Hallatar haaveilija

. Tulipa katsottua Talent . Olihan mahtava ääni sillä pikkutytöllä!!! Wow! Hänellä oli kyky, lahjakkuus ja luonnonlahja. PS: Nimitän noita patsaita aina mielessäni Tiuli-keijuiksi...

. Nää mun jutut... ;D Eikäkö kivet kiinnostavat. =) Kovastikin! Niissä on jotain hyvin herkkää vaikka ne ovat päällepäin kovia mörriköitä. Nehän ovat kuin suomalainen mies... Saanko esitellä kuvan: Kiviranta. (Ei Laura kuitenkaan... ;D ) Ja ihan hyvin villiviini voi kasvaa loivassa rinteessä vaaleassa kivikossa. Kukas sitä käskee aina seinille kiipeilemään? Hyppimään? Kiipeilemään? Hyp... Ja ihanata, että Cista lupasi miulle villiviiniä!!! Tullahan hakemahan, vaikka ens viikonloppuna kun saan autokyydin. Olepas valmiina!?! =) Blogistanian pääpuheenaihe tuntuu olevan tapaus Nightwish :in uusi levy... Mie ottaisin ennemmin Lauri Tähkää ja Elonkerjuuta. =) Eilen, ensimmäistä kertaa pidin muuten Huuma-ohjelmastakin, kun odotin että Lauri ja kumppanit tulevat laulamaan!!!!! Ihana, vahva ärrä heidän sanoituksissaan. ;D Ja mää olin tosi rohkee ja tuhma : -laitoin telkun täysille kun esittivät " Hetkeksi en sulle rupia ..." Ja nyt sai hoilata mukana ! Tosin sain osan po...

. Valokuvatorstain aiheena oli kursiivinen melankolia . Syksy on mielestäni tällaista aikaa. Toisaalta mielet ovat apeat kun kesä päättyy. Sataa, kaikki kaunis katoaa... Toisaalta syksy on uuden talven enne. Viesti jostain tulevasta. Luonto vetäytyy lepoon kukoistaakseen jälleen ensi keväänä ja kesänä. Syksy on siis tulevaisuutta. Melankoliaa ei tarvittaisi. Mutta minkäs luonnolleen mahtaa... .

. Paraikaa jossain, ihan lähellä, porataan seiniä. Kohta naapureiden huoneisto on pelkkää reikäjuustoa... Kuin uskaltavatkin porailla niin paljon? Sentäs vuokrakämppiä? Eikö huoneisto jää ihan kamalaan kuntoon niiden reikien jäljiltä? Ja jopa keskiyöllä täällä poraillaan ja paukutetaan ja remontoidaan jotain. Ja ilmoitustaululla käy kova suhina kun näitä remontoijia yrittävät toiset saada hiljentymään edes yöajaksi. Joka kerta, kun järjestyssäännöt ilmestyvät ilmoitustaululle, joku repii ne pois. Hmmm... nyt löysi yksi naapurilapsukainen pallonsa. Sitä palloa pompotellaan sitten sisätiloissa tuntikausia. Ehkä puolille öin? Jonkun koira haukkuu kämpässä, kai yksinään... Ja taas on vuorossa iskuporakone. Mie sitten rakastan tuota ääntä... =P Tuntuu, että naapuri kohta kurkistaa jostain isosta reijästä meille... Jossain tapellaan ja huudetaan. Mie olen yksin kotona ja mietiskelen. Olen aatoksissani ihan muualla. Kaipuu maalle on taas niin suunnaton... .

. Ainakin yhtä erityistä miestä. =) Olen nähnyt vain pikkuriikkisen mainospätkän telkusta uusimmasta Kappalhin mainoksesta You Look Great, ja hihkuin ääneen: Heii! Richard Gere !!! Ja nymmää äsken löysin koko piiitkän mainoksen tuosta osoitteesta ! Oih... Miksi en yhtään ihmettele, miksi nainen näkee Rikun joka paikassa... =)))))) .

