Hallatar haaveilija

Mikä ihmeen takatalvi? Nyt eletään vielä maaliskuuta ja maan vielä KUULUISIKIN  olla valkoisena etelä-Suomessakin. Samoin huhtikuussa, jolloin vasta kevään pitäisi  alkaa sulatella pikkuhiljaa lumia pois... Se, että lumi suli jo maaliskuussa täältä etelästä,   oli se outo ennakkokevät. Luonto vaan vähän kiusoittelee meitä. Kuka käski laittaa jo kesärenkaat  ja kesävermeet..? On sitä lunta ennenkin tullut vielä toukokuussakin. =)))) Ainoa hankaluus on, etten saanut tuoreita pajunkissakuvia koska on niin  harmaata, joten käytän omaa kuva-arkistoani rakastamieni pajunkissojen kanssa.  Se lienee sallittua. =) 

Rakastan laventelin tuoksua.  Tällaisia laventelisydämiä piti tehdä jo viime syksyn juhlallisuuksiin,  mutta viime vuoden laventelisatoni oli aika minimaalinen. Laventelit olivat kärsineet kovan kadon edellisen talven johdosta,  eikä hellekesä paljoa auttanut loppuja selviytymään ja kukoistamaan.  Kastelusta, hoidosta ja huolestuneista katseistani huolimatta  laventelisato jäi surkeaksi. Olen tilannut kokoelman erilaisia  kuviosaksia, mutta ne kuulemma saapuvat  luokseni vasta touko - heinäkuussa...  Sitten saan leikattua kauniita reunoja.  -- Ja parsinneulani kärki oli tosi tylsä!  Pitänee ostaa niitäkin uusia... =)  Tuo kimppu on oikeastaan kaikki, mitä viime vuonna pihalta  sain kerättyä laventelinkukkia, Lavandula angustifolia . Tässä niitä ovat kuivattuina  ja osittain jo riivittynä. Laventelinkukista piti tehdä jokaiselle  juhliin osallistujalle oma huopainen s...

Ocimum basilicum  Tiedäthän tuoksun, jonka havaitessasi   masusi alkaa kurista ja tulee hillitön nälkä?  Minulle basilika, kuninkaiden yrtti, on sellainen tuoksuaromi.  Tulee vesi kielelle  jo basilikan nimestä.  Tämä ihanan runsas ja pullea yrttiruukku on ostettu  ihan paikalliselta kasvihuoneelta. Oli onni matkassa että olimme autolla liikenteessä,  sillä Intiasta kotoisin oleva, lämpimämpiin oloihin tottunut basilika ei kestä alle +5 asteen lämpötilaa. Sinä päivänäkin oli paljon viileämpää.  Onneksi basilikaruukun sai käärittyä sanomalehteen  ja tuotua lämpimässä autossa kotikeittiöömme  tuoksumaan ja lehtiään ruokiin luovuttamaan. Uskotaan,  että basilika karkottaa kärpäsiä  jos istutat sen kesällä parvekkeellesi  tai ulko-ovesi molemmin puolin. 

Olipa kerran ritarinkukkasipuli, joka kukki suloisesti jouluna 2013 .  Kukinnan jälkeen se teki komeat lehdet ja pääsi  puutarhaan, kylään kukkapenkkiin koko kesäksi 2014 . Syksyn tullen sipuli muutti takaisin pikkutaloon,  jonka takan päällä se lepäili jonkun aikaa,  kunnes lehdistään oli kaikki väri paennut.  Niinpä sipuli vetäytyi talvilevolle vinttikomeroon,  melkein pimeään, ja nukkui niin sikeästi,  ettei herännyt edes joulutohinoihin. Helmikuussa 2015 se yhtäkkiä haukotteli  pimeässä komerossaan ja halusi päästä jo esiin koska sillä oli kova jano.  Jonkin ajan kuluttua kukkasipuli tunsi olonsa niin hyväksi,  että pukeutui jälleen ihanaan punaiseen hameeseensa  ja kikatti samaan maljakkoon päätyneiden marja-aronian  nuppujen kanssa, ryhtyen juhlimaan kevään tuloa. ************ Edit: Putosin eilen kännykkä kädessäni noista keskimmäisten kuvien sisäportaistamme...

