Hallatar haaveilija

. Miihkali kiipesi Hollolan Messilän laskettelurinteelle uuden kameransa kanssa, katselemaan ja kuvaamaan näkymiä. Siinä tuli kunnon iltalenkki samalla. Vähän ovat laskettelijoillekin erilaiset näkymät kuin talvella. Paitsi että me ei tiijetä laskettelusta. Kukaan perheestäni ei ole koskaan lasketellut. Ai miksiköhän? No kun se huvi maksaa mansikoita... .

. 19 vuorokautta Miihkalin syntymäpäivistä on vieläkin muutama ruusu hengissä parvekkeella callunien joukossa. .

. Uusin Anna-lehti kertoo sanasta marras: "Sana marras on alun perin tarkoittanut kuoleman kielissä olevaa tai juuri kuollutta ihmistä. Martaat ovat kansanperinteessä voineet tarkoittaa myös kuoleman ennusmerkkejä. Marraskuu viittaa nimenä kuolemaan. Se on kuukausi jolloin luonto on martaa eli melkein kuollut ja asettautuu talviuneen. Toisaalta marraskuuta on pidetty myös kuukautena, jolloin martaat eli vainajat ovat liikkeellä. " T.L. Vanha kansahan sanoo, että ihmisiä kuoleekin eniten juuri marraskuussa... Minuakin niin väsyttää... .

. Kesä yrittää karata. Värit ovat jo paenneet. .

. Kannattaa pitää tuhdit kengät niin lätäköissä kastu eivät... Tämä on taas tätä niin kuraista aikaa. Jos syöt omenan päivässä siinä ON taikaa. Ja onhan jalkaan ja etsitty ne villasukat. Ja kaappiin varattu hunajaa c-vitamiinipurnukka ja Carmolis-yrttitipat ? Jalat kuivina ja pää kylmänä pärjää päivänsä. Vuosi sitten emme aamulla uskoneet silmiämme. Maisema oli NIIN valkoinen . Nyt se on vain vetinen... .

. Hirmu pimeää. Pimeänpimeää. Sade piiskasi ikkunapeltejä, mokoma... ...ja tiputteli tahallaan isoina pläjäyksinä vettä pellille, kuin kuupanlorauksin saunankiukaalle, niin että sisäisen kelloni ollessa sekaisin se vähäinenkin yöuni siinä metelissä pakeni. Ihan kuin tuo syksypuukin yrittäisi ulos tuosta kuvan asettamista rajoista... Tahtoen poksauttaa kaikki oksat viuhtomaan näyttöpäätteen ulkopuolelle, vetäen kaiken mahdollisen pöydältä mukanaan. Miun kahvimukini, hiireni, hiirenjumppamattoni, purkkapussini ja tuon laskupinoni... -Sen se voisikin napata ja heittää pihalle sateeseen kastumaan. =) Olisipa mukavaa jos ei tänään tarvitsisi mennä mihinkään, saisin syventyä virkkaamaan, mutta kun tarvii lähteä... Tällaisella hetkellä on hyvä muistella ...millaista oli ihan muutama kuukausi sitten tuossa parvekkeella, kun miun ihana ruusuni kukoisti. Niistä tunnelmista syntyy hyvä, vahva, sielua vahvistava kontrasti. Miksi miun tekee mieli jäätelöä aina kun näen tuon alemman ruusukuvani? Ma...

. Minä sitten rakastan tuota hopeapajukujaa. Aina vaan olisin ottamassa siitä kuvaa... .

. Järvi, sadetta, usvaa, sumua, vesihöyryä. Veden useita elementtejä näköpiirissä. .

. Yhdet portaat veis ylöspäin ja toiset toisi alaspäin Ja yhdet -huvin vuoks- ei minnekään... (Musikaalista Viulunsoittaja katolla ) Nämä portaat tosin vievät jonnekin... Tälle ovelle... Valokuvatorstain aiheena tänään Portaat

. Ja lemmestä, eikäkun mukista tuli mieleeni kuvata oma lempimukini. Soon kirpparilta löytynyt lumiukkomuki, josta kaikki maistuu paremmalle kuin muista mukeista. Soon kookas kupponen. Se sopii käyttöön niin kesällä kuin talvella. Jouluna kuin juhannuksenakin. Jouluhan voi olla esillä joka päivä. Muki kuvaa vähän minuakin: pihalla kuin lumiukko. =) Harmikseni kuvio alkaa suukkoni kohdalta jo hiukan kulua pois... Jospa jossain toinen samanlainen muki ois...? Millainen on sinun lempimukisi? .

