Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2014.

Ruusuhillo

Kuva
.•🌸•.¸¸ . •🌸• . ¸¸.•🌸•. Näissä purkeissa on jotakin punaista ja herkullista johon tarvitset: 2 litraa kevyesti mittaan sullottuja ruusun terälehtiä  (luomua ja tuoksuvaa lajiketta) 1.n  sitruunan kuorisuikaleita 8 dl vettä ½ rasiaa hyytelösokeria 1/2 dl fariinisokeria (voimistaa sävyä, ei välttämätön) 1 sitruunan mehu vaniljasokeria maun mukaan   Keitä ruusun terälehtiä ja sitruunankuorta vedessä n.15- 20 minuuttia  tai kunnes terälehtien väri on vaalea. Siilivöi lehdet pois ja kaada liemi toiseen kattilaan. Tässä vaiheessa keitos saattaa näyttää hailakalta,  mutta sokerin lisääminen muuttaa värin kirkkaan jalokivimaiseksi.  Kaada sekaan hillosokeri ja keitä parisenkymmentä minuuttia.  Mausta loppuvaiheessa vastapuristetulla sitruunamehulla ja vaniljasokerilla.  Tee hyytelökoe:  Kaada ruusuhyytelöä lautaselle  ja vedä lusikalla ura hyytelön keskelle,  mikäli...

Salainen Puutarhurin Ystävä = SPY

Kuva
.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.  Kun muutimme tähän hevospitäjään noin nelisen vuotta sitten mietin kuinka täällä porukat varmasti käyvät lähikaupassa omalla hevosella kyläteitä pitkin ratsastellen, jättäen ratsunsa sitten siihen kaupan seinämälle, niihin koirille tarkoitettuihin hihnakoukkuihin. =) Tai ehkäpä täällä olisi hevosille omat, korkeammalla olevat kiinnityskoukut? Tai kauppojen edessä könöttäisi semmoinen puomi, niin kuin lännenfilmeissä saluunoiden edessä oli. Sellainen jolle cowboyt huolettomasti heittivät ohjaksensa ja hevonen jäi kiltisti pää kaurapussissaan tai vesiämpärissään siksi aikaa odottelemaan, kun miehet kävivät saluunassa juomassa muutaman viskipaukun, uhoillemassa ja heiluttelemassa revolverejaan. Eipä tuohon aikaan muunlaista energyjuomaa tarvittu... Mutta ei täällä mitään hevospuomeja ole kauppojen edustoilla, eikä hevosia eikä ratsastajia kyläteillä juurikaan näe. Ainoat lähistöllä näkemäni kaksi hevosta toissa kesänä, eivät uskaltaneet yl...

Onnellista juhannusta

Kuva
.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•. Jos on kylmä, pysy sisällä  tai pue päällesi lämpimästi. Jos on lämmin  nauti Suomen kesästä.  Olkoot sitten juhannuksesi perinteinen  tai viikonloppu ihan tavallinen,  toivon että se on onnellinen.

Valamonruusut valloittavat maailmaa

Kuva
Ihanaiset sydänterälehtiset valamonruusut joita tänne muuttaessamme  oli pieni huomaamaton pläntti tuolla pihalla,  ovat villiintyneet ja valloittavat vähitellen enemmän  ja enemmän alaa itselleen. Pahus vieköön kun nekin alkavat kukkia jo nyt! Odotin niiden kukkivan hieman myöhemmin... Miehen mielestä niitä pitäisi jo karsia... =)  Hän ei kuulemma luvannut mulle ruusutarhaa,  -vaan sekin tuli yllätyksenä.  Ruusutarhalta nyt kuitenkin näyttää yksi osio pihasta. -Huomaa miten terazza pikkuhiljaa valmistuu... Ihan vielä en kuitenkaan pääse istuttamaan valkoista kärhöä sen seinustalle. Pitää malttaa odottaa kaiteita ja kattoa... =) Mutta ookoo. Kun katselen tätä ruusujen paljoutta hetken miehen silmin,  voin kyllä myöntää, että villejä ne ovat ja kurittomia.  Niitä voisi syksyllä jakaa muillekin,  jos vain löytyy halukkaita.   FB:in puolella jo kolme halukasta ilmoittautui  ...

Joko sinä pinnaat?

Kuva
Uusi mullistava Pins.fi -etuohjelma valloittaa maatamme! Minäkin sain automaattisesti uuden kortin sekä perheenjäsenelle rinnakkaiskortin, oltuani YkkösBonus-järjestelmässä mukana. Kävin korttien mukana saapuneen kirjeen kehoittamalla Pins-sivustolla täyttämässä henkilökohtaiset profiilitietoni, tungin oman kortin lompakkooni ja annoin rinnakkaiskortin Hanille. Tosin uudelleenkirjautuessani nettisivuilleen huomasin, että siellä tiedoissani, kuten kirjeessäkin, luki ihan väärä osoite, joten koetin muuttaa osoitteeni siinä kuitenkaan onnistumatta. Nettisivu kehoitti kääntymään asiakaspalvelun puoleen. Hani oli sitä mieltä että kyllä se osoitteenmuutos varmasti nyt on ok. Mutta kuinka kävikään Siwassa kun seuraavan kerran ostoksiani maksaessani muistin korttini ja ojensin sen kassaneidille. Hän antoi sen kohta takaisin todeten, ettei sitä voi käyttää koska sitä ei ole aktivoitu. -Käy siellä Pinssin sivuilla tai soita sinne. On kuulema kovin ruuhkaista nyt, kun kaikki joutuu ...