. Hammaslekurilta saapuessani laiskuuksissani en kävellyt keskustaan vaan jäin bussipysäkille odottelemaan pinkkiä bussia. Kanssani pysäkille saapui suomea murtaen puhuva nainen joka kyseli , missä keskusta on ja missä on rautatieasema ja missä bussiasema. Kerroin että bussilla pääsisi keskustaan... Nainen päätti mennä bussiasemalle. Lupasin neuvoa hänelle mihin suuntaan pitäisi mennä jos hän tulee samaan bussiin. Mutta kohta mietittyään hän päättikin mennä rautatieasemalle. Ok. Lupasin näyttää missä pitää jäädä pois bussista. Mutta vielä tuumailtuaan hän päättikin mennä harjoittelupaikkaansa, joka myös sattui olemaan matkan varrella. Ok. No mie näytän missä pitää jäädä pois. Ja kohta pinkki bussikin saapui. Ja mietin, että kyllähän mää voin jäädä samalla pysäkillä pois ja kävellä, ja mennä mukana että nainen pääsee varmasti perille. Jäimme bussista pois ja opastin hänet hänen harjoittelupaikkansa lähelle ja hänkin jo tunnisti rakennuksia, kiitteli kovasti ja pyysi anteeksi vaivannäköä...

, Pi. Angela kutsui miut mukaan tällaiseen haasteeseen: "Ota kuva lähimmästä ikkunasta avautuvasta maisemasta, tai jos olet ulkona, kuvaa bloggausympäristösi. Liitä kuva blogiisi ja kerro, missä yleensä bloggaat (kotona, töissä, kirjastossa, kahvilassa, you get my point) ja onko kuvassa kyseessä normaali bloggausympäristösi. Haasta mukaan haluamasi määrä muita bloggaajia ilmoittamalla haasteesta heidän kommenttilaatikkoihinsa." Kiitos Angela! Tässä asunnossa, miun ikkunoista, -kaikista- näkyy järvi. =) Joistakin enemmän ja joistakin vähemmän. Tuo näkymä on parvekkeeltani. Tänään oli vaihteleva sää. Aamulla aurinkoa ja nyt iltapäivästä pilvistä. Sateen uhkaa? Pekka Pouta ei kyllä kertonut vesisateen mahdollisuudesta tälle päivälle mitään... Ai missä bloggaan? -Kotona. Oman kolhuisen, rakkaan ja vanhan työpöytäni ääressä. Haastan mukaan ikkunanäkymiään kuvaamaan ja meille muille esittelemään: Paperivuorineuvoksen Sukulaissielu...

. Mä taisin jäädä kiinni tähdenlentoon menin sen mukana jo pitkän aikaa kaivannut oon enemmän sinua kuin ketään muuta mietin mihin kaikki oikein jäivät matkan varrella oon ajatellut nämä yöt ja päivät enemmän sinua kuin ketään muuta, kuin ketään muuta Jokainen laittaa kiinni siivet selkäänsä sen kaiken mitä niistä on jäljellä niin sydän vähitellen arpeutuu jokainen laittaa kiinni siivet selkäänsä se ainoo joka on mun mielessä se olet sinä, ei kukaan muu Miten voikaan kaikenlaiseen roskaan elämä kuulua tarvitsen vierelleni nyt jos koskaan enemmän sinua kuin ketään muuta, kuin ketään muuta Jokainen laittaa kiinni siivet selkäänsä sen kaiken mitä niistä on jäljellä niin sydän vähitellen arpeutuu jokainen laittaa kiinni siivet selkäänsä se ainoo joka on mun mielessä se olet sinä, et kukaan muu... -Teleks- Niin hirmukaunista lyriikkaa... .

. "Pelätä ei saa jos tahtoo rakastaa..." Niin se on. Muuten hetket kiitävät ohi. .

