Meinasimme myöhästyä
kaiken valmiiksi saamisessa.
Monta ihanaa etukäteen suunniteltua ideaa
jäi toteuttamatta
ja tärkeitäkin
asioita
kokonaan tekemättä,
aika kun loppui vähän kesken
ja muutenkin vastoinkäymiset
iskivät juuri nyt...
Ihan viimeiseen asti toivoin
yhtä tai peräti kahta ihmettä,
joita ei sitten ilmaantunutkaan...
Siksi järjestelyt eivät oikein
onnanneet...
Vieraista muutama oli jo terassilla
kun minulla vielä oli esimerkiksi keittiö ihan sekaisin ja
hätäpäissäni piilotin ylimääräisiä tavaroita keittiön vetolaatikoihin!
No ei se muuten mitään,
mutta moneen kertaan huomasin illan mittaan jonkun ihmisen
etsivät niistä laatikoista jotakin, esimerkiksi kesken loppuneita ruokailuvälineitä,
(joita piti tulla lainaksi yhdestä paikasta muttei sitten tullutkaan)
varmaan hiukan ihmetellen sitä muuta mitä sieltä löysivät... =D
Pöytäkoristeiksi olin nyhjännyt tällaisia...
Piti minun jotain muutakin niihin vielä
ennen juhlaa
laittaa mutta aika lopp...
Jäivät sitten tuollaisiksi.
Pöytäkynttilöissä oli tällaisia,
joskus aiemmin kesällä askarteluliikkeestä bongaamiani
pahvisia kauniita valkoisia koristeita pienten snapsilasien ympärillä.
Pikkuveli ja
Mama toivat ystävällisesti etukäteen terassille lainaksi pöydän ja tuoleja,
kun meillä ei sellaisiakaan oikein ollut, sekä
pinokaupalla ihania lämpimiä shaaleja
ja torkkupeittoja, jotta ulkona oleskelijoille ei tulisi kylmä.
Heiltä saimme
myös paljon kivoja lasipurkkeja,
joihin laitettiin kynttilöitä palamaan sinne tänne,
kun
syyskuussa illat ovat jo pimeitä.
Itse kynttilöitäkin saimme Mamalta
ihanan kuorman!
Kiitos ihanat!
Koska oli samalla
Omenan päivä,
oli terassi koristeltu
Maman puutarhasta
tuoduilla omenilla.
Terassikoristeina oli mm esikois-Jaken virolaiselta kirpputorilta
(näkyvissä ylhäällä terassikuvassa) löytämät värikkäät juhlalamput.
Tuntuu, että se päivä hyvinkin
oli kesän viimeinen,
ja onneksi terassille jo kasvaneet köynnökset
ja muut kasvit olivat vielä suht kelpoisia koristeiksi...
Mies viimeisteli viimeiseen viikkoon asti terassia,
rakentaen viimoiseksi väliaikaisen suojuksen ilpun
ulkoyksikölle joka nyt siis sijaitsee osana terassia.
Suojuksen tarkoituksena on toimia myös tavallaan
pöytänä ja kädenalusena.
Siihen olin suunnitellut suolaisten tarjoilupöydän.
Tarjolla oli mm suklaakakkua ja kermakakkua...
Leivoin etukäteen gluteenillisia, laktoosittomia ja gluteenittomia...
Kuvaajamme on napannut keittiön makeasta kahvipöydästä
kuvan hieman liian aikaisin
ja siitä puuttuu vielä osa tarjottavista... =)
vanha kaunis pitsimäinen tarjoilukulho
sai metsänvihreän satiininauhakoristuksen
ja gluteenittomia omatekoisia keksejä.
Mama teki terassin suolaisen pöytään ihanan,
valtavan herkullisen voileipäkakun, sekä suloisia snac-tikkuja!
Ainokainen leipoi juhlaamme marenkeja,
esikois-Jake valmisti tiikerikakun,
Miihkali ja Satunen toivat pari muuta omatekemäänsä kuivakakkua.
Satunen ja Miihkali auttoivat myös valmistamaan
kanssani juhlapäivän aamuna muutaman kulhollisen salaattia.
Ruokahan
on puolet juhlaa.
Pikkusiskoni Maippi toi meille tullessaan
aivan valtaisan upean ja uhkean liljaruusukimpun!
Kimppu juhlisti koko tilaisuuden!
Sattumalta olimme Pikkusiskon kanssa valinneet
valkoisia ruusuja koristamaan tätä hassua pikku juhlaa. =)
Emme Hanin kaa huomaneet laittaa edes
musiikkia soimaan.
(Alunperin meillä piti olla trubaduuri...)
Mutta luulen siitä puheensorinasta,
jonka kuulin juostessani edes takaisin
sinne tänne, keittämään kahvia,
nostamaan maljaa,
viemään ruokia,
hakemaan lapselle laastaria, jne,
ettei musiikkia sitten varmaan edes kaivattu...
Mutta minä kaipasin...
Alkuperäistä suunnitelmaa...
Vieraslistalla oli perhettämme,
ihania lapsuudenystäviä,
unohtumattomia kurssikavereita,
sukulaisia,
heidän puolisoitaan ja lapsiaan.
Noin puolet saapui...
❤
Jokaiselle vieraalle nostimme
heidän saapuessaan maljan ja he meille.
Late kertoi vieraille jossain vaiheessa vielä
senkin, että nyt niin kuin juhlittaisiin
samalla myös meidän häitäkin...
****************
Harvalla
muuten
on kaksia
hääjuhlia.
