Hallatar haaveilija

   Rakastan joulun tunnelmaa    Sitä, johon sekoittuu lapsenomaista iloa kaikesta jouluisesta pikkusievästä.   Kiireettömyyden hartaasta tunnelmasta sen jälkeen kun on siivottu koti tuoksuvan puhtaaksi.  Kun ulkona tuuletetut petivaatteet tuoksuvat pakkaselle ja sängyissä on puhtaat lakanat.  Kun sohville on laitettu esille pehmeitä huopia, tuli paukkuu takassa, kynttilät valaisevat kauniisti, ilmavirrassa ikkunan edessä kimaltelee jokin viehko pieni koriste. Olohuoneen pöydällä on pino kirjoja, joululehtiä, hedelmiä, pähkinöitä ja namusia.  Kun on käyty saunassa ja päällä on jotakin pehmeää lämmintä, ei niinkään juhlavaa, vaan jotakin kotoisen mukavaa. Kun keittiöstä tulvii jouluisten mausteiden tuoksua.  Kun hiljaa jostain soi jouluisia sävelmiä.  Kun itse olet saanut aikaan sinne kuusen juurelle edullisia mutta persoonallisia paketteja muille...  

 Kelloja käännettiin talviaikaan, ja heti sääkin muuttui uneliaan harmaaksi  tai harmaan uneliaaksi.  Tekee mieli kääriytyä huopaan  ja kyhjöttää sohvannurkassa  lempikirjan ja kaakaomukin kera.   Puut rätisevät takoissa  ja luovat lämmön lisäksi  lisää unettavuutta.   Tikutan lisää neulesukkasia  pukinkonttiin.   Muistelen samalla viime joulun tunnelmia...   Porot ja muut koristeet odottelevat jo malttamattomina.  Voin miltei kuulla niiden hirnuvan kaapissa.  Vai hirnuvatko porot?  En ole koskaan ollut niin lähellä oikeaa poroa että tietäisin. =)  Reissu Pohjois-Suomeen voisi olla huikea.  Tai vaikkapa pohjoiseen Norjaan?  Vai Kanadaan? =)  Haluaisin joskus nähdä revontulet.  Niitä ei näe tällä seudulla liiallisen yöllisen  valosaasteen vuoksi... =/ Vaikka kuinka menisin k...

Tänään on sellainen päivä.  Nallet kehiin. =) Hän, kuvassa, on eräs kirpparilta pelastamani pesemäni ja adoptoimani nallukka. 

Tämän kuukauden viimeisenä päivänä virallisesti  vietetään All Hallows' Eveä , eli  Halloweeniä .   Me Suomessa vietämme samantyylistä Pyhäinpäivää   eli Vainajien muistopäivää . Vai olisiko Kekri oikeastaan  se meidän vastaava juhlamme?  Katsotaanpa mitä Wikipedia vähän tiivistettynä sanoo: Nykyinen pyhäinpäivä on yhdistelmä kahdesta juhlasta: kaikkien pyhien päivä 1. marraskuuta ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä 2. marraskuuta. Suomessa siitä on tullut yleinen vainajien muistopäivä. Silloin monet vievät läheisten haudalle kynttilän tai kukkia kuolleiden muistoksi. Kotona voidaan myös sytyttää kynttilä läheisen muistoksi.  Vanhoista ajoista on Suomessa vietetty syksyllä sadonkorjuun päättymisen jälkeen kekriä . Sana kekri tarkoitti kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä. Kekri merkitsi myös vuoden vaihtumista maatalousyhteisössä. Sanan etymologiaa ei kuitenkaan ole voitu selvi...

Riikinkukkovaahteranlehti... 

Ensimmäinen tuotantokausi oli paras. Liviltä tulee marraskuussa uusintana ensimmäisen tuotantokauden jaksoja.  Paula Koivuniemi on kyllä aina omaa luokkaansa. 

Omenainen ovikranssi. Omenainen lyhty.  Omenia rappusilla. Meinasin kirjoittaa että viimeinen anemonia,  mutta niitä on vielä muutama nuppunen kukkapenkissä.  Tämä oli ehkä kolmanneksi viimeinen.  Kesän pihakengissäkin on valkoista maalia.  Sitä on terassia maalailtu näköjään  myös nämä jaloissa... 

Meillä remontointien aikaan oli usein avoinna jokin radiokanava, tuoden jonkinlaista taustaälämölöä rankoille ja hikisillekin uurastuksille näinä tämän talomme remonttikesinä. Remonttien jälkeen radionauhuri pyyhittiin remppapölystä ja kannettiin varastoon. Kukaan ei kaivannut enää älämölöä sen jälkeen, kun syksymmällä talo siivottiin katosta lattiaan ja valmistauduttiin talveen. Pitkästä aikaa aloin hiljattain kuunnella yksikseni radiota, kuullakseni uutta musiikkia enemmän, mutta ne toimittajien välispiikkaukset, selostukset tai lipsautukset, mitä lie, ovat usein erittäin mauttomia. Tästä samasta mieltäni mietityttäneestä asiasta oli uutista eräänä päivänä eräässä iltapäivälehdessä. Olen pitkälti samaa mieltä. Olen hämmästynyt siitä, että radiokanavista on tullut toimittajiensa ikiomia ääniblogeja , joissa nämä  kertovat mm omasta yksityiselämästään tai fantasioistaan turhan yksityiskohtaisesti kaikelle kansalle. Haluaako kansa ihan oikeasti tietää ihan niin selkeästi toi...