Napsaisin pihalta villin aroniapensaan oksan veteen sisälle pari viikkoa sitten huijaten sen biorytmejä  ja saaden sen kukkimaan.  Kevään lämpö ei siis ole  monenkaan  viikon päässä.  Hentoja ääriviivoja. Haurasta kauneutta.  Toivottavasti tämä päivä on kaunis ja mukava ja sopii ulkoilulle, sillä nyt on Mene kävelylle puistoon -päivä . Älä ajattele mitään ikävää. Ole vain ja hengitä. <3 Olet tärkeä.

Kevät kuiskuttelee sinulle ja minulle  ja puhuttelee meitä yhdessä.  Se käskee meidät luontoon  kävelemään käsi kädessä.  Kuuleehan sen palaavien lintujenkin äänestä.  Tiaisen haikeasta tityystä  ja joutsenten komeasta trumpetintörinästä. Tämä on kuin onkin kevättä. 

Jos olet miettinyt, miksi jollekin tietylle asialle ei kukaan ole keksinyt omaa teemapäivää, on asia mahdollista korjata tänään, kun on Keksi oma juhlapäiväsi . Mitä teemapäivää sinä haluaisit viettää?  Vai haluaisitko vain bongata rauhassa lintuja?  Sellaiseenkin olisi tänä Lintujentarkkailun päivänä oiva mahdollisuus. Joko olet havainnut lintupöntöissä asukkaita? Ovatko tutut kesälinnut jo palanneet?

.•♥´ `♥•.¸¸.•♥´ `♥•. Joskus ei ulkoisesti paljon mitään jos olet kuivannut ruusukimppusi... ...ja ne ovat muuttuneet hauraiksi... ...ruusuisiksi muistoiksi hetkestä, jolloin sait ne, ja muistutukseksi niiden antajasta... Ne kaikki eivät ole vielä kokonaan poissa. 

☆☆☆☆☆☆ Tänään on   Kansainvälinen vohvelipäivä .  Sen kunniaksi kuva muutaman viikon takaisesta  vohvelista. Nam. Nyt sinunkin  tekee mieli vohvelia...  Nam... 

    Bussilastillinen eläkeläisiä oli reissussa.  Vähän väliä yksi mummoista kipitti bussin takaosasta kuskin luo ja tarjosi tälle kourastaan tuoreita rusinoita. Kuski kiitti ja söi rusinat.  Mummo palasi takaisin bussin takaosaan istumaan  kunnes jonkin ajan kuluttua jälleen vaelsi kuskin luo kourassaan mehukkaita rusinoita, jotka kuski otti ja heitti suuhunsa.  -Kiitos, kiitos, mies kiitti.  -Mutta mitäs te nyt minulle näitä koko ajan tuotte?  Miksi ette syö itse näitä, kuski kysyi mummolta.  -Kah, kun mie en oikeen tykkää rusinoista, mummo tokaisi ja jatkoi:   -Mie imeskelen vaan sen suklaan niiden päältä.  Niin sanottuaan mummo kääntyi hymyillen kohti bussin takaosaa.  =)   No vitsi, vitsi!  Nyt olisi Suklaapäällysteisten rusinoiden päivä .  

Meillä flunssakausi jatkuu, mutta silti kaivoin ompelukoneen esiin ja tekaisin keittiöön hieman vaaleanpunaista valoa muokkaamalla entisestä mekostani rimpsuverhon.  Minusta ainakin pinkit rimpsut näyttävät somilta kapeassa keittiön ikkunassa, erilisessä tangossaan  tuossa valkoisten pitsiverhojen keskellä.  Ennustavat jo kevättä.

En tiedä, rakastaako kukaan muu niin paljon popcornia kuin minä? Ne olivat suurta herkkuani jo lapsena. Hani on kyllä hyvä popparifani kakkonen ja viikonlopun suosikkihetki on molemmilla se, kun saunan jälkeen lauantaina paistetaan mikropoppareita tai perinteisesti paksupohjaisessa kattilassa paahdetaan näitä Asteekkien aarteita, täytetään niillä kulho ja köllähdetään kahdestaan sohvalle katsomaan jotain elokuvaa. Popparit loppuvat kyllä kauan ennen kuin elokuva. Olen koettanut kasvattaa maissia puutarhassakin mutta aika hentoisella menestyksellä. Voisi kai niitä harrastuksekseen viljellä mutta jotenkin tämä maaperä soveltuu kukille paremmin. Tyydymme ostelemaan grillattavat tähkät tuoreina kaupasta ja paukkumaissimmekin samasta paikasta valmiina kuivattuina maissinjyvinä. Kuumennus tekee niille molemmille kummia. Historian vanhimmat valmiit popcornit on löydetty meksikolaisesta luolasta ja ne herkkupalat olivat 4000 vuotta vanhoja. Jollain oli jääneet hyvät popparit sy...

