Hallatar haaveilija

Olimme eilen koko perheen kera kylässä eräässä ihanassa kyläpaikassa! Kaikki viehätti silmää... =) Kiitos kyläpaikan emännälle ja isännälle kovastipaljon! Viime aikoina olen käynyt kylässä monessakin aivan ihanassa kyläpaikassa... -Emmää sit enää taida niin erakko ollakaan! ;D Onnea tämänkin blogin kautta vuoden vaihtumiselle ja uudenvuoden vastaanottajaisille kullekin. Meillä taidetaan raketteja katsella turvallisesti ikkunasta tai parvekkeelta. *omaa niin karmeita lapsuudenkokemuksia uudenvuodenraketeista, ettei koskaan osta raketteja...* =)

Mie aijon kohottaa (ruokakaupan) kuohuviiniä lasillisen uuden 2007 vuoden kunniaksi. Tasan kello 24 nostan maljan teille kaikille virtuaalisesti. Miten sinä juhlit? Edit: Varokaa sitten nakkiähkyä! =D

Monta miljoonaa kynttilää on tänään palamassa. Heille kaikille...

Eilen, jouluaattona, tuli MTV3:lta Jim Carreyn tähdittämä, Ron Howardin satuleffa Grinch , joka varasti joulun. Sen olen joskus kerran aiemminkin nähnyt ja herättelin henkiin leffan iki-ihanan tunnusmusiikin toisen blogini joulukalenterinluukku 10:ssä , eli Faith Hillin esittämän; Where are you Christmas. Keräännyimme kaikki katsomaan eilen leffaa. Jossain vaiheessa kylän pikkutyttö Cindy Lou Who (Taylor Momsen) alkaa ihmetellä miksi Grinch on ilkeä, ja miksi hän ei asu kylässä muiden kanssa ja hän saa kuulla Grinchin syntymästä ja lapsuudesta ja tapahtumista, jotka tekivät Grinchistä erakon, joka vihaa joulua... Elokuvan takaumissa Grinchiä lapsena esitti pienikokoinen, lapsenomainen näyttelijä... Kun hän nauroi, havahduin: tuon tarttuvan naurun olen kuullut ennenkin. Ja hänen kasvonsa... Grich-meikin altakin näkyivät kauniit sielukkaat silmät ja kasvot joissa oli jotain tuttua... -Sehän on Timmy, mie huudahdin. Ja puheääni varmisti asian. Sen täytyy olla Timmy! Ja kesken elokuvan...

Muistakaa iloita. Muistakaa levätä. Muistakaa, ettei kaiken tarvitse olla täydellistä, edes jouluna. -Una Reinman- Kuva: www.freetime.dk

        Eräs bloggaaja haastoi miut kertomaan, mistä blogini on saanut nimensä... Hmmm... Olen aina ollut sellainen haihattelija. Haaveilija... Runojen ja tarinoiden väsääjä... Olen elänyt mieluusti ulkopuolella ruumiistani, kirjojen sivuilla, toisissa elämissä, tai elokuvien hahmojen kautta... Eino Leinon runot tietenkin ovat sydäntä lähellä... Varsinkin Vesa-Matti Loirin esittäminä . =) Elegiassahan Hallatar haastaa.. Ja ehkäpä Hallatar -nimi kuvaa mua: olen rönsyilevä niin ajatuksissani kuin teoissani ja toooooosi jäätävä ja kylmä tyyppi... ;D Haastan kaikki halukkaat kertomaan, mistä heidän bloginsa nimi tulee... Nappaa siis haaste ja kommentoi miulle... =)        

Valokuvatorstain viime viikon aiheena oli epäonnistunut ... Nämä pupukaverukset olen onnistunut kuvaamaan epäonnistuneesti. Muunmuassa... On niitä muitakin... Esmes tua alempana olevakin...

