lohdutti. 
Aamupuuro oli ihan kuin oman 
Maman tekemää. 




En jaksa lukea blogeja tyyliin;
ostin sitä ja ostin tätä
kun onhan uutuus testattava, ja
kokeilin naamaani sitä tököttiä
ja kroppaani tuota mönjää,
ostin uusia vaatteita, katsokaa
tykätkää ja jakakaa! 

  
- Mutta paljastan silti pienenpienen
tuhlailevan yksityiskohdan reissustamme: 
löysin lähimarketista 
parin euron kynsilakkaa 
joka sointui passelisti
hotellihuoneemme sävyihin. 
Haha! =D 

Sormieni kynsissä en tykkää väristä, lakasta 
enkä takuulla ikinä mistään tekokynsistä 
enkä varsikaan jostain helyistä
mutta hassujen varpaideni kynsissä 
minulla pitää olla 
yksinkertaisesti söpöä lakkaa, 
jotta oudot varpaani näyttäisivät pirteiltä. 

- Onko muitakin joilla "akkavarvas" on 
se pisin varvas? Se on hankala. 
Paljain jaloin pitkä akkavarvas 
saattaa jopa kääntyä kävellessä 
alaspäin ja auts kun siihen raukkaan sattuu... =( 

USA:ssa ne leikkaavat normaalimmiksi 
noita vääriä pitkiä varpaita koska mitkään 
kengätkään eivät meinaa passata, mutta 
Suomessa sitä leikkausta sanotaan 
"kauneusleikkaukseksi" eikä sellaisia 
ainakaan kunnallisella tasolla tehdä... 

Mutta otsikon aiheeseen: 

 Ennen kuin lähdimme tulomatkalle, 
kävin paikallisesta apteekista ostamassa
Bon Voyage reisikapslid 
inkivääritabletteja, jotka sen lisäksi 
että ennaltaehkäisevät ja auttavat flunssaan, 
tepsivät myös matkapahoinvointiin.
Usko tai älä.

Testattu ja todettu on. 
Voin sydämellisesti suositella. 
Inkivääri auttaa!






27.10.2016

Suklainen synttärikakku




Kuun puolivälin paikkeilla leivoin 
syntymäpäiväkakun yhdelle Muruselle 
ja kah, sinä viikonloppuna Murusia 
saapuikin enemmänkin maistelemaan 
iloksemme gluteenitonta 
pähkinä-suklaa-mariannecrush-kakkua. 

Joku taisi syödä kynttilätkin. =D





Välillä poikkesimme läheisellä frisbeegolfradalla 
heittelemässä kiekkoja, minä hävisin - tietty - osittain 
siitäkin syystä etten koskaan muista laskea kuinka 
monta heittoa olen heitellyt, 
juteltuamme kaikkea mahdollista siinä 
heittojen välissä. 
Siksi sanoin vaan kirjurille jonkun luvun 
joka oli enemmän kuin muilla. =D 


Takaisin punaiseen pikkutaloon saavuttuamme 
keitimme jälleen kahvia ja söimme 
kakkua ja kaikkee. 




Suklaakakkunen 



4 kananmunaa
1 ½ dl    sokeria
1 dl   perunajauhoja
1/2 dl    glut. jauhoja
1/2 dl    tummaa kaakaojauhetta
1 1/2 tl     leivinjauhetta 
    Täyte:
Omenahilloa
Pussi Marianne crush-rakeita
4 dl   kuohukermaa
hieman vaniljasokeria

    Kostutus:
sitruunasoodaa 


    Kuorrutus:
200 g    suklaata
1 dl    kuohukerma
Pinnalle:  suklaalastuja
(itse palastelin päälle
pähkinäsuklaalevyn)





Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään. Siivilöi jauhoseos muna-sokerivaahtoon kevyesti sekoittaen. Kaada taikina voideltuun, jauhotettuun, tasapohjaiseen, esimerkiksi irtopohjavuokaan (halkaisija 24 cm). Paista 175-asteisen uunin keskitasolla noin 25 minuuttia. Kumoa kakku ja anna sen jäähtyä.


Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää suklaarakeet 
kermavaahdon joukkoon varovasti. 

Leikkaa jäähtynyt kakkupohja 
kolmeen osaan ja kostuta osat sitruunasoodalla.
 Nosta pohjalevy tarjoululautaselle 
ja levitä puolet täytteestä sille, 
tee sama keskiosalle, 
laita ylin kerros paikoilleen 
peitä, 
ja  anna kakun olla 
jääkaapissa mielellään yön yli.

Kuorrutusta varten sulata suklaa vesihauteessa ja lisää kerma.  
Levitä suklaa-kermaseos kakun päälle. 
Leikkaa suklaasta lastuja ja ripottele suklaalastut kakun pinnalle. 




