Remonttiajan onnellisimpia hetkiä oli Maman asunnolla käynti.
Siellä on niin siistiä, rauhallista, kaunista ja seesteistä
kuin siellä olisi aina sunnuntai. Lohduttavasti siellä tuoksuu
aina Maman lempiparfyymi, vaikka hän itse ei olisikaan paikalla.
♥
kuin siellä olisi aina sunnuntai. Lohduttavasti siellä tuoksuu
aina Maman lempiparfyymi, vaikka hän itse ei olisikaan paikalla.
♥
Nämä suloiset kylpyankat näkyi ammeessa seistessä meille, jotka
remppahikisinä menimme miltein päivittäin Maman luo pesulle.
Nämä suihkuhetket olivat korvaamattomia monellakin tapaa.
Jotenkin se aina nollasi päivän urakan,
kun ajelimme muutaman kymmenen kilometrin matkan
iltasuihkuun ja sieltä takaisin kaupan kautta,
jotain mikroruokaa mukana ja paljon juotavaa
seuraavan päivän urakointia varten.
Sitten unta palloon ja aamulla rääkki taas jatkui.
Jokainen, joka on ollut yhtäjaksoisesti ruumiillisessa työssä
viisi viikkoa, voi kuvitella, miten olimme poikki...
Jotenkin se aina nollasi päivän urakan,
kun ajelimme muutaman kymmenen kilometrin matkan
iltasuihkuun ja sieltä takaisin kaupan kautta,
jotain mikroruokaa mukana ja paljon juotavaa
seuraavan päivän urakointia varten.
Sitten unta palloon ja aamulla rääkki taas jatkui.
Jokainen, joka on ollut yhtäjaksoisesti ruumiillisessa työssä
viisi viikkoa, voi kuvitella, miten olimme poikki...
(Tässä kohtaa oli pari tylsää kuvaa kotoamme, remppatauoista
eväineen ja laastareineen ja tylsää selostusta, mutta mää
päätinkin nyt sensuroida ne ja jättää tähän juttuun
vain tuon ihanan voimaa tuottavan kylpyankkakuvan...)
eväineen ja laastareineen ja tylsää selostusta, mutta mää
päätinkin nyt sensuroida ne ja jättää tähän juttuun
vain tuon ihanan voimaa tuottavan kylpyankkakuvan...)
Lämmin suihku aina pitkän päivän
päätteeksi paransi (ainakin melkein) kaikki haaverit.
♥ Kiitos Mamalle kodin lainasta. ♥
♥ Kiitos Mamalle kodin lainasta. ♥
2 kommenttia:
Kiireen ja stressin keskellä on aina hyvä, kun on paikka/hetki pysähtyä. Siinä lataa akkuja. Teillä se oli äitisi luona käynti.
Tuo perunajauhovesi auttaa myös närästykseen. Meillä kotona vatsan kipuiluun tehtiin aina mustikkakeittoa.
SS
Ilman Maman antamaa pesumahdollisuutta koko tämä märkätilaremontti ei olisi ollut lainkaan mahdollinen, kun asuttiin samassa minne tuli monta viikkoa vain keittiöön jääkylmää vettä hanasta... ja märkätilojen paikalla oli pelkkä aukko maahan saakka ne samat viikot.
Huh.
Olipa se urakka. Yhä vieläkin on oikea käsivarsi ihan voimaton. Jopa tiskirättiä kuivaksi vääntäessä käsivarteen sattuu. Kastelukannuakaan en voi kantaa oikealla kädellä. Käsi suuttui ihan totaalisesti. Jos se vielä ensi viikolla oikuttelee, on pakko mennä näyttämään sitä lääkärille. Remonttimuistoa siis sekin.
Jaa, en tiedä närästyksestä. =) Yksi tuttu joi närästykseen vettä johon sekoitti leivinsoodaa.
Mutta aina sekoilevaan r... vatsaan se auttaa, joskus.
Samaan ne perustuvat kiisselit ja mehukeitotkin, perunajauhon nesteitä sitovaan vaikutukseen...
Lähetä kommentti