Nunnukan koulukaveri kertoi tyttärelleni eilen, ettei ollut saanut nukuttua koko edellisenä yönä, kun hän oli muistellut mun leipomia korvapuusteja ja niiden makua...  - Mulla on ikävä teidän äitin pullia!   =D (((((Ihana lapsi!))))) Niinpä lähetin hänelle Nunnukan mukana, sunnuntaina vieraitamme varten leipomiani pullia.  Ovat tällä kertaa vaniljapullia, mukana kirsikkaa, kanelia ja rusinoita...

Tällaisen sydänrisukranssin väsäsin eilen... Lähikuva sydänkranssista. Punaiset helmet ovat kuin kypsiä punaisia viinimarjoja. Olen vuosi sitten saanut tuon helminauhan ystävältäni Leenalta. Idea kranssiin tuli tuolta , hiukan mukaeltuna...

Kuuraa syksynlehdissä.... Rantaa aamuauringossa. Kaislat huurussa, auringon kilossa. Uteliaat sorsat tulivat koko ajan kurkkimaan, onko meillä niille ruokaa. Jäätä rannassa...

Minut haastettiin mukaan blogeissa kiertävään tarinameemiin, jonka ideana on koota pieni tarina vähintään kolmesta seuraamastani blogista ja haastajan blogista ottamalla yksi lause jokaisesta. "Haasta sitten lainaamiesi blogien kirjoittajat tekemään oma tarinansa, paitsi sitä joka sinut haastoi." Minut haastoi mukaan ainakin neljä eri henkilöä: Sukulaissielu , Aurinkoon , Angela sekä ReKomposti . Itse tein kompromissin ja haastoin puolestani yhdeksän muuta. ;D -Tällainen tarina syntyi kaikkien, niin haastajien kuin haastettujen lauseista, kuin jonkun päiväkirjaa... Nanni kirjoittaa punehtuvin poskin kirjettään ja vie sen sitten tuulikaapin maton alle, jotta joulutonttu löytäisi sen yön pimeinä hetkinä. H käytti viehätysvoimaansa ja ehdotti, että hankittaisiin jonakin vuonna erilainen joulukuusi. Äiti lähtee kohta ylitöihin, kunhan Isä vaan ensin saapuu teitä hoitamaan. Ajattelitko pysyä siellä kauankin? Revin tämän laatikonpohjan pois, niin sitten voin tulla. Osaa ei vo...

. .

Enkeleitä teille kaikille tutuille... Ja tuntemattomillekin... Kuva: www.momsbreak.com

Olin tänään yhdessä työpaikkahaastattelussa iltapäivällä. Siellä odotellessani lueskelin syyskuun ET-lehteä , ja mieleni teki repiä yksi sivu siitä lehdestä. =) Siis ei suinkaan siksi että olisin ollut raivoissani. Päinvastoin! Olisin napannut yhden kirjoituksen mukaani... ET-lehdessä ranskalaistunut Juhani Mäkelä pakinoi kaamoksesta. Hän kertoo, ettei etelä-Ranskassa tosiaankaan ole mitään kaamosta talvisin, mutta että hänpä aikoo kuitenkin murjottaa marras- ja joulukuun! ;D Varmuuden vuoksi! Hän toteaakin, että moinen alakulo on meillä geeneissä. =) Näinkö on? Kauheasti oli venäläisiä Lahdessa tänään... Minultakin kysyivät neuvoa, enkä muistanut paljon mitään yläasteen valinnaisesta venäjästäni... =) Vasta kotimatkalla yhtäkkiä paukahti mm päähän, mikä numero 21 oli venäjäksi... Sitä olisin tarvinnut tuntia aikaisemmin... ;D Olenko vähän hämäläinen? ;D PS: Ja siitä työpaikasta tuskin enää kuulen... Mutta mie olenkin hakenut yrittäjäkursseille... =)))))))))

Nunnukalla on muuan ihana opettaja, joka merkkaa koepaperiin pisteiden kohdalle hauskoja iloisia hymiöitä, kun vastaus on ollut aivan oikein tai erityisen hieno vastaus. Kiva opettaja! Ja opettajista puheenollen, meidän paikallislehtemme keskustelupalstalla on kirjoiteltu muutama kuukausi enemmän ja vähemmän innokkaasti siitä, saavatko opettajan alusvaatteet, tässä keskustelun tapauksessa naishenkilön stringit näkyä vaatetuksen alta niin, että niiden "värin voi nähdä"? -Ja että 9-vuotiaat tytötkin ovat alkaneet noudattaa tämän henkilön esimerkkiä ja pukeutuvat samallalailla... Mitä isot edellä... Mutta kuten tuo bloggaukseni alku kertoo, joskus on hyvä aikuisen paneutua nuorten maailmaan... Vai mitä?