Luonto onkin sekaisin, ainakin täällä Etelä-Suomessa, ja maa on paljas, ja tänään pääsin jopa haravoimaan pihaa. Ihania kevään airuita, lumikelloja ei näy kuin pieninä vihreinä piikkeinä kukkapenkeissä, (ne ovat nyt uudessa paikassaan, ja ovat oudosta talvesta menneet ihan sekaisin, kun tahtoisivat punkea esiin juuri LUMEN alta) mutta näiden toissakeväisten herkkien lumikellokuvien myötä toivotan sinulle onnellista kevättä. Vaikka nyt, kuten on ennustettu, sataisi täälläkin lunta, ei se ole mikään takatalvi , vaan ihan tavalliseen maaliskuuhun kuuluvaa lumisadetta. =) Nyt meilläkin vielä kuuluisi ollakin maa valkoisena, vielä huhtikuussakin, ja silloin olisi ne ihanat hankikanteiset , joita lapsena niin odotin...

Mukavaa kun osallistuitte blogiarvontaan ! Pääsylippuja olikin sitten loppujen lopuksi  jaettavana kokonaista kuusi kappaletta .  Ja tadaa:  pääsylipun Kevätmessuille voittivat seuraavat:  Susanna pussikarhu...  marvu...  Mimon mami wafer...  paperitypy...  Laita postitustiedot tulemaan meilinä os unareinman(at)gmail.com  niin pääsen postittamaan lippusi.   Onnea ja mukavaa messupäivää  teille kaikille.  Messuilta löytää niin paljon   kaikkea kivaa! =)   Minunkin piti messuilla, mutta flunssakierre estää oman osallistumiseni. Kuva: Farmarimessut, Lahti 2008 Sydämelliset kiitokset yhteistyökumppaneille,   Terassi Media Oy:lle  sekä  Messukeskukselle . 

Jotenkin nämä luonnon muovaamat valkoiset kissanpoikaset aina keväisin lumoavat minut, aikuisen, ihan niin kuin lapsena. On niillä vaan kumma taikavoima.  Kuljeskelin kylänraittia sekatöörit taskussani, hyppäsin ojanpenkan toiselle puolelle ja haalin tämän kimpun joskus maaliskuun alussa.  Jos laitat pajunkissat ilman vettä maljakkoon,  ne eivät ala kukkia eivätkä käy kenenkään henkeen  ja niitä voi kauan sellaisina kuivattuina ihailla.  Pulleat söpöt pajunkissaset pysyvät kyllä oksissa  jos et koske niihin vaan annat kisujen rauhassa lekotella.  Silittelet itsekin niitä ihan varovasti ja salaa,  ja annat lastenkin niitä vain katsoa. Voihan niitä pajukissaoksia pujotella vaikka terassi-, ovenpieli-, tai parvekekoristeiksikin vaikkapa narsissien ja (jo ulkona pärjäävien) orvokkien kera, niin kuin miulla viime keväänä oli.

...silti meillä ollaan ihan väsyjä...   All you need is... a nap. Flunssan toi mies tuliaisiksi ruotsinreissultaan... Nyt sitten kumpikin podetaan flunssaa ja kuumeillaan... :( 

 Terassille voi jo päiväksi  nostaa narsissiruukun silmien iloksi. Ne pitää vaan muistaa nostaa sisälle yöksi  etteivät pakkaset koidu niille turmioksi.  Keittiön ikkunalla viheriöi muistoja jouluista.  Niin tästä menneestä kuin jo toissavuotisesta. Juuri sellainen toissavuoden joulun ritarinkukka halusi yhtäkkiä tulla ulos kaapista,  jossa se oli ollut ihan vaan nukkumassa puolisen vuotta, syyskuusta saakka.  Nyt vasta se tahtoi kukkia uudelleen.  Se ei halunnut tulla esiin jouluna  vaan nyt vasta, lähellä pääsiäistä.  Näytän myöhemmin tuon kaapissa piileskelleen amarylliksen punaisen kukan   Nyt se on jo nuppuvaiheessa. Napsaisemani oksa villistä mustaviinimarjapensaasta tuoksuu maljakossa vahvalta mustaherukalta.  Odotan niin esille sen silmuja.  Saattaa se pukertaa näkyviin myös juuria,  ja silloin sen elämä jatkuu puutarhassa  jossain...

