Hallatar haaveilija

Tämän angervon lajike on minulle hepreaa. Se voisi olla koivuangervo, joksi sitä olen nimittänytkin. Tai morsiusangervo? Norjanangervo se ei ole, koska kukat eivät kasva koko oksien pituudelta vaan ryppäinä...? Näitä kasvoi kookkaina pensaina tänne muuttaessamme kurttulehtiruusujen kanssa niin lähellä taloa kuin suinkin saattoi, nimittäin lattian ja kivijalan alla. Poishan ne siitä oli saatava. Varsinkin kun rossipohjan luukut olivat jääneet niiden pensaiden taa jo vuosia sitten... Tuo tuntematon Angervo, olipa sen suku mikä tahansa on aika kaunis, vai mitä? Yksi pensaan osio haluaa yhä kasvaa siinä talon seinällä. Aina vaan kivijalan alle  jää jokin pieni juurenpätkä joka saa kasvin ilmestymään esiin.   ja se uusin pienenpieni  angervonalku  jopa kukki tänä keväänä  etten hennoisi sitä siitä enää pois nyhtää. Ja arvaa mitä, minä jätinkin sen siihen. Palkitsen sen sitkeyden ja annan sen kasvaa. Se ei ole rossip...

Kielot tuoksuvat samaan aikaa syreenien kanssa, tontin toisella laidalla, jossa niitä kasvaa mattomaisena muodostelmana ojansivussa. Siispä saappaat jalkaan, ojan ylitys, kyykistys ja kohta hyppysissäni oli muutama tuoksuva hento kellokukka. Jo muutamasta kielonvarresta leviää lähitilaan hurmaava jäljittelemätön tuoksu. Vaikka hajuvesiteollisuus on kuinka yrittänyt tuottaa keinotekoisesti tämän kukan parfyymia, ei se koskaan ole kuitenkaan  täysin onnistunut. Teollinen ei ole sama kuin luomu, tässäkään asiassa.  Tämä valkoinen  kerrattukukkainen  syreeni ei juuri tuoksu.  Se on vaan - yksinkertaisesti - tajuttoman kaunis. KERRATTU on muuten se oikea sanamuoto, eikä mikään kerrottu ! =)  Tässä tapauksessa voisi myös puhua kerrannaisesta kukinnosta. Valkoinen syreeni sopii erityisen hyvin kielojen hienostuneeksi kavaljeeriksi samaan somaan kimppuun. Tämä on j...

Tähän aikaan vuodesta pihallamme tuoksuu syreeni. Syreeniparfyymi kantautuu terassilla tai ulkorappusilla istujan nenään. Minähän siellä usein istun portailla ja heittelen Ville-varikselle herkkupaloja. Varsinkin illalla kun ilma viilenee ja tuuli hiljenee tuoksu ottaa vallan ohikulkijan aisteista.  Eihän näitä voi ohittaa ihailematta ja hieman lähempää nuuskuttelematta.   Jos pitäisi nimetä jokaiselle värille oma tuoksunsa violetin tuoksu olisi ilman muuta juuri syreeni.  Muuten, ne meteorologien tutkissaan havaitsemat kirvalaumat ovat nyt täällä Hämeessä. Keskiviikkona niitä oli hirmuisesti ilmassa ja jopa ihossa kiinni kun olin miehen apuna pihalla hänen rakentaessaan piharakennuksiin ulkoportaita. Eilisen torstain sateet ja kova tuuli veivät kirvat piiloon. Eikä näy yhtään ainoaa leppäkerttua. Yhden sellaisen näin huhtikuussa. On silti hiukan epämukavaa kun sisälle tullessa joka paikassa kiipe...

