Hallatar haaveilija

. En tietääkseni palelluttanut itseäni kun yks päivä Hanin kanssa kuvasimme noita tienvarren huisin korkeita jäätiköitä. Mutta nyt on flunssa päällä ja kurkku kipeä. Taisi tarttua jälkikasvustani... Siksi en jaksa näitäkään pahemmin esitellä... Mutta Hani ajoi kilometritolkulla että löytyi nuo muhkeat jääputoukset. Ihan siksi, että mie halusin kuvia jääputouksista. Kiits Hani! =) Kuvat kertokoon kylmää tarinaansa. Täällä on siis talvi ihan oikeasti. Minä vetäydyn peiton alle potemaan flunssaani... Yöpöydällä on lukemista, suklaata, hunajateetä ja jalassa on Mamin tekemät villasukat. Kukahan antaisi niitä parantavia suukkoja...? Ei kai kukaan kun tää on niin tarttuvaa. Vietän tässä samalla sit viikonloppuna syntymäpäivää. Lepäillen ja niistäen. Juotavaa hörppien ja torkkuen, kuin jänönen... Edit: Ajattelen ihmisen ohutta sidettä elämään. Ajattelen lämpimästi suosikkinäyttelijääni. Otan osaa. Palelen... .

. Viime yönä näin unta, jossa niin ikään oli yö. Jokin, luulin unessa, että orava, mellasti parvekkeellani. Menin pimeässä kuiskimaan että mitäs täällä riehutaan ja se otus sujahti raollaan olevasta ovesta sisään asuntoon. Yritin ensin pimeässä etsiä mihin se meni, mutten nähnyt sitä. Se oli hipihiljaa jossain, enkä unessa jaksanut sytyttää valoja. Jätin parvekkeen oven raolleen ja menin uudelleen sänkyyni ajatellen, että se pujahtaa ovesta takaisin ulos aikanaan. Jätin toisen jalan peiton alta alas lattialle sänkyyn mennessäni ja muuten pujahdin peiton alle. Kohta tunsin jonkun viiksekkään nuuskivan varpaitani ja yrittävän ihan pikkuisen kokeilla hampaillaan isovarvastani. Samassa se salamana hyppäsi peiton päälle masulleni. Laskin käteni otuksen päälle. Se tuntui pitkältä ja voimakkaalta karkeakarvaiselta oliolta. Se asettui käteni alle ja tuntui nukahtaneen saman tien siihen, vatsani päälle. Enkä minä uskaltanut edes silittää sitä, tarkistaakseni oliko se orava, kissa vai fretti vai...

. Eilisellä Helsingin reissulla kävimme kylässä Savisutilla ja samaan aikaan näin myös toisen blogiystäväni Tarjuskan ! =) Oli oikein mukavaa nähdä molemmat sydämelliset ja herkät naiset ihan ihka oikeasti! =)) Savisutilla oli pöytä koreana ja sain ihailla hänen upeita taideteoksiaan ja saimme vielä häneltä Jakelle kotiin viemisiäkin. =) Mie sain Tarjuskalta tuollaisen iki-ihanan Pentikin tuikkylyhdyn ihanan tuoksuvine kynttilöineen. Sydämellinen ja kaunis kiitos teille molemmille! Oli ihana nähdä Teidät! Loppuajan kiertelimme etsimässä Hanille mutterei ja pulttei ja katsomassa kylpyhuonesisustuksia. Ja mie ihailin kukkia ja kristallilamppuja. Ja käyttelin lainakameraa... =) Tänään oli ihan pakko laittaa jo jouluiset punaiset kynttilälyhdyt pois pöydältä ja laittaa kynttilä palamaan tuohon Tarjuskan ihanaan lyhtyyn, jota voi käyttää vaikkapa maljakkonakin. =) Pitsiliina tuossa kuvassa on Hanin siskon virkkaama. Sain sen häneltä joululahjaksi. Sulassa sovussa uuden kynttilälyhdyn kans...

. Täällä satoi yöllä taas lunta, tosin rännänsekaista ja märkää... SitäKIN tarvitaan parin päivän päästä Salpausselän kisoissa. =) Etelämmässä ei kuulemma ole lunta, eikä talvea! Käydäänpäs tänään tsekkaamassa, onko asianlaita tosiaan näin. =) Edit 28.2.2008: Tosiaan! Lumiraja loppui jo Mäntsälään mutta etelämmässä oli lämpimiä, ihania ihmisiä! =) Kerron reissusta kunhan saan matkakuvia koneelleni. =) .