Muistat Tuhkimon, Lumikin, Ruususen armaan...? Männävuotiset Jysk -porot on kaivettu esille. Ai miksi niitä on kolme? Nuorisoni kaivoi lehtienkeräyslaatikosta kaksi mainoslehteä lisää omamme lisäksi ja haki kaupasta kupongeilla kukin ihan omat porot... Porot ovat olleet erityisen pidettyjä. ;D Tuolla ne seisoskelevat nuorisolla, heidän omilla työ/koulupöydillään jouluntunnetta tuomassa... Tänä vuonna kyseinen Jysk-kauppaketju mainostaa uutta joulupehmonallea: "1 kpl/talous ja vain yli 18 vuotiaille." ;D Hmmmm.... ? =D

On tullut aika etsiä joulukoristeet esille sulostuttamaan tätä pimeää vuodenaikaa. Tämä enkeli ei sulostuta meidän asuntoamme, mutta olen joskus ostanut sen Mamalleni. Enkeli muistuttaa kasvoiltaan jotakuta... ? Dianaa...? =)

...oli Tarjuskan lähettämässä joulupaketissa, " laitetaan joulumieli kiertämään ", jota en tietenkään malttanut olla avaamatta! Miulla on paha tapa: jos saan joululahjan yms ennakkoon, en voi kestää kiusausta vaan miun on pakko avata se... ;D Tarjuska oli tehnyt miulle monimutkaisella salomoninsolmutekniikalla ihanan kaulahuivin! Miten lempeän pehmeää lankaa! Ja mikä vaivannäkö, tehdä miulle kaulahuivi....! =) Mukana paketissa oli myös aivan valloittava pikku lasienkeli! Ja joulukuuseen sain ihanan vanhanaikaisen enkelin koristamaan tulevaa, (mahdollista) kuustamme. =) Kortissakin koreili kaunis, herkkä enkeli... =) Olenkohan jossain mahdollisesti joskus maininnut, että pidän enkeleistä...? =D Mukana oli elintärkeitä elinluovutuskortteja postikorttimuodossaan. Tämä oli aivan ihana lahja... Kävi sydämeeni. =) Voi kiitos Tarjuska vielä hirmustipaljon! =) Olet itsekin sellainen lämminsydäminen enkeli! =) Kiitos!

Eteläsatamaa Lahdessa. Tuolla vastarannalla on meidänkin koti... Vesijärvi on sulana ja tämäkin vene voisi tehdä vielä monta reissua... Mutta siellä ovat veneet tiukasti sidottuina paikoilleen ja odottavat kevättä.

Sinivalkoisen päivän sävy oli täälläpäin Suomea kyllä hiukan harmaa... Mutta jotain väriä löytyi tähänkin päivään: Pikku-Vesijärven soivat suihkulähteet, eli vesiurut ... Täytyy joskus mennä myöhempänä ajankohtana kuvaamaan niin näkyvät nuo värit paremmin. Pikku-Vesijärvi on varsinaisen Vesijärven kupeessa.

Vaikkapa ensin tätä itsenäisyyspäivää varten, seisoo torilla juhlatunnelmaa tuomassa todella sopusuhtainen ja uhkea joulukuusi...

