Onko se niin...?




♥ 

Kommentit

Finn sanoi…
dear Una,

i send you my love
along with warm thoughts and best wishes

a world of purity reaches me
from the north
i keep this invisible short line which links our countries constantly in mind

your poem which you translated for me some time ago
is kept with me
thank you!

Finn

Marita sanoi…
Nyt on kyllä niin kaunis kuva kauniilla runolla♥
aimarii sanoi…
Niin se taitaa olla. Menneitä on ja voi olla terapeuttistakin muistella, mutta menneeseen ei passaa jäädä, ei haikailemaan, eikä rypemään.
Viehättävä kuva runosi kera.
Irene sanoi…
Pysäyttävä ja koskettava kuva ja teksti.
Kiitos!
Niin se varmaan on.
Arnoya Ari sanoi…
Elämä muodostuu muistoista ilman niitä et ole elänyt.
Salka sanoi…
Ihana runo Una! Ja tykkään noista kristalleistakin!

Itse olen joutunut oikein urakalla opettelemaan luopumista, antamaan asioiden mennä, hyväksyä nykyisiyys ilman että laahaa menneisyydessä. Kiitos Una tästä runosta <3
Thank You Dear Finn =) <3<3


Kiitos Marita =)


Heips ja kiitos Aimarii =)


Kiitos Irene =)


Aivan, Ari =)


Voi ole hyvä Salka =)

Joskus sellainen repäisy onkin kaikkein terveellisintä.


*halaus*
Anonyymi sanoi…
Muistot ovat hyvin tärkeitä minulle...Kiitos <3
Zeus,
varmaan kaikille herkille ihmisille muistot ovat rakkaita. =)
Anna Amnell sanoi…
Tuota olen tehnyt jo vuosikaudet, elänyt toisissa maailmoissa kuvien ja sanojen avulla. Sitä on historiallisten romaanien kirjoittaminen. Joskus on pieni sekunnin murto-osa, jolloin tuntuu, että verho heilahtaa hetkeksi syrjään, ovi raottuu, ja on todellakin siellä, menneisyydessä.
Aivan Anna. =)

Sinä mitä suuremmassa määrin osaat avata sen oven todellakin. =) Sinulla on suuri, ihana taito. =)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Syötävät kukat

Oikeasti vaaralliset kasvit

Ei saa leikkiä raparperin lehdillä