Viimeinen orvokki

Orvokki kestää ihmeen hyvin pakkasta. 

Kukkapenkistä tuhoutuivat jo kehäkukat, loput vasta 

kukkaan puhjenneet kosmoskukat sekä äitienpäiväruusu. 

Mutta terassilla kukkii yhä edelleen ruukussa tämä 

orvokkikavalkadi, jossa muutama erivärinen 

kukka sulassa sovussa keskenään kisaa siitä 

kuka kestää pisimpään 

kukassa... 

Vaikka pakkasyön jälkeen orvokki näyttäisi nääntyneeltä,
älä säikähdä, se herää eloon kun päivä lämpenee tai
jopa aurinko paistaa. Orvokkien voi nähdä kurkistelevan
kauniissa kukassa vielä jopa lumihangen alta...

Tämä yksilö kukki heleästi 1.1.2014.

Minäkin siirrän ihan kohta nämä orvokit kukkapenkkiin
talveksi, jossa ne saattavat jopa keväällä
jälleen lähteä kasvamaan. 

Orvokkien siemenet olen tietenkin tallettanut
jo kuivumaan ensi kevättä varten. =)

Villejä ja kesympiäkin orvokkeja

Jatketaan orvokkilinjalla! 

Ne ovat viattoman ihania kesäkukkia. 

Orvokki, Viola, sopii ihan minne tahansa. 

Pihaan, parvekkeelle, moni-istutuksiin,

kukkapenkkiin, mökille, haudalle... 

Ai että olen tykännyt näistä tämän kesän 

vaaleanpunertavista orvokeista jotka 

Mamani toi minulle heinäkuussa! 

*Muista leikata orvokkisi alas, ainakin kerran kesässä 

sopivaan aikaan niin se kasvattaa toiset ihanat kukat 

ja kukoistaa pitkälle syksyyn. 

Nämä ovat kertaalleen alasleikattuja. 

Tällaisia orvokkiversioita 

kasvoi pihassa ja terassilla tänä kesänä.

Orvokki on herkkä, kaunis 

ja sielukas kukka. 

Orvokkeja voi viedä lahjaksi 

kenelle tahansa, niin leikkoina 

kuin ruukussa. 

- Tai vaikkapa siemeninä, 

joista minä ainakin ilahtuisin. 

Kunhan saan ne niin ajoissa 

että ehdin kasvattaa ne pihan 

kesän sulostuttajiksi. 

Istutan yleensä kesän ruukkuorvokit maahan syksyllä 

ja todella usein ne keväällä heräävät eloon jatkaen 

kukoistustaan siitä mihin edellisenä syksynä jäivät. 

Seuraavassa onkin tällaisia 

menneiden kesien orvokkeja: 

Nämä tummemman punaiset 
olivat viime kesän orvokkeja 

jotka talvetin kukkapenkissä 
ja niin ne kukkivat 

vielä tänä kesänäkin. 

Joskus saan orvokit kukkimaan 

jopa monena kesänä. =) 

Nämäkin ovat jo vanhoja, alunperin amppelissa kukkineita 

sinisiä orvokkeja, jotka on pariin kertaan talvetettu 
ja taas ne tänä 

kesänä näin iloisesti kukkivat. 

Samoin nämä suurempikukkaiset orvokki-  

kaunokaiset ovat jo vanhaa perua. 

 Nämä yksilöt ovat kasvaneet siemenistä 
pitkin pihaa ja sieltä ne on napattu 
kukkapenkkiin jatkamaan kasvuaan. 

Samoin nämä ovat jo vanhojen 

orvokkien jälkeläisiä ja villeinä 
itäneet jonnekin pihamaalle.  

Mutta tässä näet kokoeron tavallisen 
seuraavan vuoden siemenistä villisti kasvaneen 
ja kaupasta ostetun välillä.  
Olen tuon villin pikkuisen istuttanut 
samaan noiden isojen kanssa, 
ettei kukaan kävele sen päälle...

Älä heitä orvokkeja 

tunkiolle, niin kuin olen kuullut 

muutamien tekevän. 

Anna niille uusi mahdollisuus. 

On paljon sinusta kiinni, 

onko orvokkisi yksi- 

vai monivuotinen. 

*Alasleikkaus tarkoittaa että leikkaat kasvin 

n 5 cm korkuiseksi, niin että siinä on kuitenkin 

olemassaolevia nuppujen alkuja. 

Tyhjästä pihasta puutarhaksi

 Tyhjästä pihasta puutarhaksi 
♥ 

Pihaa kasvateltu vuodesta 2011.

Näistä kaikista pihamme kukista
on tässä blogissa kuvia
ja paljon muistakin...

