Hallatar haaveilija

Martan nimipäivän kunniaksi voimme vaikkapa leipoa omenapiirakan Marttojen ohjeella  Pellillinen omenapiirakkaa   (Koko n. 32×40 cm)  8 dl vehnäjauhoja 4 dl sokeria 1 tl ruokasoodaa 1 tl vaniljasokeria 2 tl kardemummaa 250g sulatettua voita tai margariinia 1 prk kermaviiliä 1 kananmuna n. 10 kpl pienehköä omenaa (happamia) (1-2 tl kanelia) Gluteeniton piiras: Vaihda vehnäjauhot gluteenittomaan vaaleaan jauhoseokseen ja lisää 1 tl psylliumia. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Lisää sulatettu rasva jauhoseokseen ja sekoita murumaiseksi. Siirrä muruseoksesta 1/4 osa sivuun päälimmäistä murukerrosta varten. Sekoita kermaviili ja kanamuna keskenään tasaiseksi seokseksi ja lisää se isompaan osaan muruseosta. Sekoita nopeasti taikinaksi, pieni kokkareisuus ei haittaa. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Käytä levittämisessä apuna hiukan jauhoja tai vettä, niin taikina ei tartu sormiin. Jos uunipeltisi on suuremp...

Olen vain kerran saanut hetkellisesti istahtaa riippumattoon. Minulla ei ole koskaan ollut aikaa makoilla sellaisessa.  Olisipa ikioma riippumatto ja erityisesti paikka, johon sen voisi ripustaa!   Tänään on Riippumattopäivä.   Nyt olisi jo aikaa kellahtaakin kauniina päivänä riippumattoon, vaikka kirjan, (sellaisen paperisen) kanssa. Yötäni en sellaisessa kuitenkaan haluaisi viettää. Minun selkäni ja kaikki muutkin niveleni tarvitsevat kunnon patjan. Sopivan pehmeän. Kumpi sinusta muuten on parempi, perinteinen paperinen, vai äänikirja? 

Laitumilla eletään vapaan     onnellista kesäaikaa. 

Reissuilla näkee pelloillakin kaikenlaista... Saatat nähdä haikaroita ruokailemassa... Kurkia kaulailemassa...  ...tai vaikka ketun hiippailemassa... 

Tänä kesänä olen tyytynyt ihailemaan vain muiden kukkaistutuksia sekä muiden puutarhoja sekä puistoja ja kaupunki-istutuksia...  Nämä ihanuudet ovat juuri sellaisia...  Myös luonnonkukkia tietenkin olen ihaillut tapani mukaan kamerankin kautta.  Tämä violetti oli  hiirenhernettä eli hiirenvirnaa... Omalla parvekkeella on vain muutama kukka. Osin sen vuoksi että muutimme toiseen paikkaan pois kaupungin ydinkeskustasta tänä kesänä. Osin siksi että se edellinen parveke oli liian helteinen millekään kukkivalle kasville tai yleensäkään elävälle kasville...  - Muovikukkakin olisi siellä lakastunut...  Yksi parvekkeemme kasveista, yllättävä sellainen, ovat nämä maaliskuisen synttäripäiväni, ihan itse itselleni ostamieni (kukaan ei enää osta minulle kukkia!! 😭) ruusujen "poikaset"... Kyllä vaan. Nämä ruusut ovat peräisin kevättalven leikkokukista. ...

Maasin Miekkaveljien ritarikunnan linnoitus valmistui pakkotyönä vuonna 1345.  Tällä tavoin Liivin ritarikunta rankaisi maalaisväestöä mellakasta, jonka aikana tuhottiin ritarikunnan siihenastinen tukipaikka. Meren rannalla sijaitseva linnoitus toimi vahvana tukikohtana, kunnes tanskalaisjoukot räjäyttivät sen.  Tanskan kuningas Fredrik II antoi 11. elokuuta 1576 käskyn tuhota Maasin linnoitus, ja linnoitus on ollut siitä saakka raunioina. Tuhon jäljiltä pelastuneet kahdeksanmetriset muurit ovat nykyään nähtävyys.   /Visit Estonia  Pääskyset pesivät linnan raunioissa... Nokikana myrskyssä.  Vaikka myrsky riepotteli kaikkea linnan ulkopuolella, ei myrskystä ollut juuri tietoakaan syvällä linnan kellarissa, jossa voi vielä nähdä ritarien loistonpäivien rippeitä... Lisää linnasta:  Maasin ritarilinna  Estonianislands.com Maas...

Valkoisia isotähtiputkia, sinisiä siperianpallo-ohdakkeita, sekä sinisiä ritarinkannuksia (joita juuri edellisenä yönä oli sademyräkkä päässyt hieman kurmuuttamaan) kasvoi komeaa nuorukaista esittävän patsaan jalustan ympärillä Kuressaaressa.  Patsas on nimeltään  Haavoittunut vapaussoturi. Siellä sotilas hetken hengähtää...  Haavoittunutta sotilasta esittävä muistomerkki paljastettiin juhlallisin menoin 29. heinäkuuta 1928.  Muistomerkkiin kiinnitettiin myöhemmin kaksi pronssitaulua, joissa oli 82 Viron vapaussodassa kaatuneen ja 77 haavoittuneen saarelaisen nimet. Pronssiin valettu muistomerkki oli Amandus Adamsonin (1855-1929) käsialaa. Hän oli Viron kuuluisimpia kuvanveistäjiä, jonka tunnetuin teos on Russalka n muistomerkki Tallinnassa. Ensimmäisen kerran muistomerkki poistettiin 18. kesäkuuta 1940, kun Neuvostoliitto oli miehittänyt Viron. Haavoittunut sotilas palasi ...

Kaunis lehtometsä johdatteli meitä kävelemään lähemmäs upeaa luonnon voiman näytettä.  Puiden ja harjanteen takana piilossa sijaitsee Kaalinjärvi joka on syntynyt meteoriitin törmättyä maahan noin 3000 - 7000 vuotta sitten.  Paikkaa on ammoisna aikoina käytetty mm jumalten palvontaan. Jonkinlaisia asumuksen jäänteitäkin on löydetty alueelta jotka ajoittuvat pronssikaudelle.  Kaalijärven, joka tunnetaan mm Auringon hautana , ympärillä on korkea harju.  Meteoriitin voima on ollut suuri.  Vienankarjalaisessa Kalevalaisessa runoudessa saattaa olla muistumia tuon meteoriitin putoamisesta. Vallitsee pimeys, tulikipuna putoaa ilman immen käsistä ”läpi kuuden kirjokannen, halki taivahan yheksän”. Maahan osuttuaan tulikeränen polttaa taloja ja ihmisiä, ja joutuu lopulta järven aaltoihin, ja saa sen veden kuohumaan yli äyräidensä. Tämä tapahtuu ”Nevan joen takana”. Myös virolaisesta mytologiasta arve...