Translate

12.8.2013

Olohuoneeseen verhot tauon jälkeen






Viime viikolla noudin postista Hobby Hallin pehmeän paketin ja pyöräilin nopeasti kotiin into silmissä kiiluen. Jess! Äkkiä piti kiivetä tupaan päästyäni etsimään ompelukone vintiltä ja raahaamaan se varovasti kieli keskellä suuta jyrkkiä portaita alakertaan, nostaa kone keskelle keittiön pöytää ja laittaa kahvivettä kiehumaan. Kas, ensinhän pitää juoda kupillinen murukahvia että ajatukset selkiintyvät ja innostuneisuudenhymy hieman tyyntyy, sähäkän sydämen lailla.



Muutaman tunnin kuluttua olin purkanut  
osiin ne uudet Hobby Hallin alepussilakanat
jotka olin paketeistaan äskettäin esiin aukaissut. 



Nii-in. Mie ratkoin heti uudet hienot pussilakanat joista toinen puoli oli beige-valkoraidallinen ja toinen beige-valkokukallinen.
Olin jo kauan etsinyt olohuoneeseen verhoja, joissa olisi beigeä ja valkoista raitoina. Pystyraita ikään kuin antaa matalalle huoneelle lisää korkeutta. Mutta ne kaikki bongaamani verhot olivat hävyttömän kalliita.
-Suoraan vaan laitettu euromerkintä entisen markkamerkinnän tilalle ja hinta oli taivaallisen korkea. Kuka nyt maksaa yhdestä ikkunaverhosta jopa satasia? Meille verhoja tarvittiin olohuoneen kahteen ikkunaan neljä.

Edelliset verhot olin tehnyt vanhanaikaisista romanttisista pitsireunuslakanoista, tilapäisesti hakaneuloilla niihin tankokujan yläosaansa sulkien. Sitä edelliset verhot olivat neljä vaaleaa satiinipöytäliinaa, ja silloin verhotankoina oli edellisen asukkaan hankalat nipsutangot, joiden nipsut melkein purivat reikiä niihin pöytäliinoihin, joita todellakin voi kyllä edelleen pesun ja silityksen jälkeen käyttää pöytäliinoina, samoin kuin niitä lakanoita lakanoina. Nehän olivat vain lainassa olohuoneen ikkunoissa välillä. =)


Etsin muutkin, jo jonkin aikaa odotelleet kankaani esille kun ompeluinnostus näin iski...
  

Kankaistakaan en ollut löytänyt mieleistäni, varsinkaan hintapuolelta, sillä mikään ei saa olla kovin kallista kun on miun mitättömistä tuloistani kyse. On minulla tosin tallessa mm Mamani lahjoittama ihana kukkakangas, josta tulee vielä yläkertaan verhoja, valkoista ihanaa kangasta makkarin verhoiksi ja pala Maman Laura Ashley-ruusukangasta josta tulee juhlapöytäliina, mutta olohuoneeseen ei ollut vielä Hanille ja miulle mieluisaa kangasta.

Viimein huomasin HH:n kuvastosta alepussilakanat. Nyt ne saisi 9 € kpl-hintaan ja se kerrottuna neljällä ei ollut enää miunkaan laihalle lompakolleni suuri summa. Mie nimittäin heti ne nähdessäni tiesin, että niistä pussilakanoiden raidallisista puoliskoista tulisi olohuoneen raidalliset verhot ja kukallisista puolista makuuhuoneeseen ja kenties vaikka keittiöön tms verhot. Saan MONET verhot pikkuikkunalliseen rintamamiestaloon ihan vaan kun ensin vähän näkee vaivaa purkaen ja ommellen.
 

Mamani on muuten joskus kertonut vanhemmasta mummasta, joka ylpeili tyttärellään tyyliin:
-"Se meijän tyttö se on sitte ahkera, ko ensin se ompeloo ja sitte se purkailoo..." =)
Mie tunsin itseni juur sellaiseksi ompelupurkailijaksi, vaiko purkailijaompelijaksi, siinä ratkoessani ja kiskoessani pussilakanoiden osia toisistaan, ensin hyvin varovasti ja lopuksi jo ronskimmin ottein, nyppiessäni purkulankapätkiä mittaamattoman määrän pois kankaista, silittäessäni nuppineulojen puutteessa taitokset ennen ompelua, ja ommellessani viimein uusia ex-pussilakanoita toiseen käyttöönsä.



Tällaiset hempeät raitaverhot meillä nyt sitten roikkuvat olohuoneessamme. Kesäkuun kolmas päivä alkoi viimeisin lattiaremontti ja silloin oli olohuone tyhjä kaikesta mahdollisesta, myös ikkunaverhotangoista. Rempan jälkeen ikkunoissa on olleet vain sälekaihtimet muutaman viikon. Nyt seinissäkin siis uutta ilmettä ja kattolistat vihdoin paikoillaan valkoiseksi maalatun katon koristeena.

Myös makuuhuone sai omat uudet beiget kukkaverhonsa, valkoisella lakanakangasvuorilla.

Hani ruuvasi verhotangot kiinni eilen sunnuntaina miun merkitsemiini paikkoihin. Olin mie itsekin keikkunut jo moneen kertaan mitan, lyijykynän, ruuvimeisselin ja verhokoukkujen kanssa malttamattomana ikkunoiden pielissä, mutta seinä oli ihan liian kovaa miun ruuvausyrityksilleni.
Mies sanoikin että annas olla, kyllä hän laittaa ne. Kaksipäiväisten Lahti-historiikkirallien toimitsija- ja kuvaussessioiden jälkeen. Asennettuaan ensin sen puuttuvan kynnyksen olohuoneen ja eteisen välille. Eli nyt lattiakin on kolmen vuoden jälkeen eheä.


 Pikkuhiljaa 
tämä talo alkaa muuttua eheäksi.  
Jospa olemme korjanneet jo kaikki kosteusvaurioiset kohdat?
Toivottavasti... 




No tuommoista kelloa 
- olin vakuuttanut - 
ei meille koskaan tule.  

Mutta keittiökellomme suuttui tämän kesän lattiaremonttisäilytyksestä niin ettei se enää suostu mittaamaan aikaa, joten uudelle kellolle oli sauma. Keittiön kannatintolppa on saanut tässä jo tumman puuöljypinnan joka on samaa sävyä kuin sisäportaissa ja olohuoneen kannatintolpissa.

Siihen keittiön komeaan parruun tuo Jyskin kello sitten ruuvattiin. Nyt se näkyy sekä olohuoneeseen että keittiöön, ja tokihan aseman kellohan sopiikin jotenkin radanvarren taloon...


PS: 

Jäihän näistä Hobby Hallin pakkauksista siis neljä tyynyliinaa varsinaiseen oikeaan liinavaatekäyttöönsä...
Mutta kun pesin ne, niistä tuli ihan kierot.
Joten olkaa varuillanne kun ja jos ostatte tosi halpoja HH:n pussilakanoita. Sekä tyynyliinoja että pussilakanoita tulee olemaan pesun jälkeen mahdoton silittää siisteiksi saumojen kierouden vuoksi. Olen samaan ilmiöön törmännyt kahdesti ennemminkin. Eli noista tosi edukkaista pussukkalakanoista kannattaakin heti tehdä jotain aivan muuta. En tiedä mikä vetää niin kieroon niissä. Olisiko ommeltu kutistuvalla langalla tms?