.       Miun yllytyshupsu rakas Hanini tuhlaa talvilomaansa seurassamme. =) Lähtee ajelemaan vaikkapa valokuvaamaan miun kaa ihan hassuja juttuja, joita ehkä piakkoin saan jopa tänne blogiinikin... Huomenna Hani on lupautunut lähtemään Helsingin reissulle miun ja Jaken kanssa. Potilaat me jätämme kotiin ja lupaamme tuoda heille tuliaisina jotain kivaa. Me näemme muun muassa muutaman blogituttunikin huomisella reissulla. Jeee! =) .

. On se hyvä, että nyt aletaan maanlaajuisesti kiinnittää huomiota homeisiin päiväkoteihin ja homekouluihin... -Homekodeista puhumattakaan... =( Niin monet lapset ja aikuiset, ovat jo saaneet ikuisen sairauden niissä paikoissa oleskelusta. =/ Vaihtakaa päiväkotia ja vaihtakaa koulua, jos on aihetta epäillä hometta. Työntekijänä homeisessa paikassa, puuttukaa asioihin. Asukkaana hometalossa, muuttakaa pois jos ei homevauriota voi korjata. Home, ei ole mikään muoti-ilmiö. Home on vaarallista. Home on salakavalaa... Astma on salakavala. Astma on elinikäinen sairaus jonka lääkitys vaikuttaa koko kehon muuhunkin terveyteen. Ja voin todeta senkin, että home vaikuttaa koko perheen elämään. -Kuten astmakin. Kokemusta on...

. Aurinko armas näyttää muutakin, kuin omat likaiset ikkunalasit. On kevään merkki, kun veneet paljastuvat säilytyspaikoilla lumikeoistaan. Suurin osa hyvin talvea, lunta, vettä ja likaa vastaan aseteltuina. Jotkut hiukan huolettomamman käyttäjän jäljiltä. .

. Ne lentelevät pareittain ja etsivät sopivaa pesäpuuta. Kantavat risuja nokassaan ja kevättä rinnassaan Kumpi niistä onkaan uros? Ja kumpi naaras? Kun ovat lintuset niin samanlaiset. .

. Kaikki miun tunnolliset koululaiseni ovat enemmän tai vähemmän flunssaisia ja kurkkukipuisia. Kiltisti hiihtolomalla. Ressukat. Ensin esikoinen, sitten keskimmäinen ja nyt nuorin. Soon sitä kohtalon ivaa... .

. Jos meillä olisi vene, niin kesällä soutaisimme katsomaan tuota pikku saarta. Talvisin sinne pääsee jäätä pitkin. Paitsi nyt kun jää näyttää niin heikolta että ihan pelottaa. Kesällä voisi olla hauskaa soutaa rannalle, vetää vene turvaan ja istahtaa saaren kiville juomaan termospullosta kaffetta. .

. Jostain syystä rakastan latoja. Niiden kuvaamista. Niiden katselua. Niiden tuoksua. Mieleeni nousee tuoksumuistoja lapsuudesta. Meidän pihapiirimme aitoista, talleista, heinäladosta, puuliiteristä, luuvasta, riihestä, viljankuivaamosta sekä kauempana sijaitsevista ladoista. .

. Mieltä lämmittää kun saan edes matkustaa halki maalaismaiseman Voi Miten miulla onkaan ikävä Maaseudulle Takaisin .

. Oikein onnellista viikonloppua. Teille kaikille! Meillä alkaa hiihtoloma. .

. Tässä on ihmisten itse itselleen asettamia ja luonnon omia rajoja metsän ja taivaan välillä horisontissa. Vuorokauden rajoja. Teiden rajaviivoja. Näkyvyysrajoituksia. Etäisyysrajoituksia edellä ajavaan. Ajonopeusrajoja ei näy mutta nekin kuuluvat kuvaan. .

. Jotkut helmet säilyvät piilossa katseilta. Yksityiskohta alemman postauksen prisman välikoristehelmestä... .