. Tiedättehän vitsin, jossa pariskunta sai monen tyttövauvan jälkeen jälleen tytön, ei taaskaan poikaa ja kastoivat lapsen nimellä Unelma Sirpa Leena? =) Mun meiliini tuli hetki sitten postia: "Kiitos mielenkiinnostasi hakiessasi xxx-koulutukseen. Hakemuksia tuli useita kymmeniä, ja kurssille valittiin 12 henkilöä. Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun. Hyvää syystalvea toivottaen, xxx" No ei sit. .. Ruttasin koko hakemuspaperin... Se pääsee voimalaitoksen energiaksi. =) PS: Mutta mie sain myöhemmin postia, että yhdelle toiselle kurssille miut olis hyväksytty. Tosin ilman työllistymislupausta. Mutta onhan tämäkin jo jotain. Ja todellista haavettani lähempänä kuin tuo kurssi jolle minnuu ei kelpuutettu. =) ,

. On tullut aika laittaa vene kumolleen... Kerätä terassikalusteet talteen... Ja viedä päivänvarjot jalkoineen talvivarastoon. Tosin, eihän sitä tiedä vaikka tämäkin syksy loppuisi vasta tammikuussa. Joten: hötkyilemmekö liian aikaisin? =) .

. , Kulhossa sammalta, puolukan varsia ja oikeita villejä metsän kanervia . Jos muistat suojasäällä kastella silloin tällöin asetelmaa, se kestää kevääseen saakka. .T Tai voit koota kanaverkosta ja sammalesta pehmosydämen piristämään arkea. ,

. Lyhyydessä on omat hyvätkin puolensa. Saa hauskoja perspektiivejä kuvatessaan vaikkapa taloja... =) .

. Veden aaltoilu piirsi kuvajaisia kiviin. Ja aurinko heijasti takaisin vedenpinnasta. Häikäisten kuvaajaa. .

. Ihan hetki sitten olin tässä ja kuvasin marmorimaista jäätä. Ja kohta se jää palaa taas. Elämän kiertokulkua, jolle me emme voi mitään... .

. Kohta on taas tämä aika. Oletko valmis? =) Kuva Canon valokuvakilpailun satoa...

. Ulkona on enää +1 aste ja yöksi luvattu jopa -6 astetta pakkasta. Vielä lauantaina kelloköynnöksen liilaksi muuttunut kukka ihastutti suloisuudellaan. Kuinkahan se pärjää ensi yön? Tuolla se parvekkeen nurkassa yksin joutuu kylmät yöt kokemaan. Ja entäs he kaikki asunnottomat elävät olennot? Kuinka he lämmittelevät? .

. Kaikella on rajansa. Joillakin asioilla täytyy olla rajat. Niin kuin lapsilla. Rajat ovat rakkautta. Rakkaus ei joskus tunne rajoja... .

. Tuo möykky järven toisella puolen metsän takana ja oikeasti vielä valtatienkin eteläisellä puolella on Oululaisen leipomo viljasiiloineen. Siis nykyisin yksi Fazer-leipomoista. Miten lie alunperin sen nimeksi näin etelä-Suomessa saatettiin antaa Oululainen? =) Leipomon kohdalla tuoksuu ihanasti leivälle. Se tuoksu tunkeutuu jopa autoon, ohi ajellessa. Kuulu näyttelijä Oskari Katajisto on kertonut, että hän "meinasi lapsena kuolla eräänä päivänä nälkään" äitinsä lähdettyä töihin (tms) tämän sanottua että "ota sitten kaapista sitä Oululaisen leipää." Pikku-Oskari tavasi leipäpussista nälän yllätettyä Gululainen , (siltä se teksti miustaki yhä näyttää) eikä siis uskaltanut ottaa yhtään leipää siitä pussista. Äidin palattua kotiin pikku-Oskari kertoi että hänellä oli kamala nälkä, kun "eihän kaapissa ollut Oululaisen leipää oli vain Gululaista"... =) Voi ressua! Olen ollut joskus lähettityttönä paikassa, jossa Oskarin mukava, ja pojastaan- syystäkin- yl...

. . Eilisiä kuvakulmia rantatieltä. Kaksi yksinäistä penkkiä mennen... Ja tullen... Tai sitten toisinpäin. .

. Kotimaisemassa on jotain tuttua ja jotain ihan muualta lainattua. .

. .