PS: Huomenna 28.10. 
onkin Kansallinen suklaapäivä!

Nallepäivä





Se on pehmeä, 
se on halittava, 
se tuoksuu tutulle 
ja on niin rakas 
ja tärkeä 
ettei ilman sitä 
tule millään unta! 




Ja se päivä on tänään. =)

On kulunut 114 vuotta siitä kun presidentti
Theodore Roosevelt kieltäytyi karhujahdissa ampumasta karhua. 
Hänen lempinimensä oli Teddy ja hänen mukaansa 
lelukarhuja alettiin nimittää Teddy-karhuiksi.





Nallet voivat vaeltaa vaikkapa
mukanasi matkalaukussa
katsomassa maailmaa...






Ikuisesti nuorekas, 
Nalle Puh on varmasti kaikkein 
tunnetuin nallekarhu. Hänestä ja hänen 
ystävistään on juttua tuolla



Tee Nalle Puh -persoonallisuustesti ja testaa 
ketä Puolenhehtaarinmetsän hahmoa muistutat. 

Oma tulokseni: "Muistutat erehdyttävästi Nasua.
Säikyt ja huolestut vähästä mutta rohkeutta riittää, jos on pakko.
Olet todellinen ystävä, paras mahdollinen. Harmi, että kovin harva tietää sen.
Seurassasi viihtyy moni, sillä olet hauska, vaikka et sitä itse tiedäkään."


Pehmoilu saa jatkua huomennakin, koska 
silloin vietetään Pehmolelupäivää



Kuvat Pixabay 



26.10.2016

Jos olisi kuutamo... ja nitromorsia





En ole muistanut esitellä vaahteranlehtiäni 
joita keräsin joitakin päiviä sitten.

Lehdet ovat kihlajaislahjaksi Hanin isältä
saamassamme, omatekemässään puisessa kulhossa.
Olin nähnyt kulhon alkuperäisessä puupintaisessa
muodossaan joskus aiemmin apen verstaalla ja ihaillut
sitä. Appi käytti oikeaa vaahteranlehteä kuviomallina.
Hän antoi sitten kuutisen vuotta sitten meille kulhon.
Oli vaan mokoma mennyt maalaamaan sen valkoiseksi
jolloin kaikki ihanat puunsyyt peittyivät.

Loukkaantuisikohan hän jos poistaisin nuo
maalikerrokset vadista?
Lähtisiköhän maali Nitromorsilla? =)




Koetin sitten rutistella vaahteranlehdistä ruusuja
mutta en onnistunut kovinkaan hyvin.
Tuo patsas kuvaa fiiliksiäni kurjasta 
vaahteranlehtiruususta.
EVO =D 





Jos vielä olisi kuutamo, 
niin tänä yönä voisit Ulvoa kuuta 
kanssani, 
taitaa olla vaan jo kuoleva kuu... 




25.10.2016

Ensilumen hurmaa


First snow charms



These first flakes 
are still so innocent and sweet 
and probably melt 
already tomorrow off. 

Aamulla päivän valjettua, 
alkoi hissukseen sadella lumihiutaleita... 



Parin tunnin päästä pihamaailma 
näytti hyvinkin valoisalta. 



Lumi peitteli omenapuiden oksia 
joissa yhä norkoilee viimeisiä keltaisia lehtiä. 

Lumi kääri huomaansa 
kaiken mahdollisen 
ja mahdottoman. 



Ensilumessa on se tietty hurma. 
Vaikka tiedänkin 
kuka meillä joutuu yleensä lumet 
sitten aikanaan kolaamaan...  
Nämä ensimmäiset hiutaleet 
ovat silti niin viattomia ja suloisia 
ja sulavat varmaankin 
jo huomiseksi pois. 

Ensilumi on yleensä 
hyvin katoavaista.  
Ainakin täällä 
Etelä-Suomessa.





Hiutaleet lisäilivät pitsimäisyyttä 
terassin kalusteiden päälle. 

Ensilumi piti juhlat
 joiden teemana oli 
valkoinen 
viattomuus. 



Tiaiset kurkistelevat uteliaina 
kaikkea. Ikkunanpieliä, 
katonalusia, räystäitä 
ja tässä jopa ovikransseja. 

Eivät millään usko ettei niissä enää 
piileksi yhtään kesän hyttystä. 




Tapani mukaan siirsin alkusyksystä 
orvokkeja amppeleista 
kukkapenkkiin, koska usein ne keväällä 
jatkavat siitä mihin syksyllä jäivät. 

Ovat usein tosi monivuotisia 
nuo suloiset kukkijat. 



