29.11.2017

Tervehdys sähköisessä muodossa






 täten sinuakin nyt näin 
tervehdin. 
Hei!
Mitä kuuluu? 
Onko kaikki hyvin? 

--- 

Itse kyllä kaipaan edelleen 
sitä aikaa kun postilaatikkoon 
kolahti oikea kirje... 
Entä sinä? 

--- 

Miten muuten, soitatko 
mieluummin puhelimella 
tutuille tervehdyksiä kuin käyt 
oikeaasti kylässä? 
Vai laitatko mieluiten tekstiviestejä? 





28.11.2017

Köyhiä ritareita







Tänään on Köyhien ritareiden päivä. 
Toisen koulukunnan mielestä köyhät ritarit 
tehdään kermavaahtohöttyrän kera, ja 
toisten mielestä sellainen on jo rikas ritari. 
Itse olen oppinut jo lapsuudesta 
köyhän olevan ritari juuri sen 
höttyrän ansiosta.  

Tässä kuvassa olisi 
minun mieleisiäni ritareita. =) 




Paras ritari tulee 
kuivahkosta, vaaleasta 
sekaleivästä, joka liotetaan 
maidossa kevyesti, 
ja paistetaan voissa 
paistinpannulla. 
Se on siinä. 

Laita ritarin päälle mitä haluat: 
hilloa, hedelmiä, hunajaa, 
maustettua rahkaa, jne... 

Tänään on myöskin  
Punaisen planeetan päivä.


26.11.2017

Hyönteisruoka uhka allergisille?






Varo hyönteisruokaa, jos hyönteiset kesällä aiheuttavat sinulle ikävää kutinaa ja suuria paukamia. 
Tai sairastat atooppista ihottumaa, tai olet  
 katkaravuille ja pölypunkeille 
allerginen, niin 
varo hyönteisruokaa! 

Hyönteiset sisältävät samanlaisia 
proteiineja kuin äyriäiset ja nilviäiset. 
Lisäksi pölypunkeissa on 
hyönteisproteiinien kaltaisia valkuaisia, 
joten niille allergisten 
kannattaa olla myös varovaisia.  

Toisaalta kuka tahansa saattaa herkistyä hyönteisruualle, 
kuten mille tahansa elintarvikkeelle. /Maaseudun tulevaisuus 


Sirkkaleipää, sirkkalakua, sirkkamakkaraa – hyönteisiä on nykyisin monenlaisissa elintarvikkeissa. Hyönteisjauhosta on tullut suosittu proteiinilähde.
Elintarvikevirasto Eviran mukaan hyönteisruoka ei ole ongelmatonta, sillä se voi aiheuttaa voimakkaitakin reaktioita allergisille henkilöille. 

Eviran mukaan tiedot hyönteisruuan allergiariskeista ovat vielä vähäisiä. Siksi se ohjeistaa panemaan hyönteistuotteiden pakkauksiin merkinnän: ”Hyönteiset voivat aiheuttaa allergisia reaktioita. Ristiallergia on mahdollinen henkilöillä, jotka ovat allergisia äyriäisille, nilviäisille ja/tai pölypunkeille.” 

Lisäksi pakkauksessa on mainittava mahdollisesta kontaminaatioriskistä.
"Äyriäisallergisen kannattaa tarkistaa esimerkiksi leipien pakkausselosteet, sillä hyönteisjauhojen käyttö leipomoissa on yleistynyt", sanoo asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, iho- ja astmaliitosta. 