Ahkeraliisa
Impatiens  walleriana

Amaryllis Hippeastrum
eli ritarinkukka
Kukkien lakastuttua

Anemonia
Anemone coronaria
myös tässä ja tässä

Auringonkukka
auringonkukkapelto
Helianthus annuus

Daalia

Harjaneilikka
Dianthus barbatus

Idänsinililja
Scilla siberica

Jalokurjenpolvi
Geranium orion,
ja Vuorikaunokki
Centaurea montana

Jaloleinikki
Ranunculus asiaticus

Jouluruusu
Helleborus 

Juhannusruusu 


Karjalanneito

Kaunopunahattu
Echinacea purpurea

Keijunmekko
Rhodochiton Atrosanguineus
(lisää kuvia...)

Kellopeippi
Physostegia virginiana

Kelloköynnös
Cobaea scandens

Kesäharso
Gypsophila elegans

Kesäpikkusydän
Dicentra formosa

Kevätkaihonkukka
Omphalodes verna

Kevätkurjenmiekka
Iris reticulata

Kielo
Convallaria majalis

Kirjopikarililja
Fritillaria meleagris

Koivuangervo
Spiraea betulifolia 

Korean kärhö, 
l. pagodikärhö,
 Clematis Chiisanensis 

Krookus


Kääpiösamettikukka
Tagetes tenuifolia tangerine gem

Laventeli
Lavandula angustifolia

Lehtoakileija
Aquilegia vulgaris, Lime Sorbet 

Lemmikki, l puistolemmikki,
Älä unohda minua -kukka,
Myosotis sylvatica

Lobelia
Lobelia red cascade

Lumikello
Galanthus nivalis

Maariankello
Campanula medium

Makea kirsikka
Prunus avium Meelika

Maloppi
Malope

MalvaMalva alcea
Valkoinen malva

MiekkaliljaGladiolus
valkoinen

Mona LisaOriental lilja

Mooseksen palavapensas
Dictamnus albus

Oriental lilja
Lilium Muscadet

Orvokki pinkki
Orvokki punainen
Orvokki keltainen

Pagodikärhö
Clematis chiisanensis

Pelargonia
Pelargonium

Perunanarsissi
Bridal Crown

Pioniunikko
Papaver somniferum (Paeoniflorum)

Pioni Sarah Bernhard
Paeonia lactiflora Sarah Bernhard

Punainen päivänkakkara
ja Verbascum phoenicum

Päivänkakkara
Leucanthemum vulgare 

Raparperi 
 Rheum rhabarbarum

Rohtosuopayrtti
Saponaria officinalis

Saarenmaan unikot

Salkoruusu
Alcea rosea limenvihreä
Salkoruusu
Alcea rosea roosa

Sinisievikki
Nemophila menziesii

Sinivuokko
Anemone hepatica

Siperiankurjenmiekka
Iris sibirica

Siperianpallo-ohdake
Echinops ritro

Siperianunikko

Sormustinkukka
Digitalis purpurea

Syysvuokko
Anemone hupehensis 

Särkynytsydän, valkoinen
Lamprocapnos spectabilis alba 

Särkynytsydän, punainen
Lamprocapnos spectabilis

Tsinnia, oppineittenkukka,
Zinnia Elegans

Tulppaani punainen
Tulppaani v.punainen,
Tulppaaneja talvella...

Ukkolaukka
Allium hollandicum

Vaaleanpunainen juhannusruusu

Valamonruusu
Rosa Splendens

Valkopeippi
Lamium album

Valkovuokko
Anemone nemorosa

Varjolilja valkoinen
Lilium martagon

Vuorijumaltenkukka
Dodecatheon meadia

`♥•.¸¸.•♥´

Istuta orvokkeja

Orvokki ei pakkasista hätkähdä. 

Saattaa se näyttää 

pakkasyön jälkeen aamulla hassulta 

mutta älä hätäile, 

se virkoaa kyllä. 

Orvokki on ihana jokapaikan kukka, 

jonka voit jo nyt laittaa pihalle, 

parvekkeelle, terassille tms.
Minullakin on ruukullinen orvokkeja jo parvekkeella.  

Tein edellisessä kodissamme niin, että siirsin orvokit

alasleikkuuvaiheessa (se tulee aina orvokkien omistajille jossain vaiheessa kesää, kun orvokit ovat kasvaneet liian hujopeiksi ja lakanneet kukkimasta) orvokit juuripaakkuineen kukkapenkkeihin, joissa ne saivat aloittaa uuden kukintansa ihan rauhassa. 

- Joskus leikkasin ne alas toisenkin kerran saman kesän aikana, niin jälleen muutaman hetken päästä orvokit kukkivat hurjasti. 

