Unessa jossain muualla

-




















Kävelin kujaa
Pitkää
Jatkuvaa
Päämäärättä
Olin onnellinen
Ilmaa
oli helppo hengittää
Sää oli sopiva
Tuuli lempeä
Kuului puhetta
Naurua
Tunsin sikarin
ruuan
meren ja
suolan tuoksun
Kujan päässä
odotti valo





-Una Reinman-


-

Kommentit

Mira sanoi…
Hieno kuva :)
Kuvasta melkein haistaa meren tuoksun ja toisaalta tämä voikin olla vain unta ja herääminen häämöttää valossa kujan päässä. Hyvin sopii yhteen runo ja kuva.
Maruna sanoi…
Hieno, hiljainen tunnelma. Tuoksun tuntee.
Anonyymi sanoi…
Mistä lie osuva kuva. Nyt siellä lumihangessa taapertavat, Rivieraa myöten.
Anonyymi sanoi…
Hieno kuva ja runo myös! Ensin tulee tunne harhailusta ja levottomuudesta, mutta sitten se muuttuu ja katu lämpenee ja tuoksut ja äänet valloittavat. Hieno.

Olen perustamassa bloggeriin blogia, mutta miten tämän kommentoinnin saa sinne. Kaikki on muuten sujunut hyvin ja tykkään kun saa laittaa ylös omia kuvia. Ehditkö käydä kurkkaamassa?
Mutta miten kommentoida, vai näkevätkö muut paikan ja minä en??
Anonyymi sanoi…
Tunnelmallinen kuja ja miten minäkin tunnen täällä suolan tuoksun.
Inkivääri sanoi…
Ihana kuva ja ihanat sanat kuljettavat jonnekin kauas...
Katja Tanskanen sanoi…
Päämäärättä kulkeminen tekee hyvää. Meillä on aivan liikaa päämääriä, minullakin toisinaan.

Tykkään runostasi, mutta pakko on sanoa, että sikarin haju saa minut yskimään. Sikari kyllä monelle tuoksuu, ja se tuo jännän vivahteen runoosi.

Kuva sopii hienosti runoon.
Kiitos Mimiko =)


Leenukka =)
Untahan se...


Kiitos Maija =)


Helanes =)
Taitaa olla tosiaan lunta
oudoissakin paikoissa.


Kiitos Uuna =)
Sää olet ahkera.
Onneksi sait apuja ongelmiin.



Kiitos Savisuti =)
Saapuiko uneni tunnelma sinne saakka?



Kiitos Inkivääri =)
Kaukana miekin unessani kävin...


Kiitos Katja =)
Mie taas taidan olla liiankin päämäärätön...

Sikarin kyllä sietää
jos se tarpeeksi kaukana haisee.
Ei kenenkään hengityksessä. =)
Anonyymi sanoi…
Rauhallinen kuja kulkea, ei tuuli tuivertanut.
Niin Tia =)
Tuuli leyhäili vain hiljaa... =)
Sooloilija sanoi…
Kun saisikin vaikka hetken olla jossain muualla. Vaikka kuvan maisemissa. Jaksaisi taas arkeakin paremmin.
Sooloilija =)

Tunnistitko mistä kuva on? =)
Anonyymi sanoi…
Kieltämättä käynyt mielessä tuo muutto pois vuodatuksesta.. mutta toisaalta, vuodatuksessa on jo paljon mennyttä elämää, eikä niistä raaskisi luopua, tai käyttää aikaa siihen, että kaiken siirtäisi bloggeriin..
Siinä olisi kahden blogin loukussa..
Sooloilija sanoi…
Kyllä minä katsoin, että se Tukholman vanhasta kaupungista on.. ?
Vai onko eteläisemmästä Euroopasta. Kuvaa ei pysty klikkaamaan suuremmaksi.
Hansu sanoi…
Meniskin aina nuin :) Että kujan päässä odottais valoa, monesti on huonoa asiakaspalvelua.. No ei niin useasti, mutta pikkusen mua katottiin Sokoksella kieroon, kun oli päällä hullut toppavaatteet, kaks kaulahuivia (toinen on naaman eteen) pipo yms. Miksei sais pukeutua kunnolla pakkasten takia?
Peikkotyttö =)

Ei välttämättä loukussa lainkaan.
Ne vuodatuksen tärkeimmät jutut, voi
siirtää bloggerin puolelle. =)
Ja sitten sulkea vuodatuksen blogin.
Esmes... =)

Mutta ok, en mie sit houkuttele enempää. =)
Tuo "kahden blogin loukussa" oli hauskasti sanottu. =)))

Mulla on nyt virallisesti ...ööö... kolme blogia. =)



Sooloilija =)

Ei saakaan suuremmaksi. =)
Suojelen siinä olevia ihmisiä,
jotteivät löytäisi kuviaan jostain
"ihme-suomi-blogista" joskus. =)

Ja aivan oikein arvasit. Vai olinko jo
tuonkin kuvan tänne aiemmin postannut? =)


Hansu =)

Tuon lopun valon lisäsin vasta kuvaa äskettäin
katsellessani. =)

Mutta jestas, miusta SE on kyllä kumma juttu,
kun kovassa
pakkasessa näkee heitä,
joilla on kesävaatteet suurin piirtein vain päällään!!!!