****************
Myöhemmin iltasella saapuneet Laten tädit
olivat ihania!
Kuin kolme hyvää haltijaa, jotka halasivat
ja naurattivat minua vähän väliä silmäänsä iskien
ja toivottivat moneen kertaan halauksin
tervetulleeksi sukuun, poskisuukkojen kera.
Ah, kiitos teille ihanat, sydämestäni!
Laten tätejä piti loppuillasta estellä alkamasta
tiskaamaan keittiön valtaisaa tiskivuorta.<3
Suurin osa kuvista on Miihkali-pojan ottamia.
Jake-poika esitteli kaikille halukkaille sivuvaunullista prätkäänsä ja
pyörään ja sen sivuvaunuun istahti yksi jos toinenkin kuvattavaksi.
Meistäkin tuli hassuja kuvia sivuvaunullisessa.
Lahjoiksi saimme mm perinteisen leipä ja suola- tupaantuliaislahjan.
Ihanaa teetä, kahvia, kulhoja, kaikenlaisia ihastuttavia tavaroita,
ja astioita sekä koriste- esineitä ja mm kivoja jakkaroita vieraiden varalle,
juuri meidän keittiöön sopiva suutarinlampunvarjostin,
(se oli muuten toivelahja!)
suloisia kynttilälyhtyjä,
kynttilöitä, ja kauniita keittiötekstiilejä.
Kiitos kaikille näistä ihanista lahjoista.
<3
Viherkasveja saapui pikkusisaruksiltani. ❤
Omena- ja kirsikkapuut kahden
tuijan kanssa sekä syyshortensiat,
odottavat istutusta!
Pikkusiskoni Maippi - jolla pitäisi
ehdottomasti olla oma kukkakauppa-
oli solminut ihanat hääaiheiset ruusukkeet
jokaiseen lahjakasviin...
Awww!
❤
Samoin meille saapuivat mm nämä lahjakukkasipulit!
Kukkasipuleita saimme moneltakin vieraalta,
jotkut olen ehtinyt jo istuttaa maahan!
Erittäin mieluisia lahjoja. <3
Ihanaa!
Saimme lahjaksi
- kiitos vaan -
muutamia S-kaupan lahjakortteja,
melkein sen verran
että
voimme ostaa yläkertaan
haaveilemamme varrellisen rikkaimurin
koska nuo sisäportaat ovat jyrkät raahata
suurta imuriamme ylös ja alas.
-Vähältä-piti-tilanteita-
on jo sattunut ison imurin kanssa...
Olin etukäteen suunnitellut, että joku Muruista hoitaa Kiitoskasseja,
joita
olin väsäillyt valmiiksi pienen oman runoseni kera...
Itse sitten juoksin välillä kasvariin kassien ja kunkin vieraan kanssa...
Kasseihin piti
laittaa kasvihuoneesta muistoksi perennantaimia,
ja lapsille
tikkareita, mutta osa vieraista ehti karata kotiin
ja osalle jäi tarjoamatta
kiitoskassia
lähtöhaleissa kokonaan...
Voi plääh!
Oisko mekin tarvittu kaasoja ja bestmanneja...?
No ei meillä kyllä ollut mtn polttareitakaan. =)
Niinpä
meillä on vielä muistona kiitoskasseja
vino pino jäljellä,
sekä tikkareita ja niitä
kukkapotteja...
Täytyy varmaan istuttaa ne omaan pihaan...
Ei niitä tikkareita mutta ne kasvit... =)
Puolet korttipinon korteista
toivottavat onnea
uuteen kotiin
ja puolet onnea häiden johdosta.
=D
Värikkäin
juomalasein (tässä jo pestyinä juhlan jälkeisenä päivänä)
toteutettu kynttiläkuja johti meille lähitehtaan pihasta,
jota
olimme saaneet luvan käyttää parkkipaikkana.
Hani oli tehnyt teiden varsille muutaman opastetaulun.
Meidän pihaamme ei
olisi mahtunut niin paljon autoja.
Ulkoportaiden valaistusta...
❤
Rääppiäisiin ja Laten työpaikallekin riitti
vielä kokonaisia suklaakakkuja.
❤
Opin juhlasta muutaman asian:
-Istumapaikat kannattaa etukäteen
merkitä pöytiin, niin saat toimivia ja kivoja
pöytäseurueita, eikä osa porukkaa
karkaa pöytäseuransa vuoksi pois
heti kahvit juotuaan.
-Sinun ja rakkaasi istumapaikka pitäisi
olla myös siellä vieraiden keskuudessa,
ettette itse juokse tukka putkella
pitelemässä kaikkia naruja käsissänne,
koska
- usko minua - se ei onnistu...
-Keittiöön kannattaa palkata
reilusti avuksi vierastyövoimaa.
Älä yritä tehdä kaikkea yksin,
silloin et ehdi lainkaan istahtaa vieraidesi
kanssa juttelemaan, syömään,
kahvittelemaan,
et ehdi edes pukeutua,
saati kammata hiuksia...
Kiitos kaikille teille,
jotka olitte mukana
vähän vinksahtaneissa
juhlissamme.
PS:
Koska kutsutuista ja odotetuista saapui vain puolet,
meille jäi puolet kiitoskasseista, joita ensin säilytin
jostain ihmeen syystä tallessa. Myin ne sitten vihdoin
kaikki loput eurolla kahden kuukauden mittaisella
kirpputorivuokrapöydällämme keväällä 2016.
Kiva tietää että niistä oli iloa
jollekulle muulle.