Lauantaina 28.5.2016 on Siivouspäivä .  "Siivouspäivä on kaksi kertaa vuodessa  järjestettävä kierrätystapahtuma, jossa  kuka tahansa voi pystyttää kirpputorin  kadulle, kotiin, pihalle tai puistoon." Mitä jos kirpputorin  sijaan soveltaisit Siivouspäivää l ahjoittamalla ylimääräiset  tavarasi lähimmälle vastaanottokeskukselle?  Paikallisen vastaanottokeskuksen  apulaisjohtajan mukaan  turvapaikanhakijat tarvitsisivat nyt  muuttaessaan omiin koteihinsa  mattoja, huonekaluja/kalustoja,  pöytiä, tuoleja, ruuanlaittovälineitä,  ja myös ulkokalusteita.   "Eli kaikkea asumiseen liittyvää :) "

Lämpimän kevään jälkeen tuli yhtäkkiä niin viileää  että puiden ja muiden kukinta,  joka oli jo aiemmin villiintynyt,  nyt hieman hilliintyi.  Pieni kirsikkapuukaan ei uskaltanut avata kukkia viileällä säällä. Se tiesi, etteivät öttimönkiäiset ja mehiläisetkään vaeltele kylmällä.  Mutta kun viikonloppuna säät jälleen lämpenivät, se pieni kirsikka pujahti kukka-asuunsa.  Kaunista. Hyvin kaunista! Nyt voinen sitten jäädä odottamaan kirsikoita... 

Vaikka tämän puun kukkien elo kestää vain hetken, se hetki on aina unohtumaton ja taianomainen.  Puutarhoissa kukoistaa uskomattoman ihania  puita tällä hetkellä...  Kesymehiläiset, erakkomehiläiset, kimalaiset kukkakärpäset ja muut lentävät pörisevät onnellisina vaaleanpunaisella ripauksella  koristelluissa valkoisissa kukissa, saaden hengitellä kukkien huumaa ihan työkseen, suloisella mesipalkalla. Voin miltein nähdä jo sieluni silmillä OMENANKUKKAHUNAJA -purkkeja. Toivottavasti syksyllä saamme lisäksi hurjasti itsetehtyä omenahilloa, omenapiirasta, omenamehua ja chutneytä mielin määrin.  Eilen istuimme Mamani kanssa terassikahveella ja vaniljajäätelökin maistui auringonpaisteessa taivaalliselta. Hän on avustanut meitä tämän viimeisimmän remonttiloppurutistuksen kanssa, muunmuassa lainaamalla peräkärryä. Eilen lähti taas yksi kuorma jäteasemalle Maman avustamana sillä meidän nyk...

Niin kauan kuin pihassa on linnunpönttöjä ollut,  ovat tiaiset ja kirjosiepot kilpailleet samoista  pöntöistä. Niin taas tänäkin keväänä.  Muutama viikko takaperin havaitsimme sinitiaisen vallanneen  tämän pöntön ja pihassa oli rauha ja muissa pöntöissä muita  tiaisia ja kaksoispöntössä jopa varpusia.  Viinilaatikosta tehdyssä pöntössä ainakin käväisi  varpusia tai sitten se toimii vain niiden suuren  ja alati puhua pulisevan suvun yömajana. Eräänä aamuna pihalla puuhaillessani kuulostelin linnunlaulua , joka tuntui kuuluvan sinitiaisen pöntöltä.  Siellähän oli pöntönvaltaaja kirjosieppo itse  lurittelemassa ja kultaa pönttöä katsastamaan  odottelemassa.  Niin siepot aina tekevät. Toisilta pöntön valtaavat. Jos ne olisivat ihmisiä,  ne vain muuttaisivat tussilla nimikyltin tiedot  ulko-ovessa, heittäisivät muutaman edellisen  asukkaan huonekalun pihalle...

