Hallatar haaveilija

Minä ja pakkanen Minun ja pakkasen välit eivät tunnu rakkaudelle Käperryn sisimmässäni jäiselle kiepille Käännän asetukset nollille Sulan sitten vasta kun tuoksuu jälleen keväälle -Una Reinman-

Tarjuska-armas ihanainen lähetti miulle tällaisen. Kiitos Tarjuskainen! Tähän pitäisi laittaa nyt kaikenmaailman tunnustuksia ja lähetellä etieppäin... No tunnustellaanpa nyt ensin niitä tunnustuksia... 1. En ole koskaan matkustanut raitiovaunun kyydissä. -Tänä tulevana kesänä viimeistään tahtoisin sellaisen kyytiin päästä. 2. Haluaisin kokeilla ihan oikeaa jousiammuntaa. Villinä ja vapaana lapsena tein itse jousia ja nuolia tämän tästä, kirmaillen pihan poikki ne aarteet mukanani taisteluvalmiina, huutaen kovasti ja kuvitellen olevani vähintään Robin Hood. Kun sellaisella virityksellä sitten ampui sen ekan nuolen mukamas kaukaisuuteen , (lue puolitoista meteriä) niin koko jousipyssy yleensä taittui katkipoikki... =)  3. Joudun jo käyttämään aurinkovoidetta tähän aikaan vuodesta. Oon sille allerginen mutta kuitenkin rakastan sitä. Eikö elämä ole joillakin sellaista esim rakkaan lemmikin kanssa? 4. Suuri pieni haaveeni on ollut päästä joskus silittämään delfii...

Vaaleanpunainen ja valkoinen talvetettu pelargonia voivat hyvin  ja kasvattelevat mahtavan mehukkaita lehtiä ruukuissaan vintillä.  Ne selkeästi pitävät itäikkunasta. Kymmenet halkileikatut pestyt maitopurkit (kiitos niiden kerääjille, kun meillä ei kamalasti maitoa kulu!) odottavat lisää multaa,  ja sekä itsekerätyt että ostetut kukkien yms siemenet jo muistuttelevat,  jotta kevät olisi tässä vaiheessa . Keijunmekko ja kelloköynnös ovat onneksi jo multapurkeissaan. Saa nähdä koska ensimmäiset vihreät alut ilmestyvät niistä esille. PS: Illalla 21.2. huomasin ekat pienen pienet alut keijunmekkojen purnukassa.  ♥ Itsetehtyjä kasviensiemenpussukoita... PS2: 23.2 on vihdoin sitä multaakin lisää... ♥ 

Outo valoilmiö valaisi pihalle joutuneen joulukuusemme.  Ihan kuin sillä olisi virnistävä naama.  Ihana pulleropensas!  Olettehan kasvihuoneiden omistajat  muistaneet käydä puhdistamassa pois lumia katolta?  Tuo pikkunen muovihuone on putsattu neljä  kertaa tänä talvena. Varmaan täytyy mennä  huomenna jälleen harjaamaan lumikuormaa pois. Pitänee ottaa harja matkaan ja jalkaan Hanin  n. 60 cm vartiset saappaat ja tehdä polkua hankeen, joka joistain kohdin kuitenkin tulvii saappaiden sisäpuolelle...  Räystäätkin tippuvat.  Talven selkä on taittunut. Minä herkkähipiäinen aloitan täten jälleen aurinkovoideajanjakson...

♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥  Onnellista  on omistaa ystävä.  Vaikka vain yksi ja ainoa.  ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥    

Joulu vei kaikki siihen mennessä valmistuneet käsityöt mennessään, mutta mie teen koko ajan uusia. Aina on sen verran aikaa että voi neuloa jotakin.  Odotellessa.  Oleillessa. Ollen olemassa. Tuohon se peukku tulee palmikon jatkeeksi.  Rose-sormettomat ja laastarit sormissa. Bambupuikot ovat ihanan keveät eivätkä takuulla tipahda vahingossa pois kutimuksesta, mutta ne ovat aika terävät ja miulle tulee niistä haavoja sormenpäihin... Varsinkin tuo vasen etusormiparka on ihan räytynyt. Mutta laastaria kehiin niin räytymät ei haittaa. Joulun jälkeen on syntynyt kuin huomaamatta sukkaa,  tumppeja, yms Pieneen sukkapuotiin. Tässä pikkupojan sukkia seiska veikasta ja ylijäämälangoista. Pitsisukkaa syntyy vaikkapa bussissa istuessa. Tässä niitä on jo muutama pari. Huomioliivinvihreillä ensin harjoittelin, valkoisia oli mukava tehdä Nalle-langasta. Vaaleanpunaiset ovat Pikkusisko-lankaa. Vau...

Kuurankukkia bussikatoksen seinämissä...