. Maman luona kaktukset ovat aloittaneet valtaisan kukkimisensa. =) Ikkunalaudan ujo naispatsaskin on saanut yhden kukan kainaloonsa, kuin eksoottiseksi koristeeksi. =) .

. Maailma hämärtyy aiemmin kuin viime viikolla. =) Ihana Tommyruno oli saapunut meiliini: "Tänä hämmennyksestä hämmennykseen ajelehtivana yönä en löydä vieraita mantereita, en kesytä villejä eläimiä, en laske uhman kruunu päässäni verkkojani myrskyyn Niin kuin lempeät laineet koskettavat rannan arkaa otsaa, niin minä toivon että joku minuakin Että olisin hiljainen ranta johon laine varoen saapuu" -Tommy Tabermann- -Kaunista. =) PS: Asiasta seinään: Mie tahdon tuollaisen linnun ...;D Tai jäätä pelkäävän kissan ... =) .

. Tänään matkani vie läpi maalaismaisemien. Niitä hartaana katselen. Bussin ikkunasta. Meillä alkaapi syyslomaviikko. Ihan kotosalla, tutuissa nurkissa tosin... Nunnukan paras ystävä esimerkiksi ei vietä syyslomaa ihan kotonurkissa... Kuva Nunnukan moniosaisesta kortista ystävälle jossa Nunnukka itse alakulmassa oikealla. Ystävä on jo lämpöisessä. Perillä lomareissulla. =) . .

. Kohta ne alkavat Nämä hallaiset aamut ja ovat arkea. Oikeastaan tämä aika on huisin hienoa... .

. Valokuvatorstain haaste oli saaste. Tämän allaolevan auton bongasimme viime maaliskuussa . Auton ovi oli raollaan. Ulkopuolella luki suurin kirjaimin PIZZALÄHETTI. Kuva suurentuu klikkamalla... Tilaisitko sie pizzan tältä kuskilta? .

. Syksy lymyää jo parvekkeella Callunan muodossa se ottaa sieltä oman paikkansa .

. Luonto odottaa Ihan hiljaa Tee itsetuntotesti. Miun vastaus: "Itsetuntosi on alakanttiin... ... mutta riittävä. Tee jotain, jossa on vaikeaa epäonnistua. Vessan pesemisestäkin voi saada hienoja onnistumisen kokemuksia." OK... ;D .

. Olin odottanut ja pelännyt ettei kelloköynnökseni, Cobaea scandens, ehdi tehdä yhtään kukkaa kylmän hyytämistä pehmonupuistaan. Toisten kelloköynnökset kukkivat jo kesä-heinäkuussa. Mutta tämän aloittelijan köynnös oli hidas... Tänään se vihdoinkin avasi ensimmäisen kukkansa. Jos nyt pakkaset saapuvat, kukka jää myös ainoaksi avoimeksi kelloksi... Harmi kun köynnös on niin tiukasti parvekkeen seinissä kiinni, ettei sitä voi siirtää sisätiloihin. -Viihtyisikö se sisällä? Edit: Ihmettelin kauppareissullani, mitä bongariporukka tiirailee kaukoputkilla lähellä Sibeliustaloa . En kehdannut mennä kysymään. Kurkistin äsken BirdLife Suomen sivuilta, jotta Töyhtökiurua han he olivat pällistelleet... =) .E Lisäys 17.10.2007: Kukan väri oli yöllä muuttunut hennon liilaksi. =) Se ei siis ollutkaan eilen vielä ihan valmis... Alla 20.10.2007 kuvattuna täydessä värissään. =) . Label: Kelloköynnös

. ...sen on vuoro hypellä, tanssia ja hihkua... Juu. Ihan oikeasti. =) Harvoin voitan mistään kilpailusta mitään, mutta nyt voitin vuodeksi luontaistuotetta, joka on jo kolmisen purkkia tuotetta syötyäni vaalentanut tuota kamalaa pesukarhu-naamiotani , joka on vaivannut minua jo kahdeksan pitkää vuotta. Hmmm... kahdeksan vuotta on vaivannut migreeni ja unettomuuskin jne, ja yksi muukin ongelma... Mutta tuotepalkinnon voitosta olen hyvin onnellinen! .

. Pikkuveikan mökin seinustaa hetkeä ennen kuin lehtivihreä pakeni villiviinin lehdistä, sen juuriin ja syksy pääsi lehdet punastuttamaan. Mie sitten rakastan tuota köynnöstä. Jos mulla joskus on talo, tönö, mökki, niin jossain, ei ehkä talon seinällä mutta puutarhassa, tms , kasvaa villiviini... =) .