Näetkö sen?

Kuva
--♥♥--

Kesäaikaa?

Kuva
Ei voi olla totta miten aika kiitää!  Ainakin kesäaika tuntuu kiitävän vauhdilla  arvaamattoman hurjalla ja kohta ihan oikeasti on jo juhannus...?! -Silti taivaalta sataa vettä, lunta ja rakeita! Maisemat jo MELKEIN näyttivät tältä...! Pihamaalta piti kantaa suojaan kaikki aremmat kukkaruukut. Huonoin tilanne on niillä yksivuotisilla kukilla joita olen kukkispenkkeihin kylvänyt... Perennat ovat kestävämpiä. Ja entäs mie itse? Onneksi on olemassa villasukkia vino pino ja lisää syntyy kaiken aikaa.   Sadesäällä  voin lohduttautua  lohtuvillasukilla, lohtumansikoilla, bulgarianjogurtilla  ja lohtuhunajan tilkkasella. Hyvää vähälumista jou...juhannusta! 

Koetin vaihtaa söpön sivupohjan...

Kuva
Mutta se tökki niin pahasti sivullani  että se oli pakko poistaa... =(  Yksi kirppislöytönalleni huolehtikoon  siis yksinään söpöilystä!

Luonnonkukkien päivä

Kuva
.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.  Kerää kukkakimppu iloksesi luonnosta  ihan vaikka joka päivä!

Kesäsade vaan

Kuva

Hanin isoisä nukkui pois

Kuva
Juuri tänä aamuna hän oli kovasti ja selkeästi mielessäni. Näin hänet sieluni silmillä: puhtaat, valkoiset hiuksensa ja päällään valkoisen kauluspaitansa, hymyilemässä...  Mietin,  miten hän täyttäisi kesällä jo 97 vuotta.  Mietin, käydäänkö kurkistamassa  häntä sitten taas Hanin kesälomalla.  Mietin, halaavatko ne siellä hoitokodissa häntä tarpeeksi,  koska tiedän, miten kovasti hän halausta kaipasi...  Ja kun näitä mietin, soi puhelin. Jotenkin minä jo tiesin, mitä puhelu koskisi. Hän oli käynyt jo hyvästelemässä.   Hani oli vasta ajelemassa töihin ja kertoi saaneensa puhelun jossa kerrottiin,  että isoisänsä  oli yöllä nukkunut pois... 

Pionin pampuloita pystyssä

Kuva
Olenpa onnellinen kun pioneista on jäljellä sentäs suurin osa  vaikka niitä kaikenlaiset ötökät ja siivekkäät (grrr...) tässä pihassa vainoavatkin.  Esimerkiksi noissa nuppupampuloissa kuhisee kauniilla säällä  kamalasti muurahaisia jotka imevät niistä sen makean meden,  jonka kukka tarvitsisi toki ihan omaan käyttöönsä.  Jotkut tykkäävät pioneissa erityisesti noista nupuista,  eikä heidän mielestään sillä ole väliä, aukeaako itse kukka koskaan.  -Kunhan heillä vaan on nuppuja.  Nuppu on vasta  pelkkä lupaus .  Varsinainen kukka on se asia,  jota minä kiihkeästi odotan. <3 

Silitystä Selättimellä sätkien

Kuva
Pyykkien silittäminen on tylsää!  Ainakin miulla tulee pyykkivuorta silittäessä aina selkä kipeäksi.  Joten päätin yhdistää Selätin -jumpan ja pyykinsilityksen ja  kyllä sitä sillä tavallakin saa sileää jälkeä aikaiseksi! Mutta, asiasta seinään: minä sitten rakastan nuita Mamalta saamiani vanhempia valkoisia lakanoita.  Ne ovat kunnon paksua puuvillaa.  Nykylakanamateriaali ei ole ollenkaan yhtä  helposti siliävää, pehmeältä tuntuvaa ja  laadukasta kangasta. Eivätkä mitkään muut lakanat tunnu edes kunnon lakanoilta. Ei värilliset eikä kuviolliset... =) Pussilakanoidenkin täytyy olla levollisia kuosiltaan että unesta tulee hyvä ja syvä. Kuva on Selättimen sivulta, mutta tuollainen vihreä kiekko meilläkin on. Se väri sopi sävy sävyyn käsipainoihin jotka on hankittu jo aiemmin. =)  Sitäpaitsi ajattelin etten saa Hania koskaan kokeilemaan Selätintä, jos hankin meille sellaisen ihanan pinkin n...

