Suomessa sanaa laskiainen
on käytetty juurikin
laskiaistiistaista,
eli nyt on oikea päivä
eli nyt on oikea päivä
varsinaisesti
viettää laskiaista!
viettää laskiaista!
Katolisissa maissa on keskiajalta asti vietetty
tähän aikaan vuodesta kaikenlaisia karnevaaleja.
("carne vale" = jäähyväiset lihalle)
("carne vale" = jäähyväiset lihalle)
Pohjois-Euroopan laskiaista vietetään samaan aikaan kuin
Etelä-Euroopan paastoa edeltäviä karnevaaleja. Monet laskiais-
ja karnevaaliperinteistä ovat peräisin pakanallisista juhlista,
kuten roomalaisten pidoista Bacchuksen kunniaksi sekä
lähestyvän kevään, hedelmällisyyden
ja uuden elämän juhlinnasta.
Etelä-Euroopan paastoa edeltäviä karnevaaleja. Monet laskiais-
ja karnevaaliperinteistä ovat peräisin pakanallisista juhlista,
kuten roomalaisten pidoista Bacchuksen kunniaksi sekä
lähestyvän kevään, hedelmällisyyden
ja uuden elämän juhlinnasta.
Tässä esimerkkiä muutaman vuoden
takaiselta Madeiran reissulta, jonka
karnevaalikulkue on kuvattu 2.3.2014
Porto Santon saarella.
Laskiaisperinteissä elävät mäenlaskun
ja jääkelkkojen tapaiset huvit
Monet meidän laskiaismenoistamme ovat peräisin vanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi.
Enää laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaan siinä hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä. Laskiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeiton lisäksi laskiaispullat, jotka alkoivat yleistyä 1800-luvulla.
Reformaation
myötä paaston noudattaminen jäi suomalaisilta pois, mutta monet
uskomukset ja kiellot pysyivät kansan mielissä. Laskiainen säilyi
talonpoikaisena työnjuhlana ja ennen kaikkea naisten
työ- ja toimialaan kuuluvana päivänä.
Laskiaisen tienoille sijoittuu
muinaiseurooppalainen vuodenvaihde, minkä vuoksi siihen on Suomessa
liittynyt aikaisemmin runsaasti kansanuskomuksia ja taikoja. Työt piti
lopettaa hyvissä ajoin iltapäivällä, jotta työt olisivat joutuneet hyvin
koko vuoden. Saunaan täytyi mennä päivänvalolla ja siellä oli oltava ääneti.
Laskiaisena syötiin aiemmin tukevasti liharuokaa, koska seuraavan
kerran sai syödä lihaa vasta paaston jälkeen pääsiäisenä
Perinteisiä
laskiaisruokia olivat rasvarieska ja liha- eli sorkkarokka.
Rasvarieska oli ohrajauhoista tehtyä leipää, jota oli höystetty sianihralla. Liharokka oli keitetty herneistä ja rukiinjyvistä ja höystetty siansorkilla tai sian päällä.
Ruokaan liittyi myös uskomuksia. Sen piti olla ennen kaikkea
rasvaista. Mitä enemmän rasva kiilteli sormissa ja suupielissä, sitä
paremmin lypsivät lehmät ja siat lihoivat. Eikä rasvaa saanut pyyhkiä
sormista pois, vaan sen piti antaa kulua itsekseen pois. (hah!) Tämä takasi
hyvän viikatteen käsittelykyvyn. Sormennuolija sen sijaan sai sirpeistä
haavoja. Kun ruokien annettiin olla pöydässä koko päivän, se takasi
runsauden koko vuodeksi.
Suomessa, jossa laskiaisen aikaan on talvikeli, liittyy laskiaiseen myös mäen laskeminen esim pulkalla.
Perinteisesti pulkkamäessä huudettiin ”pitkiä pellavia, hienoja
hamppuja, räätikkäitä kun nurkanpäitä ja
nauriita kuin lautasia”. Naapurin pellolle saatettiin toivoa tippuroita
ja tappuroita. Mitä kauemmas kelkka luisti, sitä pidempiä pellavia saatiin. Muiden
uskomusten mukaan naisten tuli pitää hiuksiaan auki ja harjata niitä
usein. Näin taattiin pellavista puhtaita, kuituisia, vaaleita ja
kiiltäviä.
-Wikipedia-
Tänään on myös Kalevalan päivä
ja virallinen liputuspäivä.
Kalevalan päivää on juhlittu 1860-luvulta lähtien
Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kunniaksi.
Kalevalan päivä on samalla suomalaisen kulttuurin päivä.
Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kunniaksi.
Kalevalan päivä on samalla suomalaisen kulttuurin päivä.
Juuri 28.2.1835 Elias Lönnroth allekirjoitti
ja
päiväsi Kalevalan ensimmäisen version,
ns. Vanhan Kalevalan esipuheen.
Tavoitteena on saada
harvinaisten asioille laajaa
ja valtakunnallista näkyvyyttä.
Vuonna 2017 harvinaisten sairauksien päivää
vietetään peräti viikon ajan.
Harvinaiset-verkosto kiertää kaikissa
yliopistosairaaloissa joissa
järjestetään yhteisiä tapahtumia
harvinaisyksiköiden kanssa.
Tervetuloa tutustumaan harvinaisyksiköiden
ja Harvinaiset-verkoston toimintaan!
Harvinaisten sairauksien päivän tapahtumia
harvinaisten asioille laajaa
ja valtakunnallista näkyvyyttä.
Vuonna 2017 harvinaisten sairauksien päivää
vietetään peräti viikon ajan.
Harvinaiset-verkosto kiertää kaikissa
yliopistosairaaloissa joissa
järjestetään yhteisiä tapahtumia
harvinaisyksiköiden kanssa.
Tervetuloa tutustumaan harvinaisyksiköiden
ja Harvinaiset-verkoston toimintaan!
Harvinaisten sairauksien päivän tapahtumia
Vuonna 2017 Harvinaisten sairauksien päivän
teemana on tutkimus.
Kampanja muistuttaa harvinaissairauksien tutkimuksen
tärkeydestä ja merkityksestä ihmisten elämään,
hyvinvointiin ja elämänlaatuun.
Tutkimus auttaa tunnistamaan aiemmin tuntemattomia
Tutkimus auttaa tunnistamaan aiemmin tuntemattomia
sairauksia ja lisää ymmärrystä harvinaissairauksista.
Se tukee lääkäreitä oikean diagnoosin määrittelyssä
ja antaa harvinaissairaalle tietoa sairaudestaan.
Se voi myös johtaa uusien innovatiivisten hoitojen
Se voi myös johtaa uusien innovatiivisten hoitojen
kehittämiseen ja joissakin tapauksissa jopa
parannuskeinon löytämiseen.
Viite: Harvinaiset-verkosto
***************************************
Loppukevennys:
tänään on myös
Hammaskeijujen päivä.
3 kommenttia:
Kiitti tietopläjäyksestä. En tiennyt tuommoissii nauhoja olevan olemassakkaa! hienoja reissukuvia. =D t-Evestynka
Kiitos Eve. Oon harrastanut tutkivaa journalismia. ;)
Ja kiitos vielä kun tulit meilillä kertomaan ettei
kommentointi toiminut päivällä.
Toivottavasti nyt toimii.
Valitettavasti tämä blogi taitaa toimia vain valvotulla kommentoinnilla.
Aina kun yritän poistaa kommenttien valvonnan, ilmenee ongelmia.
Varsin outoa.
Niinpä. nyt laskeudutaan paastoon.
Mukavaa alkavaa maaliskuuta sinulle ♥
Lähetä kommentti