Hauskaa Karkauspäivää!

Älä kuitenkaan karkaa! =) 

Kevät on nurkan takana

Päivisin lämpimämpi säärintama sulattaa pois talvea 

ja kasvattaa räystäille jääpuikkoja 

mutta yöllä pikkupakkanen ottaa jään ja lumen 

 muutamaksi tunniksi kylmäkäsittelyynsä, 

jotta aamuisin askeleidemme alla olisi jotain rouskuvaa. 

Kevät on silti aivan nurkan takana.  

Pikku linna

Pikku linna Andalusiassa.

Ehkä se ei ole edes linnakaan
mutta minulle se sellaisena näyttäytyi.
Monesti tiellämme esittäytyi.  

Tuonne muuttaisin 

jos voisin.
Sieltäpä olisi näköalat
varsin komeat.

Istuttaisin linnanseinämille köynnösruusuja
ja ruusupensaita koko pihan täyteen
kukkiaan ihaillen,
kuin prinsessa Ruusunen.

Mutta linna taitaa olla 

jo varattuna 

niin kuin yleensä kaikki hauskat paikat
tässä maailmassa. =)

Ja koska tänään on Kerro satu -päivä
niin runoillaanpa hieman.

Tänään olisi myös Kilttien tekojen päivä.
Hmmm täytyypä miettiä mitä tekisin... =)

Kännykkäräpsyjä auton ikkunasta

Kuvat on napsittu Hämeenlinnan ja Mäntsälän seuduilla 

13.2.2016. Ylimmän kuvan lisäsin Fb-sivullenikin, tekstillä: 

"Ihan satumaisen kaunis päivä."

Liikkuvasta autosta kuvaaminen 

on hiukan haasteellista, sillä juuri kun olet 

nähnyt jotain mikä on ehdottomasti 

ikuistettava, saattaa tiessä olla kuoppa 

tai kuski kääntääkin autoa jotenkin niin, 

ettei se tietty näkymä enää näy... 

Silti olen aina räpsimässä kuvia. 

Tällä kertaa näin talvisia, 

muutamalta automatkalta.

Kilpaneulontaa

Tässä muutamia Mamani ihania uniikkeja villasukkia,
joista pisimmät ovat upeat, (klikkaa kuva isommaksi)

 nilkasta mitattuna 87 senttiä pitkät lämpimät ihanuudet. 
Kaikki huolella ja ajatuksella tehtyjä,
mutta kuvani eivät oikein tee niille oikeutta! 

Omia suosikkejani ovat toisena alhaalla oikealla
olevat ihanat romanttiset ja lämpimät sukkaset.
Keskellä alhaalla on sukat joista tulee mieleen
ne englanninlakritsapussin pari karkkia:
se aniksen makuinen ja ne vaaleanpunaiset rinkulat... 
- Ne minä pussista ainoastaan kaappaan, 
muut saavat syödä sitten ne loput. =)

Vasemmalla alhaalla on ihanat pinkit tossukat,
jollekin rakkaalle.
Ylhäällä vasemmalla suloiset ja tyttömäiset sukat.
Niiden vieressä oikealla on reippaat
polvisukat joista tulee mieleeni salmiakki. =) 

Jos kiinnostut joistakin sukista niin laita viestiä... =)

Mamani kanssa olemme kumpikin sellaisia, ettemme osaa olla vapaalla tekemättä mitään. Elokuvat ja tv-sarjatkin menevät vaikkapa pyykkiä silittämällä, samalla tietokoneella istuen tai neuloen. Niistä se viimeisin on kyllä ehdottomasti lupsakkain ajanviete. Sukkia syntyy ihan putkena! Ei vaan taida olla lähipiirissä enää ketään joka tarvitsisi villasukkia.

Mamani minulle neulomat ihanuudet.

Itse olen villasukkien tuhokuluttaja. Aina villikset jalassa, lattiat kun ovat talvella hieman viileät. Mutta mieluummin hiukan hengittävä talo kuin umpio, jossa on pahenevia ongelmia. Viileistä lattioista selviytyy sentään ihan vaan villasukilla.