. BTW: Huomasin juuri, että ensi vuosihan on taas karkausvuosi ! "Joka neljäs vuosi vietettävä päivä tarjoaa naimattomille naisille mahdollisuuden kosintaan... Mikäli mies antaa rukkaset, on kosijalla oikeus vaatia kunnon hamekangas hyvitykseksi rukkasista." Siitä onkin silloin jo neljä vuotta kun sain viimeksi rukkaset. -Kukkahamekangasta ei ou vieläkään ilmaantunu! =) Jos taas kokeilis sit karkauspäivänä kepillä jäätä... Saako naiset muuten kosia sitten vain yhtä miestä? Vai voisko kokeilla kosaista montaa miehenpuolta? Ihan siltä varalta, että rukkasia tuloo enemmänkin? Meinaan että sais kerrankin monta hametta? =D EDIT: Eihän sitä nykyaikaisen naisen tarvihe aina hameessa kulkea jospa kosiessaan TOSIAAN sanoisi jotta Jos et mulle rupia, niin farkut vaikka voisin lohduks huolia! ;D PS: Viimeksi hammaslääkärin tuolissa istuessani oli siellä radio auki ja yhtäkkiä soi kesken hiljaisuuden, kun hoitaja meni kehittämään röntgenkuvia, kipale ...

. Merta katsellessa repaleinenkin sielu rauhoittuu. Oletko huomannut, kuin joka saaressa on kahdenlaisia rantoja? Toisella puolen on hiekkarantaa toisella puolen kiviä. Johtuu tietenkin jääkauden kulkusuunnasta... Tai esimerkiksi järvissä: pohjoisranta on kivikkoista rantaa ja eteläranta on hietikkoa, noin niikuin karkeasti arvioiden... (Reposaaressa kesällä 2006) .

. Hmmmm... En mie ole oikein hyvä äiti... Omia murheitani murehtiessani ja unohtaessani itse syödä, havaitsin eilen, (torstaina) etten ollut käynyt edes kaupassa kuin lauantaina viimeksi. Nunnukkakin katsoi jääkaappiin koulusta tultuaan ja tokaisi: -Minäkin muutan pois kotoa! Tääl ei ole ruokaa! Alkoi olla aika siisti jääkaappi. Ei ruuan murenta. No nyt taas on. Murujakin. Illalla kävin kaupassa. (Minäkö muka käytän käänteistä sanajärjestystä?) Kyllä mussukoille oli jotain syötävää kotikaapissakin etteivät pelkästään kouluruualla viikkoa eläneet. Mutta sitten eilen yhtäkkiä oli loppu laktoositon maito, tavallinen maito, floora, leipä, (riisikakutkin), pyykinpesuaine ja kaikki... Toissa päivänäkään en muistanut käydä lähikaupassa vaikka kävelin siitä ohi kotiintulomatkalla, kun kävin katsomassa yhtä kolmiota. Meidänhän ei ole sopivaa asustaa neliössä nyt, kun meitä on kolme... Mutta ei se ollut meidän kolmio. Siinä ei ollut edes parveketta . Parvekehan pitää olla, että saan haistella...

. Uusi päivä koettaa sateellaan masennuttaa Sade synnyttää mustia enkeleitä Niin täydellisiä... Olikohan tänä kesänä Porin Kirjurinluodolla yhtään mustaa enkeliä? Edellisenä kesänä niitä oli näkyvissä. .

. Hämä hämähäkki kiipes langalle Tuli sade rankka hämähäkin vei Aurinko armas kuivas satehen Hämä hämähäkki kiipes uudelleen Carly Simon Niin miunkin pitänee tehdä... Kiivetä vaan uudelleen. Kiitokset kaikille tsemppaajille! Ihan kuin taas jaksaisi vahvempana... .

. Ruusun pullistuneita kukkapohjia. .

. . Mikä tämä on... ? Arvauksia: Sukulaissielu : Keijun siipi -Voisi olla, mutta ei tällä kertaa... =) Sukulaissielu : Hallattaren siipi - Hallattarella on vaan mustat kärähtäneet tyngät siipien paikalla... Ei siis sekään valitettavasti ollunna oikein... =) .

. Syksy on viininpunaista tulvillaan. Villasukat esiin kaivellaan. Nuhaisia nenuja niistellään. Kynttilänliekit ja ystävyys lämmittävät. Lohduttavat. Jaksamaan auttavat. Ystäville paljon lämpimiä ajatuksia Syysviininpunaisia... .

