Translate

7.2.2019

No moi naapuri!










Tässä pari päivää sitten sattui täälläasumisaikamme 
(yli 8v) toinen kerta ikinä, kun kukaan kyläläinen 
on tullut juttusille!  
 

Tein lumitöitä pihassamme.  
Valkoisen lumen kasasin tietenkin pihaan, 
sen korkeisiin penkkoihin 
ja yhteen uuteen lumenkaatopaikkaan. 

Työnsin juuri portiltamme yleisen tien yli sitä auran jättämää,
 autojen ruskettamaa lumi-, suola- ja jääsohjoa lumikolalla 
(jota en todellakaan halua meidän pihaamme!) 
korkealle, tien penkan päälle, kun sillä kohdalla kevyenliikenteen 
kaistalla oli naishenkilö koiran kanssa. Hän tervehti ja jutteli 
hetken kanssani lumesta, talvesta ja siitä, että 
meidän talomme kuulemma on myytävänä
 
Kyllä se on. Makkarin ikkunassakin on kyltti...

-No eikös tuossa ole ihan mukavaa asua, nainen tokaisi. 
-Onhan siinä mukavaa asua, mutta mieheni sai uuden 
työpaikan pääkaupunkiseudulta ja työmatka on 
ihan liian pitkä joka päivä ajettavaksi, vastasin. 

Niin. 
Nyt se on sanottu. 
 

Hani aloittaa uudessa/vanhassa työpaikassa 
pian jälleen etelässä. Työmatkoihin menisi 
päivästä pari tuntia, joka on ihan liian 
pitkä aika autossa istuttavaksi. 

Joten, talo on myynnissä, 
kaikkine tykötarpeineen. 







 
 Lunta on riittänyt. 






Tästä talvesta tulikin 
harvinaisen runsasluminen. 



 
Jotkut lumipenkat ovat jo melkein
korkeammat kuin miun pituus... 


* Ylimmässä kuvassa pihamökki 
sekä taloon.comista joskus 
voittamani piharakennus.
Meillä ne ovat varastona ja puuliiterinä 
mutta seuraava omistaja voi tehdä niistä
vaikkapa vierasaitan, leikkimökin, 
naisvajan tms tms tms... =) 









Teemapäivissä on tänään mm 
Balettipäiväkin on juuri tänään. 












5 kommenttia:

aimarii kirjoitti...

Eläma tuo yllätyksiä ja niihin pitää vain sopeutua parhaalla mahdollilla tavalla. Muutto uuteen paikkaan on iso asia.
Kinokset ovat komeat ja korkeat. Täällä suunnilleen sama määrä lunta eli tavallista vähälumisempi talvi

Sesse kirjoitti...

Mekin ollaan asuttu tässä meidä pikku-talossa noin 8 vuotta.Täällä on kyllä tullut naapurit tutuiksi, tämä on niin maalla, että saman tien alkupään asukkaat ainakin tuntevat toisensa. Mukavaa päivää!

sylvi kirjoitti...

Onnea vaan talon myyntiin.
Niin kyllä meillä pienessä kylässä jutellaan naapureinden kanssa usein.
Mutta eninmäkseen kesällä.
Pidämme myös huolen ettei rosvot käy naapurissa kun menevät matkoille.

Hallatarinoita kirjoitti...

=)

Hallatarinoita kirjoitti...

Kiitos.

Ei ole tämäkään kovin suuri kylä. Jotenkin vaan emme ole koskaan päässeet sisään kylän juttuihin. Meitä ei ehkä pidetä edes suomalaisina... =D

Yritin aluksi sanoa päivää muutamille ihmisille, jotka näin usein ohikulkevan mutta he vaan katsoivat mykkinä minua, eivätkä vastanneet. Eräskin pariskunta alkoi vaan keskenään supattaa jotakin ja meni muualle katsellen ohitseni... Niinpä introverttinä en enää edes pian uskaltanut sanoa mtn...
Olen täällä asuessa ollut ihan hirveän yksinäinen...

ON onni
että juttuseuraa löytyy edes kaupassa asioidessa, apteekissa asioidessa jne...
Olen täälläasuessa saanut (vasta viime vuonna) YHDEN fb-ystävän, ja hän työskentelee lähikaupassa, mutta asuu ihan toisessa kunnassa, joka sekin kertoo jotakin. Olen kiitollinen tästä yhdestä tuttavuudesta. ♥