Kovimpien pakkasten aikana kenties minä-vilukissa tarvitsen jopa kahdet villasukat päällekkäin jalkoihini, jotta tarkenen, mutta minulla on kesälläkin iltaisin villasukat jalassa ja joskus jopa nukkuessa, joten minua ei voi laskea kun puhutaan tavallisista sukankuluttajista. Luulen, että cronlääkkeeni sivuvaikutuksena tulee iltaisin tuo jalkojen ja käsien palelu. Ihan kesähelteillä en sentään palele. =) Joku tolkku sentäs. =)

Ainakin neljät bambupuikot ovat sidottuina aina johonkin neuleeseen, 

joka valmistuu sitten joskus. Joskus saattaa olla ennemmin tai myöhemmin, 

ei sitä koskaan tiedä. Riippuu mielentilasta.

Tässä yhdet omat Unasukatkin. 

Joskus vaan tekeekin mieli tehdä jotakin muuta. Askarrella, istuttaa ruukkukukkiaan suurempiin ruukkuihin, kolata lunta pihasta, kiertää kirpputoreja, ommella vanhoista lakanoista tyynyliinoja ja ikkunaverhoja, lukea kirjapinoa yöpöydältä matalammaksi, silmäillä facebookia, runoilla, laulaa kovaa radion mukana, tai jotain aivan muuta. Ja sitten yleensä jossain vaiheessa iltaa kaivan jälleen jonkun neuleen esille ja jatkan sitä niin kauan että sormiin sattuu.

Olen jotenkin villalle allerginen, ja sormenpäät poksahtavat välillä kiivaasta neulomisesta avohaavoille, joka on merkki siitä, että nyt pitää vähäksi aikaa lopettaa neulominen ja askarella jotain muuta. Kun sormet jälleen kestävät, on - ah - jonkin uuden neuleidean aika.
Varsinkin televisiota katsoessa.

No ice

Nämäkin tulivat yllätyksenä 

kuin entisen tytön faksit. 

Ulkomailla on joskus vaikeaa saada ihmiset ymmärtämään, että minä olen se turisti, joka ei halua jäitä juomiinsa?  Jääpalat tehdään hanavedestä, jota ulkomailla tietenkin välttelen ja pesen hampaatkin pullovedellä, koska en tarvitse yhtään ylimääräisiä bakteereita vatsaani. Jääpaloja tuodaan kuitenkin ihan väkisin vaikka hetkeä aiemmin tarjoilija olisi nyökytellyt, lisätessäni limsa- tms juomatilaukseni lopuksi pyynnön, btw no ice please!

En tiedä, mitä he luulevat sen tarkoittavan, koska jääpaloja kyllä saapuu aina vaan. Jopa tuoreeseen appelsiinimehuun oli niitä sujautettu ainakin neljä kappaletta, ennen kuin ehdin kissaa lausua. Tai appelsiinia.

Jossain paikassa jään seassa oli lisäyllätyksenä limeviipale, ja kun sanoin, etten halua sitäkään, tarjoilija lakkasi pyyhkimästä rätillä vieruspöytää, heitti rätin olkapäälleen, nyökkäsi ymmärtäväisesti, nappasi lasin mukaansa, kurkotti baaritiskin yli, piti toisen käden sormilla kiinni jäistä, kaiveli toisen käden sormilla limeviipaleen pois, toi lasin jäineen minulle takaisin ja hymyili aurinkoisesti jatkaen pöytien pyyhkimistä. Ongelma oli ratkaistu!

Olin tikahtua hiljaiseen nauruuni. Emme kehdanneet sitten enempää sanoa siitä asiasta vaan Hani antoi merkin, kun se tietty tarjoilija oli selin minuun, ja silloin minä join suoraan limsapullon suusta, ruokani kyytipojaksi.
Kärysimme kyllä siitä jossain vaiheessa, kun tarjoilija kääntyikin yhtäkkiä katsomaan suoraan minuun, naukatessani kokistani suoraan pullosta.
Heidän mielestään olimme varmaan kummallisia turisteja. =D

Joskus sain sen pelkän sitruuna- tai limesiivun lasiini juomani seassa, koska sellainen paikallisten mielestä kuuluu ehdottomasti naisten juomiin... Välttämättä en olisi niitäkään tahtonut.

Hani ottaa yleensä oluen, jonka sekaan ei onneksi kukaan tunge jääpaloja tai hedelmän viipaleita, joten hän säästyy tältä samalta showlta, joka minulla yleensä on edessä joka paikassa ulkomailla. Hän hekotteleekin usein sille, minkä kera kulloinkin minun juomani toimitetaan pöytään.

