Kukkia keskellä talvea

Ostin ystävänpäivänä itselleni kaupasta hieman 
tulppaaneja piristämään mieltä ja tuomaan 

huoneisiin jo kevään tunnelmaa. 

Nämä olivat Pirkka-tulppaaneja,  

ja niitä erityisesti myyjätär kaupassa minulle 

suositteli kun pysähdyin kukkien viereen. 

Jo heti paketit kotona avattuani havaitsin tulppaaneissa 

aika keltaiset päällislehdet joten poistin ne. 

Onneksi niihin jäi vielä sisemmät lehdet 

vihreydeksi. Tai ainakin lehtien riekaleita...

Jo seuraavana päivänä ne olivat täysin
kaikkensa antaneita ja nuutuneita,
eli ilo kukista oli aika lyhyt. 

Vaikka leikkasin kukat lyhyiksi 

etteivät niin roikkuisi ja poistin 

kellastuneet lehdet, 

ne nääntyivät maljakkoonsa. 

Mutta muistatko pyttyni johon keräsin kaapista kaikki 

amarylliksen sipulini? Tässä viimeisimmät 

kukkijat siinä astiassa. 

Kaksi komeaa valkoista ja yksi punainen ritarinkukka 

pullahtivat kukkaan. 

Leikkasin kukkavarret jälleen leikoiksi 

koska niin ne kestävät pidempään.

Ne kestivätkin, todella kauan! 

Punainen ama pääsi ihan omaan 

astiaansa ja avasi kaikki nuppunsa. 

Kun punaisen aman viime hetket koittivat. 

laitoin sen saattohoitoon terassille auringonpaisteeseen 

jossa se vielä pari päivää pakkasessa oli kaunis 

kuin kuva. Vasta suojasää masensi sen olon ja 

elon ja kukka nuupahti ikiuneen. 

 (Samassa pytyssä ovat ne 

nuupahtaneet tulppaanit. 

Niistä ei saanut enää kunnon kuvaa...) 

Minä aina talvisin siirrän loput 

leikkokukat ulos ilahduttamaan 

talvista pakkasmaailmaa jossa ei 

muuten ole kukan kukkaa. 

Tuolla yksi esimerkki... =)