Translate

30.6.2015

Tähdenlentoja





Tähdenlentojen katselun päivä, on tänään

Voisihan se nimi kyllä 
olla mieluummin Tähdenlentojen yö... 


Jos näet lennon tähtösen,
muista lähettää sille toive hiljainen 
sillä toiveet ääneen kerrotut
eivät koskaan toteudu

-Una Reinman-



Tänään on myöskin Sosiaalisen median -päivä.



23.6.2015

Let It Go Day!





Elämä on lyhyt.
Asioita
ei kannata märehtiä kauaa.
Unohda vanha kauna,
tora ja epäsopu.
Ota uusi asenne.
Hymyile sille,
elämälle...
Tänään on aika.
Anna ikävien ajatuksien
vihdoin
mennä unholaan.


-Una Reinman-




Tänään vietetään Anna jo olla -päivää. 



20.6.2015

Menneiden kesien muistoja



Vaikka ollaan sadetta paossa, 
ja ihan kaikki hengityssuojaimet on lopussa, 
emmekä nyt tällä nimenomaisella hetkellä 
pääse jatkamaan remonttia, niin silti ei me 
kauas kotoa lähdetä. 
Työvaatteet hetkeksi sivuun ja takkaan tulta,
kiskotaan villasukat jalkaan,
ettei palelisi kesken kesäkuun viileyden, 
menneitä kesiä muistellen...

Jouduimme siis remontista eräänlaiselle pakkolomalle...
Kyllä meillä olikin jo mm selkä kipeänä,
mutta jäämme jälkeen omassa suunnitelmassamme.

Onneksi huomenna ovat taas jo kaupatkin auki ja saamme
lisää hengityssuojaimia joita ilman emme voi
kaivaa maa-ainesta tuolta märkätilan
lattian alta vielä pois noin 7 pölisevää kuutiota...


Katselen telkusta Hurja remontti -ohjelmaa
ja itken, koska olen onnellinen heidän puolestaan
joita ihana ohjelmatiimi ja kokonaiset yhteisöt auttavat.




Sade




https://www.facebook.com/121762977864133/photos/a.201432663230497.55455.121762977864133/1114129975294090/?type=1&theater


Tarina sinulle









18.6.2015

Picnicille?


Jos sinulla on mahdollisuus, kokoa eväskori valmiiksi,
sillä tänään vietetään kansainvälistä Picnic- päivää.
Toivotaan että sää olisi sille harrastukselle suotuisa.
Ulkona kaikki maistuu aina paremmalle kuin sisätiloissa.

🌼


🌼


Tai jos ei piknikki innosta 
voit viettää sen sijaan  
Paniikkipäivää


Jos eivät nuo kiinnosta niin entäs sitten 
Sushipäivä
Sellainenkin olisi tänään. 

-Minua taas sushi ei yhtään kiinnosta. 
Kalan pitää olla kypsää ja piste. =D 


🌼


PS:
Onko kylälläsi vielä olemassa pieni ja 
toimelias kyläkauppa
jossa on myynnissä vähän kaikkea maan ja taivaan väliltä?
 Jos on, se on pienisuuri onni koko kylällesi.  

🌼

Kyläkauppiaat ovat uskomattoman uutteria puurtajia! 
20.6. 2015 vietetäänkin ansaitusti  

Silloin kun kaikilla muilla on vapaata, 
ja isojen markettien ovat pysyvät kiinni, 
kyläkauppiailla on kauppa auki 
ja he ovat valmiina palvelemaan sinua.
Jos jotain tuotetta ei ole tänään,
se on myynnissä varmasti huomenna. 

Osta kyläkaupasta muutakin 
kuin maitopurkki ja hiivapaketti... 

Pidä kyläkauppasi hengissä!

🌼





17.6.2015

Esikuvani

`♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥´


Maman puutarha on juuri sellainen monimuotoinen 
ja rönsyilevä piha, joka on esikuvani puutarhan hoidossa.


 Mama rakastaa kaikkia kukkia
ja antaa sananmukaisesti kaikkien kukkien kukkia
pihallaan.