Maailmanrauhaa? Rakkautta? Terveyttä? Rahaa? Tavaraa? Lapsia? Ystäviä? No... Mie olen niin maallinen. Mää toivon kirsikkasuklaata ... ;D Suklaakuva tästä osoitteesta

Harmi, kun näitä villiviinin kauniita oksia ja lehtiä ei voi mitenkään syksyisin säilöä joulua silmälläpitäen... Siivosimme eilen varastoamme. (Ties monettako kertaa. -Kuka ihme sen aina pistää sekaisin? ) Ja toimme joulutavaralaatikot esille. Menenpä niistä nyt aarteita etsimään. Patrizion tahdissa laulellen...

Mitä ihmettä? Vaikka valo on miullakin ollut aiheena muutamassakin kirjoituksessa, niin havahduin todellisuuteen: Pimeäähän me suomalaiset rakastamme! Enkö vaan itsekin nauti esimerkiksi pimeässä kävelystä? =) Vai onko se vain ikioma, erakkomainen luonteenpiirteeni? Pidän siitä, että yöt ovat oikeasti pimeitä. Valoisa yö ei minusta tunnu yöltä, eikä valoisassa voi kunnolla edes nukkua. Pimeän ja syksyn nautinnasta kertoo omakohtaisesti eräässä lehdessä kirjailija Eppu Nuotiokin. (Ööö... Veimme juur tänään lehtiä lehtiroskikseen, enkä kuollakseni muista lehden nimeä. Se joka tietää k.o. lehden nimen, valaiskoon minua!) En kehtoo mennä kaivamaan sitä lehtiroskista. Tänään. ;) Vaikka pimeää oiskin... Uusimmassa Me-lehdessä 12/06, Pirkko Koivu on koonnut eri ihmisten mielipiteitä aiheesta "Näinkö joulu tulee?" Kohdassa sää: Toisaalta ilmaston lämpeneminen harmittaa joulunviettäjiä varsinkin jos jouluna ei ole lunta. Toisaalta "myös pimeys on suomalaisille tärkeää, vaikka si...

Kolmen miehen yhtye on supersuosikkini jo vuosien takaa. Tässä muutama linkki No mercyn musiikkikappaleisiin. Ne vaan ovat niin mieluisia , etten osaa valita parasta... Kitarat , latinorytmit , näiden miesten lauluäänet ... Plussaa tuovat lisää nuo kaikki kauniit videot . Tuo viimelinkattukin on kuvattu, aah, Venetsiassa! Tykkään! =D Kitarat ja rytmi kolahtavat! Soololaulaja Marty Cintron usein soittaessaan pitää kitaraansa melkein pystyasennossa... =) Tästä kipaleesta tulee mieleeni, kun vuosia sitten myin kerran pois valkoisen pösöni ja lähdin Nunnukan kanssa Fuerteventuran lämpöön kahdeksi viikoksi. (Nunnukka oli silloin 5v ja pojat olivat Maman luona) Hotellilla sijaitsevan discon DJ:lle sai esittää toivekappaleita. Mie usein toivoin tuota... "Please, play No mercy... And I miss you " Jos HE tulisivat (mikä on valitettavasti varsin EPÄtodennäköistä) joskus keikalle suomeen, mikään ei pidättelisi mua poissa yleisön joukosta!!! =D

Vesijärvi jo kerran yritti tänä syksynä käydä horrokseen uinumaan, mutta tuulet ja lämmin sää ovat sen jälleen sulattaneet. .

Muutama päivä sitten sain tällaisen meilin: E i niin onnetonta päivää ettei pientä ilon kyventä tarjoa: linnun helkähdyksen kastepisaran kuurankiteen kimalluksen verran. Ja taas jaksat, etkö jaksakin? Maaria Leinonen -Kiitos lähettäjälle... =)

"Aurinko kun päätti retken, siskoistaan jäi jälkeen hetken, Päivänsdäde viimeinen..." "Hämärä jo maille hiipi Päivänsäde kultasiipi juuri aikoi lentää eestä sen..." "Niin lähti kaunis päivänsäde, mutta vieläkin, kun Menninkäinen yksin tallustaa, se miettii miksi toinen täällä valon lapsi on? Ja toinen yötä rakastaa?" Päivänsäde ja Menninkäinen Sävel ja sanat: Reino Helismaa

