Hallatar haaveilija

Mikäli aikoo talvettaa pelargoneja, ne pitää  siirtää sisätiloihin jo ennen niitä öitä  jolloin elohopea laskee nolla alapuolelle.  Täällä meilläpäin niitä öitä on  ollut jo kaksin kappalein. Omani siirsin visusti  sisälle jo elokuussa.  Kun siirrät kukat ajoissa sisätiloihin,  ne eivät tiputa ja kellastuta kaikkia lehtiään  vaan jatkavat mukavasti ja kauniisti  kukintaansa vielä  monta, monta viikkoa.  Tietenkin sillä edellytyksellä  ettei niiden olopaikka ole liian  kuiva ja kuuma.  Kuten ikkunan takaa näkyy, terassille jäi ihan kamalan monta uhkeasti kukkivaa pelargonia. =( Ne vievät aika paljon tilaa  sisällä eikä minulla ole enää niin monelle  talvetettavalle paikkaa yläkerran ikkunan  edessä koko pitkää talvea. Tämä mahtava vanha kuusi  on saanut olla  jo vuosia voimapuuni.  Kuusta ei yltä halaamaan kokonaan ...

Maailman sydänpäivää vietetään torstaina 29.9. Haastamme kaikki suomalaiset pukeutumaan punaiseen  ja miettimään oman sydämen hyvinvointia.  Pue sinäkin päällesi jotain  punaista, on se sitten huivi, paita, sukat  tai vaikka hiuskoriste!  Linkki Pukeudu punaiseen   Omena päivässä  pitää lääkärin loitolla... 

Muratti kasvoi kesällä ulkona ihan  huimiin mittoihin. Sen jättilehdet  peittävät helposti koko avoimen kämmenen. Mietin, mihin ihmeeseen sen sisällä laittaisin  ja ainoaksi mahdolliseksi paikaksi jäi tuo keittiön  astiakaappi, ja muratti koskettaa siitäkin jo toiselta  puolelta lattiaa.  Kaapin toisella puolenkin se on jo lattiaa kohden matkalla. Se on matkamuistoni, aluksi oksa vain noista maisemista . Pelkään kyllä muratin olevan tuolla liian hämärässä ja  pohdinkin, josko nostaisin sen keittiön ikkunalle,  ja nostelisin köynnösoksat nousemaan verhojen  lailla kohti kattoa... Mitä olet mieltä?  Olisiko ihan hassu idea? =) 

Hippeastrum rosa    päätti kukkia toisenkin kerran .   Elokuussa se teki jo  ensimmäisen kukkaputken   jonka jälkeen aioin laittaa sen vintille lepoon,  mutta kun vilkaisin sitä  havaitsin suureksi ilokseni siinä  jälleen innostuneen kukkaputken. Niinpä siirsin aman suurine ruukkuineen,  kukkaputkineen ja  kolmine poikasineen takaisin keittiön ikkunalle jossa se pian avasi ihanan  nelikukkaisen kukkaputkensa.  Aman kukka aamuauringossa  Sitä edellisen kerran sama jättiläissipuli oli kukassa  viime vuoden puolella .  Kun kaikki kukat olivat auenneet,  leikkasin kukkaputken maljakkoon.  Sitten siirsin emosipulin lepoon ja  vieroitin varovasti sen kolme  poikasta, muuttamalla ne muiden  peräkammarin ikkunalla kasvavien  kanssa samaan laatikkoon asumaan. Pienin niistä vaikuttaa aika  hentoiselta ...

Yksi kesäkuun alussa lähikaupasta  bongaamistani ale-kukkamukuloista  kuului tälle ihanalle pegonialle, Begonia pendula white  jonka kukkimista sainkin odotella  kokonaista kolmisen kuukautta.  Ja minä kun olin naivisti kuvitellut sen  valkoisten kukkien ilostuttavan terassilla istujia koko kesän. Eli jos tällaista kesäkukaksi joku  halajaa, niin mukula kannattaa istuttaa  multapurkkiin jo helmikuussa.  Tai: kantaa kasvi kotiin kukkakaupasta kesäkuussa komeana ja kukkivana.  Sen kukat ovat hyvin kookkaat.  Suurimman kukan halkaisija on 10,5 cm ja lehdistä pisimmät yli 20 cm pituisia. Koko kasvi on n puoli metriä korkea ja n 45 cm leveä, eli mahtuu juuri ja juuri ikkunalaudalle, jossa se tykkää olla. Toin ruukun sisälle   viime kuussa jolloin se herkesi  kasvamaan pituutta, paksuutta  ja kauan kestäviä kukkia. Mielestäni se on aivan suloisen iha...

