Menneiden kesien muistoja

Vaikka ollaan sadetta paossa, 

ja ihan kaikki hengityssuojaimet on lopussa, 

emmekä nyt tällä nimenomaisella hetkellä 

pääse jatkamaan remonttia, niin silti ei me 

kauas kotoa lähdetä. 

Työvaatteet hetkeksi sivuun ja takkaan tulta,
kiskotaan villasukat jalkaan,

ettei palelisi kesken kesäkuun viileyden, 

menneitä kesiä muistellen...

Jouduimme siis remontista eräänlaiselle pakkolomalle...
Kyllä meillä olikin jo mm selkä kipeänä,
mutta jäämme jälkeen omassa suunnitelmassamme.

Onneksi huomenna ovat taas jo kaupatkin auki ja saamme
lisää hengityssuojaimia joita ilman emme voi
kaivaa maa-ainesta tuolta märkätilan
lattian alta vielä pois noin 7 pölisevää kuutiota...


Katselen telkusta Hurja remontti -ohjelmaa
ja itken, koska olen onnellinen heidän puolestaan
joita ihana ohjelmatiimi ja kokonaiset yhteisöt auttavat.