Annoin syksyllä orvokkien olla paikoillaan ja melkein aina kävi niin, että seuraavana keväänä  orvokit olivat hengissä, jotkut jopa kukassa ja heräsivät jälleen innolla uuteen kevääseen. 

- Eli jos sinulla on omaa pihaa, älä heitä pois orvokkeja syksyisin. 

Ne yllättävät sinut seuraavana keväänä. 

Ne muistuttavat, miten ihmiset liian usein pitävät kaikkea kertakäyttöisinä, myös ihmissuhteita, ja heittävät pois sellaista, mitä eivät juuri sillä hetkellä tunne tarvitsevansa. 

Jos annat asioille aikaa, saat nähdä 

miten kaikki puhkeaa uudelleen kukkaan. 

Kevät on kaiken uuden aikaa 

Siinä on mukana 

salaperäistä taikaa

Taskutietoa orvokista: 

Orvokki symboloi rakkautta, kaipausta, 

mietiskelyä, kainoutta ja vaatimattomuutta. 

 

Orvokit (Viola) on orvokkikasveihin kuuluva kasvisuku, joista useimmat elävät pohjoisella pallonpuoliskolla. Useimmat orvokit viihtyvät kosteissa ja varjoisissa paikoissa, kuten puiden ja pensaiden alla.

Orvokeilla on tyypillisesti sydämenmuotoiset lehdet ja epäsymmetriset, viisiterälehtiset kukat, joissa yksi iso terälehti suuntautuu alaspäin ja loput neljä ovat pareittain symmetriset sen yläpuolella.

Useimpien orvokkilajien kukat ovat violetin värisiä, ja sana violetti johtuukin ranskan kielen sanasta violette.

Orvokin latinankielinen nimi Viola on useassa kielessä yleinen naisen nimi.

Viulu-soittimen nimi on johdettu orvokeista.

/ Teksti Wikipedia 

Väriläiskiä talvipihassa

•✿´¨`✿•.¸¸.•✿´¨`✿•.¸¸.•✿´¨`✿• 

♥
Joulutulppaanien elämä pidentyi huomattavasti, 

kun lämpöisestä sisäilmastosta siirsin ne jo hyvissä ajoin ulos,
ennen kuin niiden terälehdet alkoivat tippua. 

 Siellä ne kesämuratin haaltuneissa oksasykkyröissä  

piristävät pakastettuinakin tätä harmaata ja jotenkin kaikuvan tyhjää pihaa.
♥

 Hyasintitkin pärjäävät mainiosti pikku pakkasessa talvisen pihan,
parvekkeen tai verannan koristeina. 

 Lumeton piha odottaa talvea.

-Iltapäivällä  2.1.2014 kuvia ottaessani
 ihan niukasti satoi lunta. 

✿

Valkoisista hyasinteista poistin kaikki nahistuneet kukat, 

leikkasin ne mahdollisimman pitkinä poikki, 

asettelin sinkkipyttyyn vettä, sammalta ja oksia 

ja kukat sekaan niin että varret ylettyivät veteen, 

ja asetelma pääsi koristeeksi ulkoportaille. 

✿
Älä heitä pois hyasintin tai tulppaanin sipuleita, 
vaan laita ne ilmavaan paikkaan kuivumaan ja istuta ne 
keväällä pihalle. Jos sinulla ei ole omaa pihaa, 
anna ne ystävän kukkapenkkiin tai istuta itse ne 
jonkun haudalle tai metsänlaitaan... 
Mene sitten vuoden päästä keväällä katsomaan, 
miten ne kukkivat, 
ja nuuhkaise miten hienostuneen vienosti 
ne tuoksuvat.  

✿

 ✿
Awww!
 Tämä sinnikäs orvokki-pieni 

on kuvattu pihallamme 1.1.2014.

Orvokki on muuten ostettu taimena 31.3.2011
(tarkka päivä oli tallessa kasviallakassani!)
 ja yhä se vuodesta toiseen jaksaa kukkia,
ja nyt jopa keskellä talvea!

✿ Ihmekukka. ✿ 
 

✿

Viime vuoden toiseksi viimeisenä päivänä 

oli Lahdessa Vesijärvi vielä sula ja avoin...

Ainoa paikka jossa on ollut jo kunnolla lunta oli
samana päivänä bongattu
Messilä Hollolan puolella, 

jossa oli tykitetty muutama laskettelurinne valkoiseksi. 

Sateinen puutarha

Viime viikonloppuna Maman puutarhasta 

ei meinanut saada kuvia jatkuvan sateen vuoksi. 

Sateen tauottua tartuin tilaisuuteen 
ja sain hetkeni kameran takana.

