Hallatar haaveilija

  Nytpä vietetään Vadelmakakkupäivää!    Tänään on lisäksi mm Sekarotuisten koirien päivä  sekä    Harvinaisten soitinten päivä . 

Aulangolta matkamme jatkui kohti linnaa... Hämeen linna se siellä ylvästelee uhkeana,  joen partaalata kuvattuna. Minusta se  näytti kyllä enemmänkin vankilalta ja Hani  totesikin linnan olleen joskus vankila...   Itse en mennyt tämän lähemmäksi koska  oli hirmuisen porottava päivä ja pelkäsin että  palan, kun olin unohtanut lippikseni kotiin...    Minulla on aurinkoon viha-rakkaus-suhde... Jäin siis varjoihin kuvaamaan kaikkea muuta sillä  aikaa kun Hani rohkeana meni kuvaamaan linnaa.  Auto ja minä odottelimme ihanien terijoensalavien alla.  Hirmuista mukulakivetystä pitkin köröttelemällä  näki vanhoja tosi hienoja taloja...     Ihana portti suojaisaan sisäpihaan.   Joenrannan kukat kyllä jotenkin vetivät  minua puoleensa... Ruusu on aina ruusu.   Joenrannalla kukkivat ilo...

Toissa viikonloppuna päätimme istahtaa auton  kyytiin ja ajella jonnekin vaan, koska autossa  on ihana ilmastointi, toisin kuin asunnossamme  joka on aurinkopäivinä sauna koko ajan... Huoh.  Niinpä Hani käänsi auton nokan kohti Hämeenlinnaa. En ollut koskaan ennen nähnyt tätä näkötornia  Aulangolla joten sinne siis hurautimme.    Torni on varsin uhkea ja muhkeatekoinen.    Vallankin kun se on jo 113-vuotias!      En tullut laskeneeksi montako porrasta  johti tornin huipulle. Ensin käveltiin ulkokautta  tasanteelle josta johti ovi sisälle torniin jossa  kivirappuja pitkin kiivettiin viileässä kohti  huippua, jossa ihanasti tuuli, vaikka päivä oli  helteinen ja läkähdyttävä.   Ikkunanäkymiä tornista ulospäin...  Torni oli huikean upea sisältä!  Ja siellä oli ihanan viileää.  ...

Mitä kaikkea voi nähdä ajellessaan pitkin  Suomen maanteitä heinäkuisena päivänä?  Jossain kohdin tienvarret ovat hempeän punaisina  maitohorsman viimeisimmistä kukista.  Ne aloittivat kukintansa tänä kesänä todella  aikaisin... Ihan ylimmät kukat ovat enää jäljellä  kukkatertuissa. Kauniit sellaiset.  Tienpenkat voivat olla myös keltaiset...   Syysmaitiainen on aloittanut  niin ikään aikaisin kukintansa tänä kesänä.  Jotkut maitiaisen kukat ovatkin jo  kasvien viimeisimpiä.  Ihan pian senkin kukinnot ovat hahtuvapalloja,  jollaisia kukkineet ohdakkeiden entiset  kukatkin jo ovat.  Keltainen pietaryrttikin kukoistaa  komeana ja pystypäisenä siellä täällä. Punaiset pellot puolestaan ovat tulvillaan   puna-apilaa, jota käytetään  viherlannoituskasvina, parantamaan...