. Maman puutarhan omenapuu eilen. .

Älä luovuta. .

-Sinne, missä he ovatkaan... Eikös jouluvalmistelut pitäisi aloittaa ajoissa? Ettei tule häslinki ja stressi? Jouluaattoon on tänään... (katso sivun alareunasta.) Kirjoitankin tässä kirjettä siis jo joulupukille: "Toisitko ukkeli-rakas mulle Josh Grobanin? Ei koko miestä, hupsu! Mutta oma Josh-cd olis mukava yllätys. Lupaan antaa sulle pusun jos sen teet. " .

. Hmmm... Valitettavasti suurta suosikkiani Magnum Classic ia ei ollut yhtään pakastimessa, kuvattavaksi... =) Mutta miulla on mielessä tällasia: Eikös vaan tuo leijonakuvio olekin aikamoinen klassikko? =) Väri tosin, tuossa autossa -kenen lienee ollut- jota keväällä kuvasin, muistuttaa Ferrarin punaista ... ( Ferrari on suuri klassikko, mutta sellaisesta en ole saanut napattua kuvaa...!) Olettekos huomannut miten Peugeot-leijona muistuttaa Suomen leijonaa ? Peugeot (jo 1400-luvulta) vs Suomen leijona (1580...) Klassikoita nekin siis. =) Ja uunissakin on juur yksi klassikko. -Omatekoinen kaalilaatikko. =) Ja jälkiruuaksi äsken syntyi klassisia suklaamuffinsseja. =) (Edit: Koska muffinssit olivat gluteenittomia, (erilaisia) ei porukka niistä oikein tykännyt. Olinko itsekäs kun en tehnyt muffinssei venhäjauhoista????) Tämä hassutus osallistuu Valokuvatorstain Klassikko-osioon . .

. Myy , Ronjuska sekä Lunara haastoivat hallattaren kertomaan seuraavaa: Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Miulla on päälläni Italia-T-paita, jonka kuvituksena jättikupillinen cappuccinoa . Soon matkamuisto vuosien takaa. Sen päällä virkattu pitkä luonnonvaalea liivi. Jalassani on mustat farkut, mustat sukat ja sitten ois viel aluvaatteet. (Niitä ei liene syytä selventää tarkemmin? ) No, toiset ovat mustat ja toiset neonpinkit.=) Päätelkää itse kummat. (Mun vaatteista tulee mieleen tarina: oli mustan musta yö... ) En erityisesti haastele nyt kettään vaan annan luvan jälleen halukkaille ottaa tämän haasteen tästä, naps, mukaansa ja kertoilla vaatetustaan. =) .

. Nyt kannattaa olla käytännöllinen, eikä kurotella liian korkealle. Jos joudut rikkomaan lupauksen, etene asiassa varovasti. Pidä huolta, että pääset hyvittämään asian. Näin ennusti horoskooppini tälle viikolle. .

Sleep well you all... .

Lempi-haastetta pukkasi! Iines J haastoi kertomaan lempiasioistani. =D Kas näin: Lempikirja: Kaiken aa ja oo on ollut L. M. Montgomeryn Runotyttösarja, (muita kirjailijoita profiilissani ) Lempielokuva: Viimeksi olen nyyhkyttänyt Titanicia uudelleen katsellessani viime viikolla. On se upeasti tehty elokuva... Lempimusiikki: Loirin, Akin ja Josh Groban'in laulut... Lempiartisti/bändi Josh Croban . Lempibiisi: Elokuvasta Troija (jota en ole koskaan nähnyt) tunnusmusiikki; Remember , esittäjänä Josh Groban... Lempi-idoli: Moni ihminen on idolini. Rehellisyydellään, hyvyydellään, lojaaliudellaan... Lempinäyttelijä: Ben Affleck , samalla pehmeä ja samalla jämpti, vanhoista leffoista Cary Grant ja Gregory Peck Lempi-tv-sarja: Venälainen telenovela (EI MIKÄÄN saippuasarja) joka juur päättyi, oli pitkästä aikaa huiman kiinnostava. -Luontodokkarit ovat ok. Lempiruoka: Perunamuusi tai riisi ja siihen jotain lisäksi, vaikka kalaa, broileria... Lempisuklaa Fazerin sininen, tietty!!!! Ja kirsi...