      En saanut kunnolla nukuttua. Heräilin vähän väliä. Pitkin yötä. -Ilmankos unenpöppörössä olen kirjoittanut runonkin haasteeseen, jota ei ollut edes olemassa! =) Hehee!   Vatsakin oli ihan kipeä. Kai mää jännitin niin ekalle päivälle kurssille menoa...  Lähtöhetkellä, ulko-ovella tuntui, että miun kaulahuivi on tunkkainen ja niinpä palasin vielä huoneeseeni, komerolleni ja suihkautin ilmaan ikivanhaa parfyymiani Opiumia ja kävelin itse siitä tuoksupilvestä...  Pohdin, haisenko nyt aivan liikaa ja kyselin Nunnukalta ja Miihkalilta, jotka torstaisin menevät myöhempään kouluunsa, jotta haisenko mää kauheesti.  Miihkaliparka alkoi köhimään ja sai soperrettua jotta: -Joo!  Nunnukka kysyi diplomaattisesti jotta haluanko rehellisen vai kieron mielipiteen? Tahdoin rehellisen. Vastaus oli: -Ounou... No emmää sit voi kertoa...  Mutta miulla alkoi olla kiire pysäkille ja pohdin, jotta varmaan kova tuuli, joka ulkona tuntui viuhuvan, vei...

Luin ihan hiljattain, että ihmisen pitäisi nauraa joka päivä ainakin 15 minuuttia. Se on hyväksi terveydelle.  Ja näinpä kertoo ainakin City-lehti : "Nauru on vakava asia. Ja suomalaisilla on nauruongelma." -Suomalainen nauraa päivittäin viisi minuuttia, vaikka hänen pitäisi nauraa puoli tuntia, sanoo naurukouluttaja Vesa Karvinen. Hänen mukaansa "Nauru on sisäelinten hölkkää" Ranskalaisen neurologin - naurun psykosomatiikkaa tutkineen ja siitä kirjan kirjoittaneen - Henri Rubinsteinin mukaan parin minuutin nauru vastaa 45 minuutin täydellistä rentoutumista. Eikä siinä vielä kaikki: nauru on turvallinen laihdutuslääke. Se laskee kolesterolia ja vahvistaa sydänlihaksia. Nauru on myös terapeuttista. "Se lievittää jännitystä, vihaa, pelkoa ja epävarmuutta." Nauru suojaa ahdistavilta tilanteilta. Esimerkiksi Karvinen on pitänyt nauruseminaareja hautausurakoitsijoille. Naurulla on myös tehtävänsä tehokkuustaloudessa; se lisää luovuutta ja oivalluskykyä. "...

Luin laboratorion odotustiloissa Anna-lehdestä Anna-Leena Härkösen haastattelua. Hän kertoo, että perunamuusi on oiva lohturuoka! Niinpä nuoriso saa tänään muusia, ja ne loput jättilihapullat kastikkeen seassa. En tosin tiedä, onko nuorisolla tänään apeutta mutta minulla on... Joten lääkitään kaikki varmuuden vuoksi. =)

Minun Aasiani -blogissa kerrotaan kyltistä moskeijan lähellä, jotta moskeijan alueella ei saa sylkeä. Tosin kirjoittaja kertoo, ettei hänen takanaan kävellyt mies ainakaan kieltoa noudattanut. Auttaiskohan meillä kotosuomessa moiset kyltit? Vai olisiko seurauksena entistä niljakkaammat kadut? Jopa lapset ja naiset ovat oppineet tuon karmean tavan räkiä joka puolelle!!! Jos kaupungilla kulkiessaan katsoo maahan, niin ällöttävästi niitä yökkiläjiä on kaikkialla kadulla! Suorastaan liukastumiseen asti! Ja niitä on terasseilla, leikkipuistoissa..! Jopa kaupan rappusilla! Ja muut kanssaihmiset suhtautuvat moiseen aivan välinpitämättömästi...? Yäk, yäk, hyi hyi hyiiiii!!!! Mie olen aina voinut hiukan pahoin nähdessäni vaikkapa lapsen, jolla valuu kaksi paksua vihreää etanaa nenän alla, suoraan suuhun. Ja lapsi kiskaisee välillä ne etanat takaisin nenään!!! Hyiii! Ennemmin vaihdan lapselle vaipat, kuin kosken nenän tuotteisiin! Kerran jouduin opettamaan huopa-askartelua pikkupojalle, jolla ...