Nämä ressukat olivat jo muutamaan kertaan kukkapenkissä paleltuneet  mutta ihmeesti ne lämpimämmän sään aikaan piristyvät  ja nostavat päänsä.  Pieni punainen pilkahdus... 

Olen katsellut tuota Pälkäneellä sijaitsevaa kirkonrauniota sillä silmällä  jo vuosia siitä ohi ajaessamme ja nyt mie sain miekkosen kääntämään auton  nokkaa ja pysäyttämään tuohon lähelle.  Vihdoin sain selville rauniokirkon nimenkin,  se on siis Pyhän Mikaelin kirkko.  Luulen, että siellä järjestetään jotain tilaisuuksia noista penkeistä päätellen...  Voisihan siellä esimerkiksi kesällä vihkiä pariskunnan...  Miten romanttinen ajatus!  Yleensä kammoksun kirkkoja, ja tunnen niissä ahdistunutta paniikkia,  mutta tämä katoton kirkonraunio oli aivan eri asia.  Jos on vain taivas kattona, ei introverttikaan tunne paniikkia. Luulisi, että tuo on selvää ilman kieltotaulujakin... 

Palatkaamme takaisin sunnuntain Tampereen reisulle,  jolloin vielä oli puissakin ruskalehtiä.  Ainakin siellä pohjoisemmassa....  Meillä niitä ei juurikaan enää ole. Keltaisen eri sävyjä.  Harmi etten ehtinyt napata auton ikkunasta kuvaa  pensasmustikkatarhasta, jossa mustikanlehdet  loistivat huiman kauniin punaisina. Tampereen Hervannasta opiskelijan luota kotiinpäin ajaessa nähtyä...  Syksyisen somaa.  Noihin lehtiin olisin halunnut kävelemään. =) Mutta me vaan ajoimme niiden ohi...  PS: Kuulemma Tampereella on ensilumikin jo satanut... 

Ah, vihdoinkin meidän pihallamme on nähty nyt todistettavasti toisen kerran siili täällä asumisaikanamme. Ensimmäisellä kerralla en saanut sitä kuvattua koska silloin se vain juoksi pihan poikki jonnekin toisaalle. Nyt se selkeästi söi jotakin meidän nurmikoltamme. Toivottavasti niitä kotiloita... Niidenhän pitäisi olla siilien herkkua. Toivomme NIIN kovasti että siili jää asumaan pihaamme, että teimme sille pesänkin... Toivottavasti se löytää sen ja hoksaa että pikkuinen tönö on tarkoitettu sille, olkisine pehmusteineen...   PS:  Joku on käynyt laatikossa koska olkia on ripoteltuna sinne tänne laatikon edustalla. Pidän peukkuja että siellä jo nukkuu siili... Joko Simo tai Silja... =) PS2:  Valitettavasti ihan pihatiemme läheisyydessä, niin että näin sen käydessäni postilaatikollamme, oli jäänyt auton alle tämä suurikokoinen seudun ainoa siili... =( Olisi luullut autokuskin huomaavan, eikä päälle ajavan... =(  PS3:  Siili on nyt haudattu.....

BirdLife Suomi järjestää 25 - 26.10.2014 joutsenbongauksen , johon voit ilmoittautua tämän facebooksivun kautta mukaan.  Joutsenbongaus 25.–26.10.2014 Joutsenbongaus-viikonloppuna lokakuun lopulla kuka tahansa voi  lisätä tietojamme kansallislintumme syysmääristä. Pesimäajan ulkopuolella  laulujoutsen viihtyy parvissa ja on hyvin kuuluva ja helposti havaittava laji.  Jokainen havainto on arvokas kokonaiskannan selvittämisessä. Joutsenbongaus järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2012.  Viime syksynä Joutsenbongauksessa ilmoitettiin 3300 havaintoa,   ja laulujoutsenia havaittiin noin 52 200. Tänä vuonna laulujoutsen on myös BirdLife Suomen vuoden lintu ,  ja lajista on pyritty kokoamaan myös pesimäaikaisia havaintoja.  Joutsenbongaukseen osallistuminen on helppoa:  Laske tai arvioi näkemiesi joutsenten lukumäärä.  Jos havainnoit useammalla paikalla, las...

Pihlajissa on jäljellä enää harvaksi käyneitä marjaterttuja,  ei enää lainkaan lehtiä.  Viimeisistä marjaisista hetkistä ovat pakkasöiden jälkeen vielä bileitään salaa  pitämässä rastaat, tietäen jotta kohta pitää lähteä pitkälle lennolle etelään.  Ne pälyilevät ympärilleen jatkuvasti kuin pahanteossa olevat.  Ihan pian pihaan saapuisivat tilhet ja viimeistään lumen saavuttua tiklit.  -Ei jätetä niille mitään, eihän?   -Ei jätetä, muut rastaat vakuuttavat ja syövät kupujaan pullolleen,  niin että pian on vaikea lentää. Myös harakat ovat varsin ahkerasti käyneet  tyhjentämässä pihlajien marjaterttuja.    Tiaiset popsivat lähinnä ötököitä marjojen kimpusta.  Pakastimessa on edelleen muovipussillinen marjoja odottamassa  että löydän jostain agar-agaria  ja pääsen tekemään niistä pihlajanmarjamarmeladia.  Punainen pikkutalo soi...