Kuten mille tahansa ruoka-aineelle, myös hyönteisproteiineille voi herkistyä. Hyönteisruoka-allergian oireet voivat vaihdella vaarattomasta suun kutinasta anafylaktiseen reaktioon, Vuorenmaa selvittää. /Maaseudun tulevaisuus


Pölypunkkiallergia

Trooppisissa ja subtrooppisissa maissa pölypunkkiallergia on usein yleisin atooppisen allergian aiheuttaja. Suomessa sitä esiintyy etenkin aikuisilla, joilla on laaja atooppinen ihottuma/ekseema

Pölypunkkiallergiaa on myös maissa, joissa pölypunkkeja ei ole lainkaan. Kyseessä on kuitenkin ristiallergia, ja allergian on aikanaan aiheuttanut jokin varastopunkki, katkarapu, torakka tai hyttynen. /Pölypunkkiallergia/Terveyskirjasto 


Pähkinät, siemenet, merenelävät (katkaravut, äyriäiset, kalat) ja hedelmät ovat tavallisia allergisoijia.
Palkokasveista yleisin allergisoija on maapähkinä

Allergisoijat voivat aiheuttaa allergisoituneessa anafylaksian. 

Anafylaksia on hyvin harvinainen, mutta aina hengenvaarallinen. Anafylaksia ilmenee useissa elimissä yhtä aikaa. Oireet alkavat usein ihon kutinalla. 
Vaikea allerginen reaktio tulee yleensä noin puolessa tunnissa ruokailun jälkeen. Oireita ovat hengenahdistus, nielun turvotus, sydämentykytystä, vatsakipua, pahoinvointia sekä lisäksi ihottumaa. 

Ainoa varmasti anafylaksiaan tehoava lääkitys on adrenaliiniruiske, joka pistetään reiteen viivyttelemättä.  

Ellei potilas pääse nopeasti päivystykseen eikä ruisketta ole, ovat seurauksena verenpaineen romahtaminen, sydämen rytmihäiriöt ja tajunnanhäiriöt.  

Ruiske pysäyttää vaikean allergiareaktion etenemisen ja pelastaa hengen. 

Riskeistään tietävät kuljettavat yleensä lääkärin määräämää adrenaliinia mukanaan. Adrenaliinin pistämisen jälkeen pitäisi ottaa antihistamiini- ja kortisonitabletit. 
Anafylaksia vaatii seurantaa sairaalassa. Oireet voivat uusiutua.




Hedelmistä esimerkiksi kiivi voi aiheuttaa allergisille oireita lievistä suuoireista vaikeaan allergiareaktioon, anafylaksiaan. 

Siemenallergiat ovat lisääntyneet käytön kasvun myötä. Siemenallergia voi aiheuttaa voimakasta nokkosihottumaa, turvotusta, vatsaoireita, astmaa ja joskus anafylaksiaa.


Ristiallergia vaikeuttaa allergian aiheuttajan tutkimista. Esimerkiksi hasselpähkinälle allerginen on usein herkistynyt myös hedelmille ja juureksille, jotka liittyvät koivun siitepölyallergiaan

Koivun siitepölyalleria voi laukaista allergisen reaktion esimerkiksi pähkinöiden, porkkanan, perunan, omenan, tomaatin, paprikan, passion-hedelmän, kirsikoiden tai kiivi-hedelmän kanssa.
Lähde: Allergia- ja astmaliitto


Edit: 

Saako siis olla sirkkaleipää? 

Ennennäkemättömän suosion saavuttaneen Sirkkaleivän leivonta laajenee maanantaina 13.8.2018 lähes koko Suomeen. Sirkkaleipää on pian myynnissä kaikissa 57 Fazer myymäläleipomossa. Fazer Leipomot panostaa myös tulevaisuudessa hyönteistuotteisiin. 
- Fazer Group










Sirkka
Sirkkaleipä


Omaishoitajien viikko





Yhdessä omaishoidon puolesta – 
Valtakunnallinen omaishoitajien päivä. 

Tämä päivä aloittaa samalla 
Valtakunnallisen omaishoitajien viikon.
Omaishoitajat ja läheiset -liitto 



Mitä on omaishoito?


Omaishoito on elämäntilanne, jossa sairaus ja vammaisuus, auttaminen ja tukeminen sovitetaan eri tavoin perheen elämään.