Tule pyörävarastoomme polkupyörän ja ostoskassiesi kanssa. Kurkota ensin pikkuruiselle, kapealle ovelle avaimellasi, avaa lukko ja yritä vetää ovi auki. Ovensulkijajousi on niin kireällä, että ovi livahtaa yhdestä kädestäsi takaisin kiinni ja kotiavain tipahtaa maahan. Toisella kädellähän sie tuet sitä polkupyörääsi, kun siinä on niin paljon ostoskasseja, ettei se pysyisi pystyssä ilman tukea. Pelkän pyörän oman tukijalankaan varassa. Nosta kassit pois pyörän kyydistä ja laske ne maahan että saat pyörän pysymään paikoillaan, ja nosta avaimesi. Oikeastaan olisi ollutkin mahdotonta tunkea pyörä kasseineen ahtaasta ovesta. Avaa ovi uudelleen ja kisko pyörä ovelle, kohdista se kapeaan oviaukkoon, johon se juuri ja juuri menee, ja tönäise jäykkää ovea, jotta pääset puoliksi samalla pyörän kanssa eteenpäin varastoon. Tönäise kylkeesi kalahtanut ja rystysiisi iskeytynyt ovi uudelleen auemmaksi että saat loput pyörästä sisään. Et ihan ehdi, ja ovi kolhii pyöräsi takalokaria ja lämähtää ryskyen...

Onko Satu Ruotsalaisella siskoa? Jolla on kissa? Kun Satun hiusvärimainoksessa "Äiti" soittelee ja kysyy jotta "peittäisköhän se harmaat?" Ja ihan samaääninen "Äiti" soittelee toisen mainoksen naiselle, jonka kissa ei juo kermaa, ja jonka kermapurkissa ei lue "kerma". ;D

Miihkali joutui pyöräkolariin aamulla. Se lähti kotoo seitsemän jälkeen reipasta vauhtiaan. Kaupungin kirjaston kohdalla, pensasaidan takaa, tuli toinen pyörä kovaa vauhtia ja molemmat nurin... Miihkalia sattui käsiin ja jalkoihin, ei onneksi päähän. Etupyörä on solmussa. Poliisitkin tuli paikalle ja totesivat ettei ollut kummankaan syytä. Sen toisen hepun kaveri tuli autolla ja vei molemmat pojat ja pyörät pyöräkorjaamolle ja sieltä Miihkali soitti äsken. Korjaus 50e. Mutta pääasia, ettei pahemmin sattunu!!! Poika menee viel terveyssisaren luo. Saattaa tulla sit kotiin, tai sit menee kouluun... Onni onnettomuudessa.... Klo 11.09: Poika tuli kotiin. Onneksi oli taskunpohjalla hiukan bussirahaa. Kämmenessä avohaavoja, kyynärpäät verillä, polvessa ruhjeita ja valtava mustelma, toisesta jalasta taskussa ollut kännykkä satutti reisilihasta, ja housut puhki muutamasta paikasta... Poika suojasi päätään kaatuessaan eteenpäin. Onneksi oli kypärä päässä! Olen teroittanut nuorison päähän jo aiko...

