Nimisuomennoksesta
huolimatta tämä otus ei ole kala
Mustekalat (Coleoidea)
ovat merten selkärangattomia nilviäisiä, joilla onsuuri pää ja hyvin kehittyneet silmät, ja joiden suuta ympäröikahdeksan tai kymmenen imukupein varustettua lonkeroa.Kaikki mustekalat ovat aktiivisia petoja,jotka syövät mm äyriäisiä, kaloja ja muita nilviäisiä.
Mustekalat on toinen nilviäisiin kuuluvan pääjalkaisten luokan (Cephalopoda) kahdesta nykyisin elävästä alaluokasta. Siitä käytetään myös nimeä kaksikiduksiset pääjalkaiset. Toinen alaluokka on helmiveneet (Nautiloidea) eli nelikiduksiset pääjalkaiset.
Mustekaloja esiintyy lähes kaikissa merissä ja niiden kaikissa
syvyysvyöhykkeissä. Osa lajeista on pelagisia, osa taas meren pohjalla
eläviä. Sisävesissä ei mustekaloja tavata ja vain harvat lajit selviävät
murtovedessä.
/Wikipedia
Tänään vietetään Maailman mustekalapäivää.
Mustekala on illusionisti
Mustekalalla on (tosiaan, kuten Anssi Kela on kertonut) kolme sydäntä, ja sen suonissa virtaa sininen veri. Se maistaa ja aistii värejä koko ihollaan ja pystyy sulautumaan maisemaan vaihtamalla väriään, muotoaan ja struktuuriaan. Sekunnin murto-osissa se naamioituu kiveksi tai virrassa lilluvaksi levänriekaleeksi tai kasvattaa pintaansa sarvia ja nystyröitä.
/Apu
Enpä ole ikinä maistanut moista, missään muodossa.
Mieluummin katselen näitä monilonkeroisia
aika älykkäältä tuntuvia pakenijoita vaikkapa
tv-dokkareissa.
Mutta iiks, en halua
kyllä koskeakaan mustekalaan!
Äkkiä pois merestä!
Hups, nyt muuten muistinkin,
että koska mustat oliivit ovat
herkkuani, olen saattanut
maistaa mustekalan mustetta
sellaisessa muodossa...!
sellaisessa muodossa...!