Tuloksena nämä pisaraiset kukat ja 

köynnökset ihanassa tunnelmallisessa 

Maman puutarhassa. 

Sadepisarat saavat kuviin 

uusia ulottuvuuksia. 

Ei voi sanoa että sadekuvat olisivat 

mitenkään surullisia. 

Ne ovat vain erilaisia. 

Tunteellisia...

Maman puutarha on 

hyvin runsaan monipuolinen. 

Lajien kirjo on mahtava. 

Hänen puutarhassaan on enemmän 

perennoja kuin läheisellä 

kuuluisalla puutarhalla. 

=)

Silti kamerani etsii näitä 

tuntemiani ja rakkaita yksilöitä. 

Vähän sama kuin jos olisi 

suuri ihmisjoukko täynnä 

mielenkiintoisia kasvoja 

mutta siellä pilkahtaisi muutama 

rakas sukulainen tai tuttava, 

jolloin et enää näe niitä muita 

vaan silmäsi etsivät niitä 

omia rakkaita... 

Elokuussa pihoilla ja muutenkin 

luonnossa voi aistia syksyn 

läheisyyden. 

Luonnon rytmi hidastuu 

ja on aika vaipua hieman 

uneliaaseen olotilaan. 

Maman liljat eivät vaihda 

värejään, toisin kuin minun 

pihallani.

 

Äitini rakastaa mm samettikukkia. 

Romanttinen orvokki-istutus!

Maman jaloritarinkannukset ovat 

kasvaneet miltei kolmimetrisiksi! 

Niiden kukkivan rungon osiokin 

on 50 - 60 cm pitkä! 

Ritarinkannukset kasvavat 

omenapuiden oksien lomassa 

hieman sateelta suojassa. 

Aivan mahtavia! 

Miltei kolmimetrisestä kasvista on puolet 

lyhemmän kuvaajan vähän vaikeaa saada 

kunnollista kuvaa. =) 

Suklaakirsikka.

Viimeisiä lumoavan tuoksuisia ruusuja 

on yhä kukassa.

Äitini humalasalot 

Humulus lupulus, ovat portin 

muotoisia ja kolme ja puoli metriä 

korkeita, ja humalat olisivat kevyesti 

jatkaneet matkaansa vielä lisää... 

Nämä humalaköynnökset kasvavat 

Maman kesäkeittiön seinustalla. 

Humalan emikasvin käpymäisiä 

hedelmiä eli pähkylöitä. 

"Suomessa on edelleen voimassa vuoden 1734 lakiin kuulunut rakennuskaari, jonka seitsemännen luvun mukaan ”jokaisessa talossa pitää olla humalisto” ja siinä tulee olla vähintään 200 humalasalkoa. Määräyksen laiminlyönnistä on saman lain mukaan annettava sakkorangaistus. Käytännössä kyseessä on kuollut kirjain, jonka noudattamista ei enää edellytetä eikä valvota. =D

Vaikka humalankasvatuksella ei enää ole Suomessa kaupallista merkitystä, se on edelleen yleinen koristekasvi. Puutarhoissa kasvatetaan sekä emi- että hedekasveja. Lääkekasvina humalaa käytetään sen rauhoittavan ja vatsan toimintaa lisäävän vaikutuksen takia.

Oluessa humalaa käytetään antamaan oluen makuun karvautta ja hedelmäisiä aromeja, kirkastukseksi sekä estämään pilaantumista. Karvaan maun olueen antaa hedelmöittymättömien emikasvien "käpyjen" tähkäsuomujen erittämä lupuliini. Eri humalalajikkeet antavat erityyppisiä makuvivahteita." -Wikipedia-

Lokakuun värejä pihamaalla

Minä en kyllä hirveästi pidä 

syksystä vaikkei olekaan mediaseksikästä 

myöntää moista.

Kaikki väittävät blogeissaan 

kuinka on ihanaa kun on neljä vuodenaikaa 

kuinka syksyssä on taikaa 

ja "sitä jotakin" 

- mitä se sitten lieneekin. 

Talvea kaivataan ja sen 

pakkasia ja luminietoksia. 

Tulkaa talvenrakastajat 

 kolaamaan meiltä lumivallit, 

ettei miun tarvii kipeillä nivelilläni 

jotka suuttuvat muutenkin kylmästä... 

Ne suuttuvat jo nyt tästä viileästä 

ja kosteasta, eli syksystä. 

Huoh. 

- Joku reumaattinen sukuvika...

Kohta puut ovat kaljuja... 

Tämä pieni orvokki oli ilmestynyt  

nurmikolle vastustamaan talven tuloa. 

Sillä on sisua...