Vaaleanpunaisia lemmikkejä.
Näistä ystäväni SS varmasti pitäisi? =) 



Tämä puutarha pursuilee onnellisia kasveja, kukkia ja puita.

Tässäkin valkeakuulas 
on aivan haljeta omenankukkasista.



Mama saa aivan kaiken kukoistamaan. 


Hänellä on varmasti jonkinlainen "kukkaiskatse", joka poistaa epäröinnin 
kaikelta kasvavalta ja laittaa ne näyttämään kauneimmat puolensa.

Vaikka minä olen saanut melkein kaikista Maman perennoista
pienen alun omaan pihaamme,
eivät ne meillä kukoista lainkaan näin ihanasti
kuin Maman puutarhassa. 


Ehkä se kasvun ja kukoistuksen taika on hänen rakkautensa luontoon ja kukkiin,
joka saa jokaisen kasvin tekemään parhaansa ollakseen upeita. 






Sieluni uudistuu 
aina Mamani puutarhassa. 











16.6.2015

Lemmikinsinistä ja tulppaaninpunaista









`♥•.¸¸.•♥´



Maman runsaasta ja herkän vahvasta puutarhasta olen ammentanut omaan 
pihaammekin ideoita. Perinnyt Maman antamien perennanalkujen lisäksi 
mm hänen lemmikkirakkautensa. 



Mamallakin lemmikkejä on siellä täällä, 
ihanina taivaansinisinä harsopilvinä. 



Lemmikit korostavat muiden kukkien värejä,  
toisinaan jopa vastavärinä. 





Viimeisiä Maman tulppaaneja 
lauantain leppeän kesäisessä iltapäivässä.


Samoin tässä... 


Ja vielä tässäkin... =) 
Suorastaan runollisesti nuo 
viimeiset vaaleanpunaiset kukkaset pitivät päänsä 
pystyssä ja hehkuivat Maman reilusti yli 
satavuotiaan mökin pihamaalla, 
jossa vanhat vänkkyräiset omenapuut
seisovat jykevinä tuulensuojina 
kaikelle kauniille. 



PS klo 8.57 kirjoitettu:
Remonttiaamukahveja juotaessa tässä
puoliksi jo riisutussa kodissamme,
(sähköt, kaikki hanat yms, paneelit, lamput jne poissa märkätiloista
ja tänään romautetaan alas ne välikatot....)
oli meillä tv auki ja MTV:n aamuohjelmassa vieraili kirjailija Paula Havaste 
kertoi mukavan juhannustaian, joka sopisi juuri tähän päivään,
kun on kolme päivää Juhannukseen ja se taika meni jotenkin näin:

Ota se kaikkein komein paita ja vie se muurahaispesään, 
anna olla sen siellä kolme päivää ja kolme yötä ja 
pue se sitten päällesi Juhannustansseihin niin olet 
kaikkein puoleensavetävin... =) 



15.6.2015

Lennätä leijaa, kuvaa luontoa ja hymyile





`♥•.¸¸.•♥´

Aquila chrysaetos




Vaikka aina ei todellakaan hymyillytä, niin tänään vietetään
Hymyn positiivisten vaikutusten päivää
Totta kai hymy vaikuttaa muihin.



Se vaikuttaa myös meihin itseemme. 
On ihan toista oikaista otsakurtut
ja hymyillä kuin olla kiukkuinen 
koko maailmalle.
Askelkin on keveämpi. 



Samalla voit käyskennellä luonnossa 
kameran kanssa, ja viettää omaa 
Luonnon valokuvaamisen päivääsi




Näissä omissa, pari päivää sitten kuvatuissa 
lintuluontokuvissani on lentelee maakotka. 
Lintukuvat on liikkuvasta autosta napattu, 
täällä jossain Etelä-Suomessa. 



Oravakuvat ovat Maman mökiltä, 
jossa Pikkuveikkani on tehnyt niille 
ruokinta-automaatin. 