Kynttilälyhtyni on uudella paikallaan, odottamassa pimeneviä iltoja... VIHDOIN sataa, mutta sitä sadetta oisi kaivattu pitkin kesää. Nurmikot ja pensaat eivät olisi kuivuneet ja kulottuneet -ja oisi saatu mustikoita... Järven päällä, vastarannalla, näkyy leveä vaalea raita vesipisaroiden ansiosta. Metsän, taivaan ja veden raja hämärtyy tasaiseen harmauteen. Työläinen kastuu kauppareissullaan. Lukiolainen kastui koulumatkallaan ja Nunnukka on jo flunssassa ja kuumeessa kotona. Viihdytimme itseämme katsomalla Shrek :in jälleen kerran. =) -"Ja he elivät elämänsä rumina loppuun asti!" =D Kiitos taas Samuli Eedelmann ja kumppanit! ;D

"Kansalaiset alkavat saada Venäjän metsäpaloista tarpeekseen " sanottiin Nelosen uutisissa... =/ Meille tulee kuitenkin vain rippeet siitä savusta ja hajusta, mitä siellä tulipalopaikoilla joudutaan hengittämään. Ajatelkaa, mitä kaikkea he jo ovat menettäneet. Tuli, on hirviö, joka kerran tuhoamaan päästyään ei niin vain pysähdy. Nelosen uutislähetyksessä oli yksi poikkeama muihin kotomaamme savu-uutisiin verrattuna. Nelosen uutisten haastattelema naishenkilö sanoi: -"sääliksi käy ne siellä paikanpäällä lähellä asuvat ihmiset ja eläimet."

Kotona taas! =) Reissu on tehty ja arki odotti kotona, laskukasoineen, hiukan kuivuneine kukkineen ja tyhjine jääkaappeineen. =) Viimeiset viisi päivää meitä on hemmoteltu kolmella aterialla päivässä Porin Yyterissä, kylpylässä ja saimme nukkua suloisen pehmoisilla tyynyillä ja juuri sopivan makeat unet antavien peittojen alla... Meren ääreen piti heti päästä, tarpomaan rannalle paljain jaloin ja kahlailemaan veteen polvia myöten, niin, että sortsienpuntitkin kastuivat... -Myöhemmin keräsimme yhden jäätelörasiallisen simpukankuoria ja näkinkenkiä, sekä sileitä kiviä muistoksi reissusta. Ja toisen jäätelörasiallisen toimme mukanamme täynnä rantahiekkaa... ;D Seuraavana, sateisena päivänä kävimme tutustumassa Reposaareen. Reposaaren rantaa. Kivienkerääjän himokohde! =) Mutta vain yksi pieni kivi lähti mukaan taskussa. Kolmantena päivänä satoi. Silloin tutustuimme Kirjurinluodon nähtävyyksiin... Neljäntenä päivänä kävin jalkahoidossa. -Tuli pehmoiset kantapäät ja siloset varpaat... Tosin ...

Soon kohta Juhannus! Me naispuoliset keräämme jo hyvissä ajoin ne seitsemän kukkaa tyynyn alle. Joillakin seuduilla niitä pitää kerätä yhdeksän, ja oliko niin että jossain jopa 13 kukkaa! Voe mahoton...!? =D -Ja heräämme sitten nenä tukkoisena seuraavana aamuna. =) * Kun juhannusyönä asettaa vastakkain kaksi peiliä ja katsoo toiseen peiliin, niin näkee toisessa peilissä sulhasensa. * Juhannusyön kaste parantaa finnit. Ja syylät! =D * Ajattele mielitiettyäsi samalla kun nielaiset neliapilan, niin rakkautesi saa vastakaikua. * Saat tietää tulevaisuutesi, istumalla omenapuun alla juhannusyönä. * Nuori tyttö voi mennä keskiyöllä kolmen tien risteykseen, riisuen siinä itsensä alastomaksi ja lakaisten teitä kaikkiin kolmeen suuntaan. Näin tuleva puoliso tulee häntä tiellä vastaan. Jos kukaan (edes poliisi) ei tule, ei tyttö sinä vuonna pääse naimisiin. * tyttöjen pitäisi kirmata juhannusyönä saunapuhtaana ja alasti kukkakedolla niin he saavat heilan. (Tyttöpara...