24.10.2016

YK:n (ja lauantaimakkaran) päivä






United Nations Day

YK:n jäsenmaat luettelona.
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen
yhteistyöjärjestö. Maailmanjärjestö perustettiin toisen maailmansodan jälkeen edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia.
Perustamispäivä 24. lokakuuta on kansainvälinen YK:n päivä, ja se aloittaa YK:n aseidenriisuntaviikon. Tänään saa liputtaa.

Suomi jätti jäsenhakemuksen heti Pariisin rauhansopimuksen tultua voimaan 1947. 
Suurvaltapoliittisista syistä Suomi samoin useat muutkin maat kuitenkin hyväksyttiin
jäseniksi vasta 1955. Jo edellisenä vuonna oli kuitenkin perustettu
Suomen YK-liitto tiedotusta antamaan ja koulutusta järjestämään.

Suomi korosti asemaansa YK:n jäsenenä ja puolueettomana rauhanturvaamisen kannattajana. Suomen ensimmäinen merkittävä ulkopoliittinen toimi Yhdistyneiden kansakuntien piirissä oli osallistuminen UNEFI -rauhanturvaoperaatioon Siinailla Suezin kriisin jälkeen.
Sittemmin Suomi on ollut aktiivinen rauhanturvatoiminnassa, kansainvälisen oikeuden kehittämisessä, aseidenriisunnassa sekä monenkeskisissä kehitysyhteistyöhankkeissa.
1960-luvulta alkaen Suomi on antanut kehitysapua.

Muutamia suomalaisia on ollut YK:ssa korkeissa asemissa. Helvi Sipilä oli järjestön ensimmäinen naispuolinen apulaispääsihteeri. Martti Ahtisaari on toiminut apulaispääsihteerinä, pääsihteerin erityisedustajana Namibiassa ja erityislähettiläänä Kosovo-neuvotteluissa. Harri Holkeri toimi yleiskokouksen puheenjohtajana 2000–2001. Lisäksi Ensio Siilasvuo toimi YK:n apulaispääsihteerinä johtaessaan Lähi-idän rauhanoperaatioita.

2008 ulkoministeriö julkaisi Suomen YK-strategian,
jossa hahmotellaan muun muassa Suomen tavoitteet YK:ssa
ja sen operaatioissa ja yhteistyöhankkeissa. Sen mukaan
”Suomi pitää YK:ta keskeisimpänä monenkeskisen
yhteistyön välineenä”.

YK ja kestävä kehitys. 


Teksti: Wikipedia 
Kuva: Wikipedia 

 


Mutta kaikkea ne keksivät, niin kuin nyt vaikka
Lauantaimakkarapäivän jota niin ikään vietetään tänään.
Koska lauantaimakkara on melkeinpä pelkkää jauhoa, 
laitoin kuvitukseksi kunnon kotitekoista lihaisaa makkaraa.
Olisipa itsellä makkarakone... 
Se makkaroista.



Kuva Pixabay

23.10.2016

Tallinnan teletorni





Tallinnan televisiotorni (Tallinna teletorn) on teletorni Piritan esikaupunkialueen korkeimmalla kohdalla Viron pääkaupungissa Tallinnassa.
Tornin peruskivi muurattiin 30. syyskuuta 1975, ensimmäinen tv-signaali siitä lähetettiin 20. joulukuuta 1979 ja virallisesti se valmistui 11.7.1980 Moskovan olympialaisten purjehduskisoihin, joiden keskus oli kolmen kilometrin päässä Piritassa.


Tornin korkeus on 314 metriä. Se on Pohjois-Euroopan korkein avoin näköalatasanne ja ravintola, halkaisijaltaan 38 m, ovat 175 metrin korkeudessa. Teräsbetonirungon liukuvaluna rakentamiseen käytettiin 17 500 tonnia betonia ja 330 km raudoitusterästä. Näköalatasanteen ja ravintolan laajempi, 170 tonnia painava metallikehikko rakennettiin maassa ja nostettiin ylös kokonaisena. Tornin kokonaispaino on 20 000 tonnia, ja sen perustukset ovat 8,5 metrin syvyydessä maassa. Suurin sallittu tuulen aiheuttama taipuma on tornin huipulla 1,5 metriä.

Torni suljettiin yleisöltä vuonna 2007, koska siitä puuttuivat lain vaatimat varapoistumistiet.
Torni avattiin yleisölle korjauksen jälkeen 5. huhtikuuta 2012. Tällöin myös saatettiin loppuun viimeistelytöitä, jotka olivat jääneet tekemättä tornin rakentamisen aikana.

Kirkkaalla ja kuivalla (usein pohjoistuulella syksyllä) säällä Tallinnan televisiotornin voi erottaa Helsingistä jopa paljain silmin pienenä siluettina hieman korkeammalla sijaitsevilta paikoilta, esimerkiksi Lauttasaaren lintutornista. Kiikarin avulla sen muodon voi jopa tunnistaa.

