Perunoita voi kasvattaa vaikka ei olisi perunamaatakaan,
vaikkapa hedelmäpuiden entisissä ruukuissa. Tärkeintä on että astiassa on tarpeeksi tilaa
perunalle, sen juuristolle ja tuleville mukuloille ja että astiassa
on reikiä pohjassa, etteivät potut mene pilalle.
Älä siis istuta perunoita koskaan sellaiseen ämpäriin tai saaviin
jonka pohja on ihan ehjä. Peruna ei ole mikään lumme.
Paprika puolestaan kasvaa keittiömme ikkunalla
kolmen pienen poikasensa voimalla.
Ulkona tuntui olevan
tälle kasville ihan liian viileää
ja se keskittyi tekemään vaan lehtiä,
joita sitten siltä hieman poistelin.
En tiedä mikä ihme minulle tuli, kun jotenkin unohdin
ihan kokonaan, etten suolistosairaana voi syödä kaaleja,
ja piti ostaa kuitenkin tämmöinen hauska suippokaali lähi K-
kaupasta ja tehdä siitä kaalikääryleitä. Sellaisia makeita,
Maman neuvoilla opittuja, niin kuin hämeessä on perinteenä.
Yhden valmiin kääryleen maistettuani alkoivat kivut...
No jäipä Hanille enemmän. Hän tosin lienee tottunut
suolaisiin kaalikääryleisiin.
Tykkäsi kuitenkin.
Nuo omat perunatkin on jo "nostettu"
ja syöty. Ruukuissa oli paljon siistejä
pienehköjä perunoita.
Isompiin pihapuiden ruukkuihin, joita istutusruukkuina käytin,
(mitään ei kannata heittää koskaan pois!)
mahtui kolme siemenperunaa
ja pienempiin ruukkuihin yksi peruna/ruukku.
Hyvin ne mahtuivat kasvamaan.
Kun muistat kastella niitä säännöllisesti,
muutaman kerran viikossa voisit myös töniä
hellävaraisesti perunaruukkuja ja heilutella perunanvarsia
ja lisätä multaa ruukkujen pinnalle,
(ne luulevat että ne mullattiin!)
saat sinäkin ikiomia perunoita.
PS: Jos joku ei tiedä mitä on perunan multaus
niin
tuolta voisi löytyä apua.