Esikoinen saapui saunaan perjantaina ja lähti kämpilleen vasta sunnuntaina. Osittain kuulema siksi että kuuli että lauantaina ois Italianpataa ja sunnuntaina porsaankyljyksiä... =) Tie miesten sydämeen,... =) Lauantaina meillä oli omenapiiraspäivä vaniljakastikkeella. Sopivasti Nunnukallekin tuli ystävä kylään joka heti ovella kehui hyvää tuoksua. =) Vaikkei niitä omenoita juur tullut puutarhoihin niin saahan niitä toki kaupasta! =) Ja niinikään lauantaina Miihkali pääsi himopuuhaansa eli napsimaan rallikuvia Heinolaan. Ja me kaikki pääsimme sunnuntaina tupaantuliaiskaffeelle esikoisen siistiin asuntoon. Kaikki oli just paikoillaan. Ja hymyillen huomasin asioita, jotka olisin itse tehnyt ja laittanut juuri samalla tavalla. Onko meillä siis, ainakin joissain asioissa, samanlainen katsantokanta? AMERIKKALAINEN OMENAPAI Pohja: 225 g voita tai margariinia 4 ½ dl vehnäjauhoja 3 rkl sokeria 3 rkl vettä PS: JOS tahdot piiraaseen myös kannen, tee kaksinkertainen taikina. Täyte: 4 ome...

. Pienenä lapsena lempilukemistani, oli vintin puruista löytämäni Zacharias Topeliuksen Lukemisia lapsille -kirjat, joissa olleen yhden tarinan otsikon nimi on suora lainaus omaan otsikkooni. Topeliuksen jäljiltä luemme yhä monia ihania satuja. Niin kuin esimerkiksi Koivu ja tähti , joka perustuu kirjailijan suvun tosielämään. Tämä satu on erityisesti jäänyt mieleeni... Topelius runoili esimerkiksi monia tänä päivänäkin tuntemiamme ja laulamiamme ja laulajien toivomuksistamme esittämiä rakkaita joululauluja . Kuinka moni muuten tietää, että toista tuhatta laulun sanoitusta yhteensä runoillut Jukka kuoppamäki , on sukua kirjailija Topeliukselle, suoraan alenevassa polvessa? =) Mutta aiheeseeni köyhyyteen, lisää esimerkkiä seuraavassa laulussa, joka oli mummoni suuren sankarin, monitaitoisen Tapio Rautavaaran kappale köyhästä miehestä ja hänen kuolemastaan. Rautavaara oli itsekin köyhästä yksinhuoltajaäidin perheestä, eli kuuluisuuteen ei tarvita rikasta elämänalkusysäystä. Kerj...

. Kiitos Chilimoon vastauksesta! Otin chiliruukut sisään jo viime viikolla ja aivan selvästi ne pari chiliruukkua jotka partsille jäivät, ovat nyt paleltuneet... =( Mutta toisaalta haaveilenkin niihin ruukkuihin talveksi parvekkeen somistukseksi paria timanttituijaa tms ikivihreää, jos nyt rahavarat antavat jossain vaiheessa myöten... Näköjään chili pitää siitä, että sen multa pääsee välillä kuivahtamaan? Taisin kesähelteillä liikaa kastella ressukoita. =) Se chili, joka kasvoi sisätiloissa, on vankempi varreltaan ja pontevampi lehdiltään, kuin ulkona kasvaneet. Ulkona niistä tuli pitkiä ruikkuja. Jospa ne olikin niitä lipputangon siemeniä Ruukut sisätiloihin tuotuani niistä levisi vitsauksenkaltainen lauma pikkukukkakärpäsiä tai -itikoita tms, joita saa olla myrkyttelemässä ruukkujen mullasta harva se päivä. Pitää vaan ensin kysellä keuhkoputkentulehduspotilaalta, tarviiko hän mitään? Onko hänellä nälkä? Jano? Vessahätä? Ai ei. Hän lukee? Nukkuu? Piirtää? -No sitten mää laitan tän ov...