Omaishoitotilanteessa sekä hoidettava että hoitaja, koko omaishoitoperhe, tarvitsee tukea. Omaishoitoon liittyy aina elämänmuutos, jonka perheenjäsenen sairastuminen tai vammautuminen aiheuttaa. Omaishoito vaikuttaa koko perheen elämään.


Kuka on omaishoitaja?

Suomen omaishoidon verkosto määrittelee omaishoitajaksi henkilön, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti.

Laki omaishoidon tuesta määrittelee omaishoitajan suppeammin henkilöksi, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa. Omaishoitotilannetta tai omaishoitajana olemista ei voi kuitenkaan määritellä ainoastaan lakisääteisen omaishoidon tuen perusteella.
Kuinka paljon Suomessa on omaishoitajia?

Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia (Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma).


Tietoa omaishoidon tuen toteutumisesta ja kehittämistarpeista kunnissa löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisusta: Omaishoidon tuki. Selvitys omaishoidon tuen palkkioista ja palveluista kunnissa vuonna 2012.


Omaishoitotilanteita on monenlaisia

Omaishoitotilanne mielletään usein ikäihmisten hoitamiseksi, vaikka monet hoidettavat läheiset ovat lapsia tai työikäisiä. Omaishoitotilanne voi tulla perheen elämään eri elämänvaiheissa. Omaishoitajia ovat muun muassa vammaisen lapsen vanhemmat, puolisoaan hoitavat ja ikääntyvistä vanhemmistaan huolehtivat tyttäret ja pojat. Hoitosuhde voi kehittyä hitaasti hoidettavan avuntarpeen lisääntymisen seurauksena tai äkillisesti sairauskohtauksen, onnettomuuden tai erityistä hoivaa tarvitsevan lapsen syntymisen myötä.

Omaishoidon tukea usein haetaan ja myönnetään varsin myöhään eli silloin, kun omaishoito on jo hyvin raskasta. 

25.11.2017

Paras lahja





Tänään on teemapäivissä 
Aiotko hankkia paljon lahjoja läheisillesi? 


Sitten vakavampaan teemaan, 
tänään on myöskin
Kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan 
väkivallan poistamiseksi /-YK- 

Eurooppa-neuvosto on hiljattain hyväksynyt ns. Istanbulin sopimuksen allekirjoittamisen Euroopan unionin puolesta.
Istanbulin yleissopimus koskee naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista.

Sopimus on kokonaisvaltaisen lähestymistapansa ansiosta sukupuoleen perustuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan kulmakiviä. Se perustuu ennaltaehkäisyyn, suojeluun, syytteeseen saannin tehostamiseen ja johdonmukaiseen politiikkaan.
Sopimus on oikeudellinen keino tukea naisia ja tyttöjä ylipäätään, mutta erityisesti myös vammaisia naisia ja siirtolaisnaisia.
Euroopassa joka kolmas nainen on kokenut sukupuolittunutta väkivaltaa. Naispuolisista työntekijöistä ja johtajista 75 prosenttia on kokenut sukupuolista häirintää. Joka kymmenes nainen on joutunut verkkohäirinnän tai -ahdistelun kohteeksi. 

Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen hyvin yleistä Euroopassa. Naiset kohtaavat esimerkiksi perheväkivaltaa, työpaikalla tapahtuvaa seksuaalista häirintää, ahdistelua tai pakkoavioliittoja.
Lisäksi naiset kärsivät hyväksikäytöstä, syrjinnästä ja stereotyyppisistä käsityksistä, jotka estävät heitä hyödyntämästä kaikkia mahdollisuuksiaan ammatillisesti ja sosiaalisesti. 