Tornin alakerrassa on matkamuistomyymälä ja 3D-elokuvateatteri, jossa on näytös joka 15. minuutti. Tornin pikahissi nousee 21. kerrokseen 49 sekunnissa. 

Täältä voit ihailla pohjois-Euroopan 
korkeimmalla sijaitsevan 
brasserie-ravintolan näkymiä.  




Teletorn ja The World Federation of Great Towers järjestävät tornissa vuosittain huhtikuun 1. päivänä porrasjuoksukilpailun. Portaita on kellarista yläosan metallikärjen alkuun 1 050.

Tornissa järjestetään myös vuosittain kansainvälinen base-hyppytapahtuma Base Boogie, jolloin tornista hypätään laskuvarjoilla.

Sisäänpääsy aikuisilta maksaa 13 €, lapsilta, koululaisilta, eläkeläisiltä ja opiskelijoilta 6 €.
Yli 15 hengen ryhmiltä sisäänpääsy maksaa 9 €/henkilö, ja torniin saa myös vuosilipun 31 € hintaan. Ravintolaan on myös 3 €:n sisäänpääsymaksu klo 19:n jälkeen (hinnat maaliskuussa vuonna 2016).



Tornin edustalla on muistomerkki vuoden 1991 elokuun 29. päivän eli Viron itsenäisyyspäivän tapahtumasta, jolloin ihmisketju asettui puolustamaan tornia Neuvostoliiton tankkeja ja joukkoja vastaan Viron itsenäistymisprosessissa.

Televisiotornilla on siten virolaisille suuri symbolinen merkitys. 



Kaikkien suurten tornien 
tavoin tämänkin tornin 
yövalaistuksen väriä 
voidaan vaihdella. 

Ollessamme majoitettuina tornin lähistölle, 
sen huippu hohti yöllä ufomaisen sinisenä. 
Omat yökuvani epäonnistuivat joten lainasin 
sinivaloisen tornikuvan Eventoloco.comista. 



Punaisena torni on ollut muunmuassa 
kansallisen hemofiliapäivän 
johdosta. Kuva Pealinn-sivulta






Maan luomispäivä






The creation day 

Old reliable Väinämöinen  
Lived his days in lyric leisure 
In the glades of Väinölä,
On the heaths of Kalevala. 


Vaka vanha Väinämöinen
Elelevi aikojansa
Noilla Väinölän ahoilla,
Kalevalan kankahilla.


Suomen ja Karjalan tasavallan kansalliseepoksen Kalevalan mukaan maailma syntyi sotkan munasta

Turhankin väkivaltainen Kalevalan tarina kuvaa muun muassa Pohjolan kansojen sekä eri päähenkilöiden välisiä kiistoja, kostoreissuja ja kosiomatkoja sekä Sammon rakentamista ja sen ryöstöä. 

Kalevala perustuu suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin. 
Tarinoita kokosi kirjojen kansien väliin kansallisrunoilijamme
 Elias Lönnrot (1802–1884) 1820-luvulla. Hän tosin lisäsi tarinoihin omiakin juttujaan... 


Muinaissuomalaiset eivät tunteneet kirjoitusta, joten tarinat siirtyivät seuraaville sukupolville laulujen, loitsujen, taikojen ja runojen avulla, jotka opeteltiin ulkoa. Lapset oppivat ne vanhemmiltaan tai kiertäviltä runonlaulajilta. 
Jotkut laulut kertoivat tositapahtumista, jotkut kuvitelluista muinaisista sankareista. 



Kalevalainen runomitta on tutkijoiden mukaan syntynyt jo ennen ajanlaskun alkua. Rakas kielemme onkin hyvin vanhaa perua, yli 6000 vuotta vanhaa!


Noin 200 vuotta sitten tekstinmuotoon toimitetulla Kalevalalla on ollut suuri merkitys suomalaisen kansallistunteen luojana. Se on myös vaikuttanut laajasti taiteisiin ja tieteisiin. Teos vaikuttaa edelleen nykysuomalaisenkin ajatteluun sekä mielikuviin, niidenkin, jotka eivät ole Kalevalaa koskaan lukeneet. 


Eeppisen runouden perinteitä löytyy lähes kaikkialta maailmasta.  Monissa tapauksissa tarinoita on koottu kirjoitetuiksi eepoksiksi, joista länsimaissa tunnetuimmat Kalevalan lisäksi lienevät Homeroksen kirjoittama Ilias ja Odysseia






Ylin kuva:
Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti.
Kuvalähde: Kuvataiteen keskusarkisto.

Alempi kuva sivulta: Kalevalaseura

Lähteet: 
Wikipedia