Eräässä paikassa kävi niin, että omaa limsatilaustani ja jäätöntä juomaa toivoessani tarjoilija siirsi katseensa minusta muualle ja kumarsi kohteliaasti.
Pian hän toikin miehelle hänen juomansa ja minulle ison lasin, jossa oli jääkuutioita ja limupullon kokonaisena, onneksi, sillä pääsin hätiin laittamaan käteni sen jäälasin päälle koettaen jälleen selittää että nimenomaan näitä jäitä en halua. Tarjoilija nyökkäili, mutta ei enää katsonut minua, koetti vaan kaataa limun siihen lasiin vastusteluistani huolimatta.
Näytin pöytään jo katettuja laseja ja yritin sanoa, että voisin ottaa sellaisen, jolloin tarjoilija yritti kaataa ne jäät siitä tuomastaan lasista siihen katelasiin jonka olin valmis ottamaan, edelleen katsoen muualle, eikä minuun. Hmmm... Sain kuitenkin lopulta pidettyä itselläni sen valitsemani katelasin ja estettyä jäiden kaadon siihen. 
Vaikka katsekontaktia ei enää sitten tarjoilijan kanssa pidettykään. =)

 -No ice kuulostaa tietysti samalta kuin No eyes... 

Tästä lähtien opettelen sanomaan jääkiellon sen maan kielellä, 

missä kulloinkin olemme.

Silmiin kyllä saa katsoa, please. =)

Ystävälle ♥

♥

Tämä on viesti juuri Sinulle:

Onnellista viikonloppua 

ja ystävällisiä ajatuksia! 

♥

 ♥

 ♥

Välimeri

Merta aamusta iltaan.

Näitä näkymiä on täällä
räntäsateen keskellä ikävä.

Lavoja

Eurolavoista näkee siellä täällä
tehdyn kaikenlaista... 

Niin kuin tuollakin oli... 

Itse en koskaan toisi lavoja sisätiloihin. 

Laskiaissunnuntai ja stressin poistoa

Hyvää laskiaista! 

Linkkaan tähän vuosi sitten 

kirjoittamani laskiaispostauksen. 

Tällainen kuvan yllätys saapui postin mukana
tässä eräänä päivänä viime viikolla. 

Kiitos, minä ilahdun aina kovasti siitä,
kun postilaatikosta löytyy jotain mieleistä.

Tässä ystäväni Sallin kortissa on hyvä opetus 

meille kaikille.  =)


Stressiä voi kukin poistaa
tänään vaikkapa ulkoilemalla...

Hyvää liputuspäivää!

Gluteeniton 

Runebergin torttukakku 

150 g  voita
1½ dl sokeria
2 kananmunaa 
2½ dl gluteenittomia tummia jauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 rkl tummaa kaakaojauhetta
1 dl vadelmahilloa
ripaus suolaa 

Päällys:
n: 1,5 dl tomusokeria
1 rkl vadelmahilloa
2 tl kylmää vettä

Vaahdota sokeri ja pehmeä voi.
Lisää kananmunat yksitellen voimakkaasti vatkaten.
Lisää taikinaan vadelmahillo.  
Yhdistä jauhot ja kuivat mausteet ja lisää ne taikinaan. 

Kaada gluteenittomilla jauhoilla jauhotettuun ja esim voilla voideltuun vuokaan.
Paista kakkua uunin alimmalla tasolla 175 asteessa 45 minuuttia.

Anna kakun jäähtyä vuoassa ennen kuin kumoat sen.
Voit kostuttaa kakun jäähtyneenä vaikkapa rommilla,
mutta kakku on maukas sellaisenaankin.

Sekoita päällyksen ainekset keskenään ja levitä kakun päälle.


...
Ohje mukaeltu Pirkan 1-2 2011 ohjeesta, 
jätetty pois piparimurska sekä kostukeaine. 

Maailman syöpäpäivä

Voimia kaikille 

tämän sairauden kanssa kamppaileville. 