. . Minä sanon aspartaamille ja atsovär eille ei , ja niin sanoo jälkikasvunikin. Ja tämäkin on hyvä: . Muut tehkööt mitä tykkäävät. .

. Vasta tunti sitten katselin tämän päivän uutisia ... =( Muistelin mitä kirjoitin 24.4.2007 . Tuo toive ei valitettavasti toteutunut. Soikoon musiikki muistona heille kaikille tähtien tuikkeena taivaallamme loistaville Freddielle, Lucianolle, Elvikselle, Akille, Kirkalle... ja niin monen monelle muulle... Tutulle ja tuntemattomammalle. Läheiselle ja kaukaiselle. Jokaiselle tähden tuikkeelle. Lämmöllä... .

. Onko se jonkilainen verenperintö? Onko se geeneissämme? Melankolinen mentaliteetti? Varsinkin jos oma elämä ei ole niin ruusuillatanssia, vaan enimmäkseen täynnä niitä ruusunpiikkejä. Mukana muutamia hentoja ruusunnuppuja sentääs... Onko se pakoa arjesta? Siksikö sitä kaipaa hyvää kirjaa, jonka myötä voi elää muita elämiä? Saa samaistua muihin ihmisiin, vaikka vain jonkun toisen mielikuvituksen luomiin? Siksikö sitä elää elokuvassa mukana niin täysillä, että saattaa kiljaista elokuvateatterissa täysillä. "Eiii!" kun sankari on vaarassa... Tai kastelee vieressä istujan housunpuntit omilla kyynelillään kun elokuvassa käy huonosti... Tai on onnesta pyörryksissä, jos kirjassa tai leffassa "oikea" rakkaus voittaa? Sydän pamppaillen elää myötä kaiken. Hyvän ja pahan. Vai onko se, se pieni lapsi meissä, joka aikuisenakin vaatii saada nähdä ja kuulla jonkinlaisia satuja, jaksaakseen taas arkea? .

. Voih!!!! Nyt se loppui! Äsken näytettiin viimeinen jakso Nelosen telenovela Anastasiasta! Mie ikkutin ja katsoin... Onneksi oli noita Nessuja varattuna pelkkää nuhaa varten, saatikka sitten suurelle tunteenkuohulle, ja romanttisen onnelliselle lopulle... Ja viimeinkin koko tunnussävel Мне не жаль soi. (suom: En ole pahoillani) -Ihana sarja! Sukulaissielun (i) sivulla, ylemmässä videossa tuo mieleenpainuva musiikki soi erittäin hyvin ja (varoitus) siitä näkee mitä tapahtui viimeisessä jaksossa... Nimimerkki: Ikuinen romantikko joka itkee ilosta itke surusta ja joskus itkee ihan muuten vaan... EDIT: Myös Anna Amnellin Blogisisko 3-blogissa Anastasiasta. =) Foto Bednaya Nastya .

. Nuhanenä bloggaa ja niiskuttaa ja kaihoilee yhä Mamin puutarhaan. Vuorossa vaaleanpunainen dahlia . .

. Noin viisikymmenpäinen valkoposkihanhiparvi lentelee täälpäi paikasta toiseen kivasti paapattaen jo syysmuuttoa enteillen. Kohta näemme lintuauroja taivaalla kun ne ja kaikki muutkin kesävieraamme lähtevät. Ja me vain sitkeästi jäämme... Edit: Nuorimmaisella on sitten sitkeä keuhkoputkentulehdus... .

. . Osallistunpa Valokuvatorstain aiheeseen, kuvapeitosta, mitä kukakin näkee 1.9.2007 klo 11. Eli elonviipaleita. Meillä näkyi muuttolaatikoita ja muovipusseja. Esikoinen muutti pois kotoa.=( Kuva pojan mikroaaltouunilaatikosta... Ja hiukan näkyi tunteita ja tuoksuja. Vähän myös kauniita ja rohkeita. Mutta enimmäkseen päivien viemää. Noin vertauskuvallisesti... .