. Lukulomalla oleva poika hommasi eilen mukavia lisälaitteita omaan kameraansa ja mie suorastaan kateellisena ihailen hänen kuviaan. Eilisiä otoksia ei ole vielä miun koneellani. Niitä, joista poika suostuu kopion antamaan. =))) Ylläolevassa yksi keittiönlamppuni väri- läiskistä eli tuollai punaprisma. Ja noin lumista täällä on... Kasapäin siellä täällä. Puhurit ja traktorit kinostaneet. Alla olevassa kuvassa on roskislöytöni. =) Eihän tuollaista voinut jättää roskiin? Pesin sen ja paikkasin reiän sen masusta. Voi roskis-aasiparka. =) -Tässä kohtaa saa miettiä tarkoitanko itseäni vai tuota pehmolelua. =) .

. On se kesä jo tulossa. Hämiksetkin ovat jo hereillä... =) .

. Kaikenlaisia muistoja voi löytää kaikenlaisista pölyisistä rasioista -UR- .

. Tai en tiedä, oliko kenties luetun ymmärtämättömyyttäni. Olen tänään lukenut vanhoja päiväkirjojani. Niiden kanssa aikoi jo päätä ruveta särkemään. Onneksi oli lääkettä alkavaan migreeniin: Tämä oli herkkua ihan viimoseen muruseen Kiitos Sukulaissielu! Tästä tuli uusi suosikkini. .

. Kun katselee kahden vuoden takaisia simpukankuoria Yyteristä Tulee kesää ikävä  Sellainen kesäikävä  -Una Reinman- .

. Arki lähtee paremmin käyntiin, jos aamuteen nauttii Taikamukista , ihaillen punaisen ketun satumaista turkkia. Miten miusta, kahvikissasta, joka nelivuotiaasta olen kaffetta lipitellyt, on nyt tullutkin teen hyvä ystävä? Ihan outoa... =) Ja ystävistä puheen ollen: ne uskollisimmat ovat säilyneet, mutta olen myös menettänyt muutaman ystävän. Ja saanut vastaavasti uusia tilalle. Näin käy varmaan kaikille? Sellaista on elämä. Edit: YLE:n aamuteeveen juontajilla on joskus pöydällään Taika-mukit... =) .

. Punaista väriä kaikkien viikonloppuun. Edit 17.2.2008: Mun keittiön pöydällä palaa kolmessa kuvan kaltaisessa punaisessa tuikussa kynttilä. Juhlistamassa sunnuntaita. Sitä että koko perhe on koossa. Kohta ois tuntikausia muhinutta karjalanpaistia pöydässä, omatekoisen muusin kera... =) Olisipa leivinuuni... .

. Minulla on paha tapa. Kerään kiviä. Laavaa. Simpukoita. Kaakelien ja ruukkujenpaloja. Siemeniä. Meren aalloissa hioutuneita lasinpaloja. Kerään niitä kaikista mahdollisista paikoista. Niin kotomaasta kuin ulkomailtakin. Muistoksi ... Kertomaan tarinoita. Monesti olen halunnut pyytää ulkomaille lähtijältä, että toisi minulle kiven. Tai simpukankuoren. Edes yhden. Pienen... En ole kehdannut pyytää... Kerran, eräässä muutossa miulla oli kaksi ämpärillistä pyöreitä kiviä ja muuttomiehet alkoivat nurista -E i me kyllä mitään kiviä muuteta! Ja mie murheissani kaadoin kivet maahan. Palasin myöhemmin paikalle, mutta joku muu oli vienyt pyöreät kiveni... =/ .

.                                              Viime keväänä järven rannalla kaislat kahisivat yhdessä toisiaan vasten

. .

. Näen bussin ikkunasta Huurun seasta Pieni tyttö juoksee valkoiset villakintaat ja koulureppu kiivaasti heiluen Tuttua jäisen torin laidalta kutsuen Ystävä pysähtyy odottamaan Hymyillen kädet levällään Lakkaan hengittämästä Likaiseen ikkunaan lisää huurua puhaltamasta Pelkään tytön liukastuvan Itsensä pahasti satuttavan Juoksu halki jäisen kentän päättyy onneksi onnellisesti Kahden ystävän ilohalaukseksi Yhtä matkaa kulkemiseksi Bussi nytkähtää liikkeelle Ja tytöt katoavat taakse Jääden silmien verkkokalvolle Käsi toinen toisensa olalle Typistetympi versio runo-blogissani...

