Maitohorsman muodonmuutos

...
Epilobium angustifolium




































Nyt se kouristelee kippurassa jäisenä.
Heinäkuussa se oli vielä niin hehkeä...
























Ja täällä Hanin kuvaamana.





Una





...

Kommentit

aimarii sanoi…
Kaikella elollisella on kiertonsa, syntyy, kukoistaa ja kuolee.
Sanotaan, että kauneus on katoovaista, mutta maitohormasta löytyy kauneutta loppuun asti.
Anonyymi sanoi…
Kauniita kuvia.
Kyllä se horsma on karun kaunis kippuraisenakin.
Eilen räpsin pihalla pari kuvaa ja ajattelin,että tämä ankea musta aika vuodesta..No niinkin,mutta kyllä sitä kauneuttakin siellä piilee,jos osaa katsoa ;)
No,makuasia tietysti myös ;)
AAMU sanoi…
syksyn kihartuva horsma on kiinnostava myös salamalla kuvattuna. hieman olen huolestunut koiranputkien puolesta, kun niiden varret ovat synkeän mustuneet eivätkä pääsee oikeuksiinsa lumipintoja vasten.
RunoTalon Sari sanoi…
Olen maitohorsmien ihailija ja kuvasi pysäyttivät minut oitis! Taas jatkan matkaani suupielet ylöspäin - kiitos!
jl sanoi…
Olen ihaillut samaa. Toimme Kuopuksen kanssa hiljattain horsman kippuroita sisällekin, tuolla ne ovat maljakossa uunin päällä mutta eivät yhtä viehättäviä kuin huurteisissa kuvissa. :)
Tuula sanoi…
Kauniita kuvia. Pari maitohorsmaa saa aina kukoistaa meikän kukkapenkissä. Niitä ei niin kovin paljon täällä kaupungissa näy, tuovat tuulahduksen lapsuuden kesistä. Sormet muistaa vieläkin miltä tuntui hieroa rikki se pitkulainen siemenkota. Valkoisiakin näkyy joskus.
Kiitos kaikille kommenteista. =)


Harmi kun maailma ei pysynyt tuollaisena huurteisena ja valoisan lumisena.
Tämä vesisade saa kaiken ihan ruskeaksi...

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Syötävät kukat

Oikeasti vaaralliset kasvit

Ei saa leikkiä raparperin lehdillä