Miksi, oi miksi lehtien mainosnäytteet ovat niin tiukasti kiinni  että lehti menee rikki jos nappaan pois ilmaisnäytteen? Meilläpäin kuvalehdet kierrätetään ja sitten on epäreilua,  kun seuraava lukija saa rikkinäisen lehden.  Sitäpaitsi usein säästän omiin arkistoihini kivoja lehtiä,  ja jos niihin tulee tällaisia risasivuja niin sekin on surkujuttu.  Jaa niin, toisaalta, ei kai se haittaa,  vaikka maailma ei olisikaan ihan täydellinen.  Kukapa meistä olisi ihan eheä. 

Mamani tuomat ystävänpäiväruusut kestivät kaksi viikkoa maljakossaan!  Kun ne alkoivat vihdoin nuokkua, laitoin ne tietenkin kuivumaan. Syntymäpäiväkseni sain uuden ihanan ruuskimpun Mamaltani, ja nekin ovat jo kuivumassa... Tämä sinikellokukka morsiuskello, Campanula isophylla   oli hetken ilonamme, ennen kuin annoin sen lahjaksi toisaalle. =)  Kuin kissankelloja... 

Älä syö tällaista konvehtisuklaata. Ikinä. Oikeasti! =D  Se on aivan kauheata!  Tämä postaus tulee hieman myöhässä, mutta tapahtuma-aika oli  siis tammikuussa. Tämä saapui lahjaksi. Maistoin paria konvehtia jotka oli molemmat pakko sylkäistä pois.  Ei näitä voinut syödä Hanikaan,  vaan rasian sisältö muuttui ongelmajätteeksi joutuen roskiin!! =D  Rasian meille myöhästyneenä joululahjana toimittanut henkilö sanoi:  "Konvehtirasioitahan  yleensä kierrätetään kolme vuotta ...?!"  What!?   No eikä!  Eli, älä myöskään lähetä kamalaa suklaata eteenpäin  jos se ei itsellesikään kelpaa. Älä laita vahinkoa kiertämään! Saksalaissuklaarasian viimeinen päiväys oli voimassa,  mutta maku oli aivan mahtavan hirvittävä.   Hyvät raaka-aineet oli vaan pilattu. =D Olisipa tämä lahjus ollut vaikka Fazerin taloussuklaalevy .  <3 Se on monipuolinen t...

Tällaisen romanttisen pitsivarjostimen aion virkata ihan itse!! Joskus vuoden alussa bongasin tämän kyseisen lampunvarjostimen  lahtelaisesta sisustusliikkeestä, tehdessäni köyhänä runoilijana  vain näyteikkunaostoksia. Samassa paikassa oli höyhenistä koottu varjostin.  Sellaista EN aio tehdä! Aivastelen jo ajatuksesta! =D  Aika taiteellisen hieno se silti on...  Ah, tähän naiselliseen pinkkiin työkalusarjaan ihastuin tavaratalo Hong kongissa,  Lahdessa. Hani epäili näiden todellista käyttökestävyyttä heti niitä kurkistettuaan. Esikoinen näki tämän kuvani ja katsoi puolestaan minua jotenkin hitaasti,  kuin tahtoen tiedustella, onko minulla ehkä kuumetta,  kun hehkutin työkalujen naisellista ihanuutta! =D Minun piti oikeastaan naistenpäiväksi laittaa tämä kuva esille, mutta tulin sitten toisiin ajatuksiin...  Mut hei, ajatelkaa nyt, miten hieno idea antaa nämä vaikka tyttölapselle, ...

Tässä eräänä aamuna Hanille saapui paketti  jonka postiljooni kävi ihan ovella tuomassa.  Samalla hän ojensi muutkin postit, joissa  oli mukana miullekin paketti!  Paketissa oli kiva yllätys!  Kiitos SS:lle näistä Ihanan ystävän namusista. =) Makeiset oli pakattu hauskaan paperituuttiin. =)  SS ihanasti mukana tulleessa postikortissaan muistutti,  että ystävien kesken ystävänpäivä on joka päivä.   Näinhän se on. =)  Ja tuutista paljastuu... tadaa, saanko esitellä:  super vahvoja mango-salmiakki karamelleja!  Ehkä ulkomaalaiset eivät ihan ymmärrä  suomalaisten salmiakki-ihastusta,  mutta meidän, alkuasukkaiden , on vaan  joskus ihan pakko saada salmiakkia . =D