Migreeni sitten iski taas tänään. Sattumoisin miulla oli lääkäriaikakin tänään, ja päätin kotona ennen lekuriin menoa, etten ota migreenilääkettäni, jotta osaan kerrankin kertoa, missä ja miten särky tuntuu sille lekurille. Ja selkäkin alkoi oikutella, joten päätin etten ota siihenkään helepotusta, samasta syystä. Mutta lekuri alkoi kysellä lapsuuden juttuja ja sai miut itkemään kyselemällä, miten minua koulussa aikoinaan kiusattiin, "mitä ne sulle sanoi"? Ja taas mää parkusin... Pah! Lukeeko miun tiedoissa että kysele kaikkee ikävää, sitä on kiva huudattaa... =) Kai ne siksi koulussakin piinasivat, mua oli helppo itkettää. Se lääkäri oli hämmentävästi ihan Gregory Peckin näköinen! =) Ja sellai sitten itkettää mua! Katsoi se mun selkääni ja sanoi jonkin ihmen lääketieteellisen nimityksen että "Sullahan on toi xxx selkä..." Täytynee pyytää kirjallisena oma potilaskäyntinsä, kun emmää enää muista mitä hän sanoi. Ja migreeni yltyi siellä ollessa ihan kamalaksi....

Perheen isä kertoo ylpeänä työkavereilleen: - "Tyttäreni lähti Helsinkiin opettelemaan pianonsoittoa. Hän sai kymmenen vuoden stipendin!" - "Sehän on hienoa! Mistä," työtoverit ihmettelivät. - "Taloyhtiömme asukkailta. " Heheee! ;D Reissu on jo maksettu ja se ylimääräinen meno tuntuu vielä pitkään, muutenkin olemattomassa talousbudjetissa... =( Toisaalta ihan kiva lähteä, toisaalta tahtois vaan jäädä kottiin! ;D On toisaalta ihanaa nähdä taas meri ja kahlailla rantavedessä, vaikka sää ois minkämoinen... Ja ottaa kuvia ja naatiskella... -Seisovaan pöytäänkin pääsee kolme kertaa päivässä, niin jotta mikäs hätä tässä... Mutta kun erakkoa on niin vaikeaa saada luolastaan ulos... Ja se kukkienkastaja... Jotkut rehuni tarvisivat kaksi kertaa päivässä vettä. Ja rakkautta. Ja juttelua... No höpöhöpö! -Ei tota viimestä! ;D

Muistatko ensisuukkosi? Mie muistan. Olin hirmuisen ihastunut luokkakaveriini ja kerranpa hän minuu pussata moiskautti suoraan suulle joskus tokaluokalla... Vai... öh... olinko se mie, joka menin häntä pussaamaan? ;D Empä usko, että tuo kaveri enää pussailisi minnuu! Ei silti, en miekään häntä! =) Ja tuskin mää edes tuntisin, vaikka vastaan kadulla kävelisi, kun en ole vuosiin nähnyt...

Hani laitteli autoaan koko päivän veljesten vuokraamalla autohallilla. Sellasella entisellä metallitehtaalla... Mää imuroin sitä autoa ja aikani kuluksi kahtelin maisemia ja sitä hallia... Mutta silmäni levisivät, kun näin paikan vessan... Siis aivan järkyttävä!! Sinne jos ne siivoavat MTV:3:n naikkoset ois kutsunu, niin en uso että oisvat sormenkynnellä (yäk) rapsutelleet sen vessanpöntön reunoja, rinkiä, kantta ja lattiaa!!! =DDD Se oli jotain aivan... sanoinkuvaamatonta!!!! Mulla ei ollut kameraa mukanani... Toisaalta teidän onneksenne! ;D No, ehkä EN ois ottanu edes kuvaa siitä helevetin esikartanosta...=))) Ja kuin kohtalon ivaamana, mulla oli monta kertaa pisuhätä... =) Yritin kierrellä hallin ympärillä, että jos vaikka johonkin pusikkoon mieluummin... Mutta siellä oli asutusta niin paljon, etten kehdannut. Pakko oli mennä siihen vessaan. -Kolmesti!!! HUH! Sanomattakin on selvää, ettei raavaiden miesten pas... öh, vessassa ole edes paperia! Paperia, jolla voisi kehystää sen ringi...