On HYVÄ että osaa pukea lämpimästi.
Kun kerran vaatteita on
ja täällä vaihtelevien säiden
armoilla asutaan
niin pukeudutaan sään mukaan. =)

Mää tiedän:
He kadehtivat lämpimiä vaatteitasi
ja miettivät
että TUO TYTTÖ ei ainakaan palele!
=D
Anonyymi sanoi…
"olin onnellinen, ilmaa"

Ilmana olisi elämä kepeää.. menisi vain tuulen mukana ja puhisisi.. :-)
isopeikko sanoi…
Peikko on joskus nähnyt jossain tuollaisen kuvan. Luulee se.
Krisse sanoi…
Tunnelmaa kuvassa ja runossa.
Tykkäsin..









Tunnelmaa kuvassa ja runossa...
Erikeeper =)

Onnellisuusilmaa.
Ilokaasua. =)

Oikeasti,
ilokaasusta ei tule yhtään kiva olo!
*on kokeiltu synnytyslaitoksella..*





Isopeikkonen =)

Saattaapi olla tuossa lokakuussa jossain blogissa...
Muttei kai ihan sama kuva?
Ehkä viereisiltä kaduilta...? =)
Kiitos Krisse. =)

Kiitos kun kukaan ei sano,
että kuva on ihan ylivalottunu ja epäonnistunu...;D
Anonyymi sanoi…
Minäkin pidän noista kujista, juuri tuostakin kujasta siellä. Siksi muistan ne aikaisemmatkin kuvasi ja tunnelmasi.
Kiitos MM =)

Minulla ei ole digimuodossa yhtään
eteläisempää kujakuvaa... =)

Mie ihastuin noihin kujiin kovasti.
Varmasti suurimmaksi osaksi siksi
että ne toivat ihan toisen maan kujat mieleeni...
Sen maan, josta runoni kertoo. =)
arleena sanoi…
Mitäpä tähän lisäisi,
muutaman vuosisadan tunnelma ja sileäksi kävelty tie.
Hieno runo, sopi kuvan tunnelmaan
Rouva Nordman sanoi…
Kuva ja runo ovat hieno yhdistelmä ja vievät ajatukset äkkiä ihan muille kujille ja kaduille kuin niille, joilla tänään kuljin.
utukka sanoi…
Rauhallinen, uneksuvainen käyskely kujalla, tuoksut tuovat todellisuuteen. Tiivis-tunnelmainen runo vähin mutta puhuttelevin sanoin.
utukka sanoi…
Koin runosi rauhallisena vaelluksena kujaa pitkin, unenomaisena, todellisuuteen tuovat kadun tuoksut. Pidin.
Kiitos Katilein =)

*hymyileepi*




Utukka =)

Tuo oli tarkoituskin. =)
Kiitos kaunis. =)))
Marja-Leena sanoi…
Kapea tiekin voi olla hyvä tie. Mielenkiintoinen ratkaisu.
Marja-Leena =)

Oi, vielä kapeammillakin on kuljettu...=)
Anonyymi sanoi…
Levollinen, huolettoman keveä tunnelma... Meri alkoi tuoksua tännekin...
Kiitos Pitkospuu
kauniista sanoistasi =)
Tarjuska sanoi…
Sileää tietäkin voi olla, ihan toisessa merkityksessä. Sileää matkan tekoa, jolloin on helppo hengittää ja nauttiin matkan teosta. :)
Anonyymi sanoi…
Tuleepas mieleen etelän maisemat, tuoksut, kapeat kujat ja kollikissat jotka öisin mouruavat, appelsiininkukat ja paisuvat oliivit, ja kesä ja kevät, ne kaksi siellä vallitsevaa vuodenaikaa...
Sirokko sanoi…
Hissukseen, kaikki aistit auki, niin pitääkin. Levollinen tunne tulee lukijallekin, sanat vievät sisään kuvaan.
Kiitos Tarjuska =

Siullekin toivon sileää tietä jota olisi helppo kulkea.



*hali*



Kutuharju =)

Voi nii!
Nyt tuli tosi ikävä...



Sirokko =)

Ihanaa jos tuli levollinen olo lukijalle. =)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Syötävät kukat

Oikeasti vaaralliset kasvit

Ei saa leikkiä raparperin lehdillä