. Joinakin päivinä, ei saa aikaiseksi mitään. Tänään minulla on ollut sellainen päivä. Yksi koneellinen pyykkiä sentääs kuivuu tuoksuen ihanalle huuhteluaineelle. -Minusta se tuoksuu Pinacoladalle... Nam. =) (No en ole sentäs maistanu! ;D ) Mamiakin ehdin tapaamaan. Jotenkin tuntuu kuin flunssa tekisi tuloaan. Kotona käperryinkin sängylleni torkkupeiton alle ja aika toviksi nukahdin... Siksi kai tässä on pää nyt sekaisin. Flunssaa ainakaan en just nyt haluaisi. .

. Muun muassa tällaisia kortteja lähti tänään maailmalle... .

. . Penkkaripuku Miihkalille on saatu (vihdoin) valmiiksi. =) Ja hän ihan selvästi esittää tietenkin nallekarhua. Onhan paksussa puuvillahaalarissa virkatut nallekorvat sekä virkattu hännäntöpökkä. =) Haalarissa on jättitaskut karamelleja varten. Vielä mietitään, riittääkö pelkkä musta nenunpää nallen naamaksi, vai tarviiko kasvomaalausta olla enemmän. =) Jos siis nallekarhu heittelee teille kuorma-auton lavalta torstaina karkkeja, se saattaapi olla Miihkali-nalle. Kuvissa pukua kuitenkin kokeilemassa pikkusisko Nunnukka, joka piiloutui kuvausta varten kaulaliinaan ja joka tahtoo puvun itselleen isoveikan penkkarien jälkeen... =) Nunnukan mielestä se on aivan Kirugumina . =) . PS: Minkähänlainen puku Nunnukalle sitten aikanaan tulee...? =) Todennäköisesti taitava tytär tekee puvun itse. =)

. Omena päivässä kuulemma, pitää lääkärin loitolla. Miulla varmaan on muutama jäänyt väliin. Siksi tänään oli aika lääkäriin. UR .

. Sunnuntaina pitää rakkailleen tehdä jotain suloista. Niin kuin yksinkertainen suklaakakku . Kakku katoaa takuulla lautaseltaan alta aikayksikön. =) (Ohjeena Helppo suklaakakku )

. Puhdas lumi on kaunista Suojelemassa talventörröttäjiä Muista siekin levätä Edes viikonloppuna .

. Kiitos Ninotshka eilisestä! Toit päivääni piristettä! Vaikka kuvasta poiketen kupposissamme olikin teetä. =) Tänään jännitän Miihkalin ekan ylppärikirjoituksen onnistumista. Ja mikä ettei se onnistuisi. Onhan aiheena äidinkieli. =P Poika itse hymyili vaan, kun ovenraosta vielä toivottelin aamulla onnea. =) .

. On tulossa vetinen päivä. Tänään ei sitten kopsutellakaan korkosaapikkaissa. Laitoin eilen molempiin saapikkaisiin lepuuttajat ja plankkasin ne kiiltävänmustaksi. Siinä kiillottaessani ja käännellessäni havaitsin että ilmankos ne suojasäällä aina hörppäävät itsensä ja miun sukkani märäksi. Niissähän irvistää pohjat. Molemmissa saapikkaissa. Kellarilaatikoita penkoessani löysin onneksi poikien vanhat talvikengät joita voin käyttää tänään kauppareissullani. Tai siis koko loskasääajan. Hyvä, kun pojatkin ovat niin isokenkäisiä . =) Jää mulle heidän entisiä popojaan käytettäväksi. Saa Nunnukka pitää ne uudet (miulle isot) popot ikiominaan. Ei mun pikku rakkaankaan jalat saa kastua. Onneksi tiedän erittäin pätevän ja miellyttävän suutarin, joka on meidän kenkiä, saappaita, ja koulureppujakin korjannut jo vuosia. Ammattitaidolla ja mun budjetille sopivaan hintaan. Tosin Miihkalin reppukin, jota on jo useasti korjattu, ja joka omaa jo varmaan viiden vuoden kunnioitettavan iän, alkaa olla i...

. Kumpiakos teillä nyt sitten syödään? Laskiaispullia vaiko Runebergintorttuja? Kummatko ovat suosikkejasi? Laskiaispullat mantelimassalla vai hillolla? Runebergintortut terästettynä vai ilman? =) -Ja kuka tykkää hernekeitosta? =D PS: Meillä olikin, yllätys, yllätys: korvapuusteja. =) Kuvassa alempana olevien pullien valmistusta.