Porkkanakakkupäivä

Porkkanakakkupäivän kunniaksi ojennan sinulle

oman hyväksi havaitun gluteenittoman ohjeeni: 

GLUTEENITON PORKKANAKAKKU 
VALKOSUKLAAKUORRUTTEELLA 

4 munaa
(Tai 3 munaa ja 1 muussattu banaani)
  2,5 dl tummaa sokeria
2,5 dl gluteenittomia jauhoja
2 tl soodaa
1½ tl leivinjauhetta

2 tl piparkakkumaustetta
1 tl kanelia   
1 tl vaniljasokeria 
1 tl suolaa
n: 5 isoa porkkanaa raasteena
1½ dl ruokaöljyä

 
Päälle valkosuklaata

tai tomusokerikuorrute 

  

Vuoraa leivinpaperilla isohkon irtopohjavuoan pohja. Voitele vuoka ja jauhota gluteenittomilla jauhoilla.

Vatkaa sokeri (käy myös tavallinen sokeri) 
 ja munat vaahdoksi.
Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet
+ ruokaöljy ja porkkanaraaste
ja sekoita kaikki kevyesti keskenään.
(Piparkakkumausteen sijaan voit
vaihtoehtoisesti käyttää pelkkää kanelia 2 tl.) 

Paista 195 asteessa alimmalla tasolla
n 45 minuuuttia

 
Kumoa jäähtyneenä.

♥ ♥ ♥ ♥ 

 Kakku on sellaisenaankin 
herkkua,
mutta... 

porkkanakakku 
rakastaa valkosuklaata. 

Sulata pienellä lämmöllä valkosuklaata ja sekoita. Kun seos on jäähtynyt sopivasti,
nostele seos lusikalla kakun päälle raidoiksi.
Raitojen määrässä voi joko pihistellä
tai sitten liioitella...

Kakku paranee vanhetessaan. 
Ylihuomenissa se on aivan parasta, 
joten sen voi huoletta tehdä muutama 
päivä ennen tarjoilua. 

♥ 

Kuorrutteen päällä kakussani on koristeena 
 hieman pilkottuja kuivattuja pirteän kirpeitä karpaloita. 

Voit käyttää kakun päällä myös tomusokerikuorrutetta. 

Itse en laita näihin ikinä mitään juustopäällistä.

Jos kakussa ei ole mitään 
maitotuotteita, se säilyy 
kuvun alla huoneenlämmössä. 

Ohukaispäivä

Koska tänään vietetään Ohukaispäivää, 

laitan tänne esiin jo piiloon kuoppaamani 

Kakkua ja kaikkee -blogistani viime toukokuussa 

postaamani plättyohjeen. 

Kyseessä on gluteeniton Banaanilettu.

BANAANILETTU 

1 kananmuna

1 banaani

Soseuta banaani
ja sekoita kananmunan kanssa sekaisin 

ja paista pannulla.

Isolla pannulla saat annoksesta aikaan kaksi lettua. 

Laita niiden päälle mitä tahansa, vain taivas rajana... 

Itse laitoin näihin eräänä aamuna aamiaiseksi 

paistamiini banskulettuihin mansikkahilloa, banaania, 

avokaadoa, kuivattuja gojimarjoja ja ripauksen hunajaa.

Jos taas olet enemmän vanhan koulukunnan
maukkaiden ja perinteisten lettujen ystävä
niin tässä sinulle

Maailman paras lettutaikina:

2 kananmunaa
5 dl maitoa
1½ dl vehnäjauhoja
1 dl ohrajauhoja
1 tl suolaa
2 rkl sulatettua voita

Vatkaa munien rakenne rikki kulhossa.
Lisää muut ainekset ja vatkaa taikina tasaiseksi.
Anna turvota jääkaapissa n puoli tuntia tai yön yli.
Paista keskilämmöllä voinokareen kera pitsireunuslettuja.

Vielä rapeampia pitsireunuksia 
lettuihisi saat jos korvaat
kivennäisvedellä osan nesteestä. 



**********************************



Tässä vielä yksi namiherkku:

KOOKOSLETTU 

 

2 dl vehnäjauhoja

5 dl kookosmaitoa 

2 kananmunaa 

suolaa 

2 rkl sulaa voita  

Vatkaa jauhot ja puolet kookosmaidosta tasaiseksi.
Vatkaa taikinan joukkoon loput kookosmaidosta.
Sekoita samalla taikinaan kananmunat
yksi kerrallaan, sekä suola ja voisula.

Anna taikinan tekeytyä ainakin puoli tuntia.
Annoksesta saat paistettua n 8 suurta lettua.  

Tarjoile kookosletut
vaikkapa banaaninviipaleiden kera... =)