Jo ensimmäisenä keväänä kylvin kukkien siemeniä  kovasti multapurkkeihin, idätin, valaisin, kastelin ja  jotain niistä lähtikin kasvamaan ja siirrettiin aikanaan  pihalle puutarhamaisuutta muodostamaan.  Koreankärhö, Clematis Korean Beauty  on yksi niistä kasveista.  Pussillisesta siemeniä lähti vain yksi  itämään ja tämä tässä on se sama kasvi. Se on siirrettykin jo muutamaan kertaan, koska sijaitsi ensin  entisen pihamökin seinällä ja mökki sittemmin purettiin pois.  Pakkohan kasvi oli siirtää vaikka se olikin kasvanut siihen  mennessä jo mukavanpituiseksi. Toisen kerran se siirrettiin  pois pajun vierestä, koska kasvaessaan elävässä puussa  joka heilui turhan paljon tuulessa, kärsi kärhöparka  siitä hurjasta menosta. Terassin nurkalla, suojaisemmassa paikassa,  se on kasvanut nyt kaksi vuotta ja tänä vuonna se kurkotti terassin sisäpuolelle, suunn...

Kun meillä täällä maaseudulla ajelee  ja räpsii kännykkäkuvia auton ikkunasta, - tietenkin apukuskin paikalla istuessaan -  niin mitä näkymiä sieltä jää muistoksi? Tietenkin ihania sänkipeltoja,  joista tulee lapsuus mieleen...  Late-lampaita Järvelän suuntaan ajellessa...   Samoin sukunsa mustia lampaita...  Nautaeläimiä myöskin...  Sekä muutamia hevosia lähellä orimattilaa...  Hivenen ruskaa, mutta ei paljoa,  koska täälläpäin ei sellaista tänä  vuonna ole. Ainakaan kunnollista.  Sitähän sanotaan että kunnon  ruskaa on vasta pakkasella... Meillä puut vain kellastuvat, tai ruskettuvat ja heitävät lehtensä pois.  Ehkä täällä on ollut liian sateista ja kosteaa, koska ruskapuut kuulemma syntyvät parhaiten kuivalle seudulle.  Tällaisia kauniita metsämaisemia... Tätä tietä olen kuvannut muutes viime kevättalvellakin.   ...

Tässä hän on!  Eikö olekin lumoava?  Minä ainakin hurmaannuin,  kun piti käydä ostamassa  kananmunia Tokmannilta  ja hänet nähdessäni minun  oli vain saatava hänetkin  mukaani!!  Se oli rakkautta  ensi silmäyksellä. Siitä saakka kun saimme häälahjaksi orkidean,  olen ollut niihin hupsuna. Kotiin oli  siunaantunut hääorkidean lisäksi kaksi  muutakin, jouluksi hankkimani valkoinen ja  pääsiäisen Tarton reissun minikokoinen aniliininpunainen.  Pääsiäisestä saakka kukkinut minikokoinen  lopetti vihdoin elokuun lopulla kukintansa. Osasyynä taisi olla tuo uusien kuorikkeiden vaihto...? Mutta ne kaksi vanhempaa ainakin oli jo korkea aika vaihtaa uusiin kuorikkeisiin ja etenkin uusiin ruukkuihin, koska olivat jopa halkaisseet entiset muoviruukkunsa.  Kahteen vanhempaan  orkideaan on ilmaantunut  uusia ilmajuuria sekä kukkavanoja....

Piha alkaa käydä jo talvilevolle.  Kohta saa leikata perennat alas,  öljytä lapiot, pestä varastoon  nurmikonleikkurit, nostaa pois  kastelukannut ja tyhjentää vesitynnyrit...  Nämä kuvat ovat roikkuneet jo jonkin aikaa  koneellani, eli ovat varmaan jo elokuulta.  Nyt piha on jo todella keltaruskea,  nurmikkoa lukuunottamatta. Viimeinen anemonia, (kruunuvuokko) kukassaan. On siinä vielä nuppuja mutta en ole  ollenkaan varma että se jaksaa niitä enää avata  öiden muuttuessa niin kylmiksi.  On hopeapaju vielä harmaa ja vakaa. Se tiputtelee lehtiään vasta  ensimmäisten kunnon pakkasten jälkeen, usein lumihangen päälle.  En olekaan muistanut valaista syysiltoja  näillä hopeapajussa roikkuvilla lyhdyillä...  Lämmityskausikin on jo aloitettu.  Keittiön kamiina lämmittää nopeasti  puoli taloa ja varsinkin keittiöön sen  kotoisen läm...

Remonteissa löytynyt avain on saattanut aikoinaan kuulua pihasaunaan. Hani totesi meillä olevan 50-shades-of-grey-koti.  Harmaa tuntuu olevan nyt lempivärini ja sitä on kaikkialla.  Harmaa on lempeä ja lämmin väri.  Harmaa lohduttaa.  Harmaa meitä halaa.  Harmaa nukuttaa.  Harmaa  tuudittaa,  meidät nukkumaan. Terassilla koristeikkuna huurtuu aamuisin.  Äitienpäiväksi saatu tulilatva  tuikkii vielä kukkalatvoin  syyskuussa, harmaassa paljussaan. Sääntietäjä Fatimakin pukeutuu  kostealla säällä miltein harmaanviolettiin  viittaan. Jos on kaunista ja kuivaa,  hänen viittansa on vaaleansininen.  Jos tiedossa on vesisadetta, hänen  viittansa on ihan vaaleanpunainen.  Tässä kuva siitä, kun aamuaurinko sai minut hymyilemään. Se paistoi tiskipöydälle niin lumoavasti. Halvat on minun iloni. =D ...