. Terveyden olemassaoloa pitää itsestäänselvyytenä niin kauan kun ei ole mitään vaivoja missään. Vasta kun joku paikka on kipeänä, sitä tajuaa, miten hyvä olo olikaan silloin kun oli ihan terve. Mie käväisin tänään Maman kanssa pyörähtämässä asioilla ja tuntui ihan hyvältä, kun saattoi kävellä taas normaalisti. Omissa kopsuvissa kengissä. Jalkojen puutuneisuus on poissa ja sain kunnolla kengätkin jalkaani eivätkä ne enää satuttaneet. Jee! =) Täytyy varoa selän niksahtamista tästä lähtien. Eli vaikka aamulla oli karhumaisen uninen olo, niin pyrähdys Maman seurassa piristi kummasti. Ja tietenkin se, että kengät kopsuivat taas. =) .

Hansu sekä Tarjuska haastoivat keksimään kansalaisopistolle uutta kurssitarjontaa. Tässä ideani, joista kaksi ekaa ovat nyt vähän niin kuin muotia... Vain kolme omaa kurssia sain aikaiseksi johtuen tämän päivän kiireestä. Mutta näitä opiskellessa meneekin kansalaisopistossa syksy ja kevät... =) 1. RAKENNETAAN OMA NUKKEKOTI ALUSTA LOPPUUN VUODEN AIKANA 2. TEHDÄÄN ITSE NUKKEKODIN KALUSTEET & MUUT TILPEHÖÖVERIT 3. MIESTEN PUKEMINEN Kuinka opettaa miehille lämmin talvikerrospukeutuminen, jo pikkupojasta... 4. Hansulta lainattu: ÄLY HOI ÄLÄ JÄTÄ Opi tunnistamaan viisautesi: Varsin tarpeellinen kurssi. -Vaikka minulle... =) 5. Tarjuskalta lainattu: OPI SANOMAAN EI Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka eivät osaa kieltäytyä tarjotuista tehtävistä vaan ovat "liian kilttejä" kieltäytymään, vaikka mieli tekisikin. Montako osallistujaa lie saapuisi? =) Ja mille kurssille? Keksitkö sinä hauskoja uusia kansalaisopiston kurssi-ideoita? Haastan omia ideoitaan keksimään MK :n, Allyal...

. Tänään blogeihini on valunut sinne sun tänne , outoja, hyisiä, anonyymejä jääpuikkoja, joista ensin poistin osan, mutta jätin sitten loput jäisinä roikkumaan. Siksi olen ottanut käyttöön kommenttien valvonnan. Tutut, armaat kommentoijani, älkää te säikähtäkö. Kommenttinne tulevat esiin heti kun ehdin koneeltani ne lukea. =) Hyvää viikon alkua! .

. Koko yön tuuli on nitisyttänyt olohuoneen ikkunaa. Välillä ikkuna tuntuu ikään kuin irtoavan liitoksistaan. Toivottavasti se oikeasti ei tee niin... Tuuli tekee pieniä lumipyörremyrskyjä pihalle Ja me Nunnukan kanssa vain katselemme ikkunoista. Meidän pitäisi tehdä Miihkalin penkkaripukua... Lunta ois siis vaikka millaiseen laskiaislumiriehuntaan mutta tuuli on niin kamala etten mie ainakaan taida tänään mennä ulos lainkaan. Miihkali tosin lähti innoissaan ralliautoja kuvaamaan ja takuulla palelemaan. Kunpa ei taas vilustuisi... Jake jo lähti yksiöönsä, opiskelemaan insinöörien maailmaa. Toivottavasti hänen ikkunoistaan ei tuuli tursua sisälle. Eikä tee kiusaa miun esikoiselle. Edit: Onneksi sain vielä esikoisenkin luoksemme syömään. .

. Pojat yllättivät. Tekivät laskiaispullia. =) Kun esikoisen oli tehnyt niitä niin kovasti mieli. .

. Nyt kun maailma on aivan konkreettisesti mustavalkoinen, pitää muistaa syödä eri värejä. Ne piristävät. Ovat diibadaabaa. Ei kun erittäin tärkeitä. ;D Tekevät mielen lisäksi sydämellekin hyvää. Miten olisikaan kulhollinen mansikoita oivaa ihanuutta juur nyt! Mustikoita ollaankin naposteltu pois pakastimesta. Syöty jogurtin kera. Sellaisena niissä on vielä kesän vitamiineja. Ja ne maistuvat kesältä... Kuva napattu jonkun kurssitusluokan seinältä...