Alkavaa runsautta

Kuva
.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•. Pihan heräilevä vehreys kasvaa yö toisensa perään niin,  ettei siinä meinaa pysyä mukana. Itse tässä koko ajan eläen,  ei ehdi oikein edes huomata pieniä suuria muutoksia  joita tapahtuu kaikessa kasvavassa joka ikinen hetki. Luonto ikään kuin villiintyy auringosta,  sateesta ja lämmöstä. .•♥•. Laajennettu suurin kukkispenkki jonka yksivuotiaat  kukatkin ovat mukavasti noiden monivuotisten kainalossa  lähteneet kasvamaan. .•♥•. .•♥•.  .•♥•.  On hellyyttävää seurata kasvien ja kukkien kehitystä   pikkuruisista siemenistä  aina isoiksi ja vahvoiksi. Kukat ovat kuin lapsia,  joille olet antanut vettä, ravintoa ja tilaa.  Kaikki ne joskus palkitsevat hoitajansa  ihan vaan olemassaolollaan  ja pärjäävät aikanaan  omilla juurillaan.  Joskus tuulessa huojuttuaan  ne nojautuvat vielä sinu...

Hengitä

Kuva
.•♥•.¸¸ . •♥• . ¸¸.•♥•.   

Kärpäsiä, yäk!

Kuva
Hani päätti tässä eräänä päivänä ilahduttaa  minuu kärpässyöjäkasvilla. =)  Hän tietää miten inhoan kesien kärpäsiä.  Jokaisessa kärpäsen jalanjäljessä kun on miljoonia bakteereita...  Yäks.  Mutta ei tämä kasvi taida ihan oikeasti syödä kärpäsiä...  Vaikka kärpäset kävelisivät sen kitaa muistuttavissa kukkasissa. Oon nähny! =) Tai sitten se vaan on liian hidas. Jotenkin hämäläinen?  Kärpänen on kävellyt jo kauas tai lentänyt tiehensä,  kun kasvi vasta hitaasti sulkee kitansa... Ennemminkin tämä on sellainen haukottelijakasvi! =P

Syreenit

Kuva
Syreenit tuoksuivat, hurmasivat ja katosivat...  Haikeaa, että niiden hurma on jo mennyttä. 

Kadonneen jäljillä

Kuva
.•♥•.¸¸ . •♥• . ¸¸.•♥•. Meillä elettiin viime lauantaina hiukan samanlaisia tunnelmia  kuin tv-sarjassa Kadonneen jäljillä... Hymyiltiin, halailtiin ja hiukan kyynelehdittiinkin, maailman syviä syntyjä pohdittiin, kun näin lähisukulaisen jota en ollut koskaan ennen nähnyt, eikä hänkään minua... Samalla näin puolisonsa. Hänenkin mielestään tämä oli aika uskomaton juttu... Tämä erikoisen värinen krysanteemi hauskoinen ruukunsuojapussukoineen jäi miulle muistoksi siitä päivästä  ja varsin miellyttävistä ihmisistä. Tulipa testattua myös Satusen miulle ostamat muffinssivuoat.  Leivoin niihin gluteenittomia suklaamuffinsseja, päälle kermavaahtohöttyrä,  mustikoita ja mansikanviipaleita. Nuorisostamme osa  oli auttelemassa terassinteossa - kiitos heille siitä!!!- ja tapasivat samalla hekin piilotettua sukuansa. Jos maailmankierto olisi mennyt toisin, he olisivat tunteneet toisensa jo laps...

Lapsuuden aurinkoiset päivät

Kuva
.•♥•.¸¸ . •♥• . ¸¸.•♥•.

Huh mitä menoa!

Kuva
Aurinko syliinsä otti hellitteli tuuditteli hiuksillani leikki paljaita varpaita kutitteli siinä kivisillä rappusilla kodin tanhuvilla Pään ihan pyörälle jätti -Una Reinman- 

Särkyneillä sydämillä on sielussani erityinen paikka

Kuva
.•♥•.¸¸ . •♥• . ¸¸.•♥•. Lamprocapnos spectabilis  Jokaisella  on yksi särkynyt sydän.  Jos ei puutarhassaan  niin rinnassaan  moni sellaista kantaa... Harvan sydän on ihan kolhuton.  -Una Reinman- 

Unelmieni pelakuu

Kuva
.•♥•.¸¸ .•♥•. ¸¸.•♥•. Siinä se nyt on. Miten sitä voikin rakastua johonkin kukkaan...? =)  Ylimmässä kuvassa kameran salama on hiukan laimentanut pelakuun värejä. Nämä luonnonvalossa kuvatut ovat sävyltään lähempänä oikeaa... Mårbacka houkutteli minua jo muutama vuosi sitten  Plantagenissa, mutta sen hinta oli silloin mielestäni hurja miun  ikuisesti lutuskaiselle lompakolleni, joka on täydempi vain kerran  kuukaudessa, sen hetken kun tili tulee ja maksan laskunippuni  jonka jälkeen tilini on jälleen kuralla.