Geranium sylvaticum
Laji tunnetaan etenkin
Pohjois-Suomessa kansankielessä juhannuskukkana kukinnan alkamisajan
mukaan – eteläisessä Suomessa kukkiminen on nykyisin aikaistunut jo
kesäkuun alkuun (voi kukkia jo toukokuun lopussa).
Muista
kansanomaisista nimistä siniheinä tai -kukka viittaavat kasvin
sinipunaisiin kukkiin. Teriön ratasmaiseen muotoon viitannee paikoin
käytetty nimitys mäntäheinä. Nykyiselleen vakiintuneen nimen kurki-aihe
toistuu myös vanhoissa nimissä eri muodoissa: kurenkattilainen,
kurenpolv’heinä ja kurjenheinä viittaavat kaikki kasvin kurjennokkaa
muistuttaviin lohkohedelmiin.
Kuten lempinimien kirjosta voi päätellä, metsäkurjenpolvi on näyttävimpiä ja tunnetuimpia metsäkasvejamme. Itse Carl von Linné on todennut, ettei metsästä löydy komeampaa kukkaa kuin metsäkurjenpolvi. Lajia pääsee nykyään ihailemaan entistä useammin hakkuuaukeilla ja metsäautoteiden varsilla. Etelä-Suomessa metsäkurjenpolvi on runsaimmillaan lehtomaisissa ja tuoreissa kangasmetsissä sekä kosteilla niityillä. Pohjoisessa se on lehtokasvi sekä yksi lettokorpien ja -rämeiden luonnehtijalajeista.
Metsäkurjenpolvi on hyvin muunteleva laji: kukkien väri ja koko vaihtelevat enemmän kuin millään muulla metsäkasvillamme. Nyrkkisääntönä voimakkaimmat karmiininpunaiset ja sinipunertavat värit keskittyvät maan eteläosiin, pohjoisessa vallitsevat hailakanvioletit sävyt ja puhtaanvalkoiset kukat ovat tunturiseudulla tavallisia. Silti vierekkäisistä kasveistakin voi löytää kaikkia värisävyjä. Yleensä metsäkurjenpolven kukat ovat kaksineuvoisia, mutta varsin usein tapaa myös puhtaita emiyksilöitä, joilla on huomattavasti pienemmät kukat.
Minulla kasvaa näitä kukkapenkissäkin,
sellaisen jalostetumman
metsäkurjenpolven kaverina.
Kuvissa olevat kauniit kasvit olen kuvannut
viime viikonloppuna
Mamani kesämökin puutarhassa.
Lainaukset:
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/metsakurjenpolvi
Tänään, 14.6.2016 on muuten kansainvälinen
Jossain suomalaisissa julkaisuissa
päivä on merkitty olevaksi vasta 18.6.2016?
6 kommenttia:
Herkät ja kauniit kuvat metsäkurjenpolvesta, monia sävyjäkin eri kukinnoissa, yksi kesäkukkakimppu lempparini. Varisee kyllä aika helposti.
Kauniit kuvat ♥
Ihania kuvia! Alapihallamme kasvaa myös korteiden ja kielojen joukossa, onnellinen niistä:) Aurinkoista viikkoa Sari/Villabranten
Kiitos Mustis. =) Todellakin kestää paremmin omassa varressaan kiinni emossaan, kuin maljakossa. Minä en edes raaski taitella näitä maljakkoon. =)
Kiitos Kirsti. =) ♥
Kiitos Sari. =)
Ah, ihanan metsäinen luonnonpiha?
Kiitos, samoin.
Lähetä kommentti