Joskus oravat vaan eivät malta ottaa vain yhtä pähkinää 
tai auringonkukansiementä kerrallaan,
vaan änkeävät kokonaan automaattiin istumaan, 
ja sieltä pieni punaruskea pää nousee aika ajoin 
uteliaina kurkkimaan maailmaa. 



Jos tuulee (taas) kovasti, 
voit lennättää tänään Leijaa





14.6.2015

Terveisiä kielojen laaksosta









Hiljainen vesisade kastelee maailmaa perjantaiaamuna mutta mikä ihaninta, 
ei tuule yhtään! On tyyntä ja hiljaista. Kuuntelen sateenropinaa kun sadetakissani 
kitken kukkapenkkiä pihamaalla. On vaan sellainen fiilis että ne olisi nyt kitkettävä, 
vaikka hieman sataakin.

Sadetta ei sitäpaitsi ole tullut tarpeeksi. 
Meidän savinen maa huutaa paljon enemmän vettä, 
pitääkseen kaiken istutetun kukoistuksessaan. 

Joten odotan mieluusti säätiedotuksen lupaamia sunnuntain 
ja maanantain vesisateita. Sadevesitynnörit täyteen, please ja kiitos.





Rikkaruohot lähtevät paljon paremmin irti maasta kun maa on kostea. 
Kuivasta maasta, aurinkoisena päivänä, 
on joskus hankalaa kiskoa rikkojen juuria irti. 
Ne suorastaan porautuvat alustaansa. 
Eivät tahdo millään pois valtaamastaan maapläntistä. 






Lupasin edellisessä jutussani kielon kuvia, ja tässähän niitä.
Kun olin kitkenyt kukkapenkit 
ja penkkien reunukset vaelsin hakemaan kielolaaksostamme
valkoisia nuokkuvia kellokukkia ison tuoksuvan kimpullisen. 

Kun kerää kieloja kimppuun, voi samalla kuulla kuinka pienet kellot 
hiljaa ja käheästi ihan kuin yrittäisivät helähtää ilman kaikua, 
sillai ihan vaimean pehmeästi. Kif-kaf. 




Kielot menevät kesänlapsi Pikkuveikan tuliaiseksi Maman mökille, 
veikan syntymäpäivän johdosta. Samalla viemme 
hänelle mansikkakermavalkosuklaakakun.

Aina kolmastoista päivä ei ole epäonnen päivä.
Perheessäni kahdella on 13 pv jopa syntymäpäivänä,
joten se luku tuokin toisinaan paljon hyvää tullessaan. 







Karsin omia, liian pitkäksi kasvaneita ovenpieliruukkujen orvokkeja, ja niitä
kielojen sekaan lisäämällä se on ihan täydellinen kukkakimpuksi. Kukkaruukut
pitänee muutenkin siirtää kauemmaksi ovelta, koska kohta ovestamme
viskellään purkujätettä ulos ja kannetaan uutta materiaalia sisään. 


Nämä ovat ihan viimeisiä rauhallisia Nuuskamuikkusen introverttihetkisiäni
moneen viikkoon. Miehen viimeinen työpäivä on ohi ja alkaa hänen
kesälomansa, eli meidän totaalinen työleirimme.






Myös Pikkusisko oli vienyt jo aiemmin kieloja Mamalle. 
Siskon kimppu oli paljon upeampi kuin minun. =)


Mikä olisi ollut parempi tapa viettää lauantai-iltapäivää kuin seurustella lastensa, 
perheensä ja puolisonsa kanssa ihanan Maman seurana tunnelmallisen mökin 
puutarhassa jossa oli niin jo kesä. Ei kyllä mikään! 

Pikkuveikan syntymäpäivän kunniaksi päivä oli todellinen ensimmäinen kesäpäivä. 
Tunnelma oli niin ihana, ettei olisi haluttu lähteä lainkaan kotiin.





Mentiin kyllä vihdoin kuitenkin. Lämmitettiin viimeisen kerran meidän sauna,
ja huomenissa aletaan repiä eteistä, saunaa ja kylpyhuonetta...

Tulen viipyilemään seuraavissa blogikuvissani vielä
ihanassa Maman puutarhassa...