Tulehdukselliset suolistosairaudet,  Inflammatory Bowel Disease  eli IBD on kasvava sairausryhmä   koko maailmassa. Siksi tänään koko maailma  värittyy violetiksi. Stressiä ei saisi olla yhtään, mikä on helpommin sanottu kuin tehty.  Stressi pahentaa oireita. Joskus ei vaan tiedä, mitkä  kaikki asiat stressiä aiheuttavat ja tulee listanneeksi stressitekijöiksi syyttömiäkin seikkoja.  Pitää muistaa ottaa elämänilo vastaan  pienistäkin asioista.  Ruokavalio vaihtelee. Se mikä tänään sopii vatsalle, ei ehkä sovikaan huomenna.     Vaikka mm Crohnia ei voi parantaa edes ruokavaliolla, ei todellakaan ole oikuttelua jos IBD-potilas ei voi syödä jotakin tiettyä ruoka-ainetta.  Olemme itse parhaat elimistömme asiantuntijat. "Ruokavammaiseksi" kutsuminenkaan ei tunnu mukavalta, se on kuin löisi lyötyä. Kukaan ei näitäkään sairauksia ehdoin tahdoin ...

Tässä bloginimeä hieman muokatessani voin lisäksi teille kertoa että syreenit (Syringa) ovat kiitettävästi päättäneet kukkia tänä keväänä. Jopa ne ensimmäisenä kesänämme tässä pihassa, viisi kevättä sitten talon seinältä muualle siirtämäni syreenit ovat vihdoin toipuneet, ja uuteen paikkaansa juurtuneet.  Näin kauan meni  ennen kuin ne antoivat anteeksi  että menin puuttumaan niiden asioihin... Häälahjaksi saamamme Sikkolan kirsikka talvehti hyvin tämän toisen talvensa ja siinä on valtavasti kukkanuppuja. Viime keväänä se teki vain kolme kukkaa.  Tämän pienen puun suojasin hallaharsolla hattaraksi tässä yhtenä iltana, kun luvattiin yöksi pakkasta tälle seudulle. Hyvä oli että suojasin. Niin oli seuraavana aamuna maa valkoinen kuin syysaamuna. Ihan näinä päivinä nähdään jälleen millaiset kukat tämä kirsikka tekee. Nyt niissä voi nähdä häivähdyksen vaaleanpunaista. Pihamme Antonovka alkoi kukkia omenapuista e...

 Nuoriherra Oskari-orava,  pihan hopeapajussa  päikkäreitä nukkumassa.  Kuka se siellä?  Taitaa olla Reikäkorva... Tästä lähtien annan niille häädön meidän pihamaalta. Yllätin toisen näistä pitkäkorvista maistelemasta jopa rakkaita pioneitani! Yhden pionin jo fasaaniuros tuhosi... =( Silläkin on pääsykielto pihallemme koska se syö kukkasipuleita edelleen...  Tämä kurki on kuvattu mökkitiellä  matkalla Maman kesäpaikalle. 

Tämän vuoden valkoisia kirsikankukkia pihamme ensimmäisessä kirsikkapuussa, jonka kirsikoita emme ole koskaan saaneet maistaa sillä rastaat ja harakat ovat aina ehtineet ennen meitä popsimaan ne jo raakileina. ♥ ♥ ♥  Ostan omat kirsikkani torilta ja syön ne hyvin hitaasti nautiskellen. Rakastan kirsikoita! Ja mansikoita! Ja pensasmustikoita!  Ja vadelmia, ja ja ja... ;D Häälahjakirsikkapuussammekin olisi aivan hurjasti  kukkanuppuja mutta sään henget ovat  niiden ensimmäistä kukkimista vastaan...    Pakkasyöksi kiedoin pienen puun  hallaharsolla isoksi pihahattaraksi.  ♥ ♥ ♥  Sadetta vastaan on hankalampi  suojata sitä...  Laittaisinko sille päivänvarjon?  Kun nyt sade saapui meillekin.  Sadetta sinänsä olin jo kaivannut.  Sadevesipöntöt olivat jo kauan  kaikuneet tyhjyyttään ja kukkapenkeissä  olisi kuitenkin pienen pieniä alkuja jotka...