Moni nainen jättää edelleen ilmoittamatta kokemastaan väkivallasta. Miksi? Koska yleiset käsitykset saavat naiset luopumaan ajatuksesta.
Useampi kuin joka viides eurooppalainen ajattelee, että naiset keksivät usein pahoinpitely- tai raiskaussyytteet omasta päästään tai liioittelevat tapahtunutta.
Tätä ei tietenkään voi hyväksyä, ja meidän on ponnisteltava entistä lujemmin ilmiön lopettamiseksi. Meidän kaikkien on kyseenalaistettava stereotyyppiset ajatukset, jotka ovat haitaksi naisille. 

Ellemme nouse vastustamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, kaikki toimemme sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi eri elämänalueilla menettävät merkitystään. Kyse ei ole pelkästään uhreista itsestään – myös yhteiskuntamme kärsivät.

Tarkoituksemme on lisätä vuonna 2017 tietoisuutta asiasta kampanjalla ”Sano EI! Stop naisiin kohdistuvalle väkivallalle”. Pyrimme saamaan EU-maat, kansalaisjärjestöt ja eri ammattiryhmät, kuten lääkärit ja poliisit, yhteiseen rintamaan.
Sukupuolittunut väkivalta voidaan poistaa vain yhteisin ponnistuksin. Muun muassa lainsäätäjien, tuomioistuinten, terveydenhuollon, tiedotusvälineiden, koulujen ja perheiden on kaikissa EU-maissa yhdyttävä samaan viestiin: väkivaltaa ei voi hyväksyä eikä sallia. 

Viivyttely tai välttämättömien muutosten hidastaminen jättää miljoonat naiset haavoittuvaan asemaan. Kaikki EU-maat tunnustavat, että sukupuolittunut väkivalta loukkaa suoraan ihmisten perusoikeuksia, sillä kaikki EU-maat ovat erikseen allekirjoittaneet Istanbulin sopimuksen.

Vera Jourová /Keskisuomalainen/ Naisiin kohdistuva väkivalta huolestuttaa koko Euroopan unionissa



Mitä voit itse tehdä 
jos huomaat jotain naista 
kohdeltavan huonosti? 
Miten voit auttaa? 

 Luulen että jokaiselle, 
niin naiselle, miehelle kuin lapselle
paras lahja on elämä 
ilman minkäänlaista väkivaltaa.








24.11.2017

Olet ainutlaatuinen









Jokaisella meistä on jokin erityinen 
ominaisuus, jokin seikka tai kyky 
jossa juuri sinä olet hyvä, loistava 
tai jopa paras. 
Tänään on 

Mikä on sinun ainutlaatuinen kykysi? 






Jokainen meistä
on ainutlaatuinen
jo pelkällä
olemassaolollaan
 
 Una Reinman 



Tänään vietetään 
Ota lapsi mukaan töihin 
-päivää..

Meillä ei vietetä mitään 
ostovimmaista mustaa perjantaita  
vaan Älä osta mitään -päivää. 







Ja tänään Lahden radiomastot 
ovat 90 -vuotiaita! 

Toisinaan ne on tuolla 
tavoin upeasti valaistu. 







PS: Ja tänään on kuukausi 
jouluaattoon... =) 








AOM









Älä osta mitään -päivää vietetään joka vuosi marraskuun viimeisenä perjantaina. Teemapäivä haastaa meidät pohtimaan jokapäiväisiä kulutuspäätöksiämme ja niiden vaikutuksia ympäristöömme. Vuonna 2017 Älä osta mitään -päivää vietetään 24.11. 



Jokaisella ostamallamme esineellä, elintarvikkeella ja tuotteella on tausta: joku on valmistanut tuotteen, ehkä viljellyt raaka-aineet, tuote on päätynyt kauppaan pitkän tien kautta ja todennäköisesti jatkaa elämäänsä kaatopaikalla tai kierrätyksessä vielä senkin jälkeen, kun me olemme luopuneet sen käytöstä. 



Kuluttajina olemme myös jatkuvasti alttiina mainonnalle – huomasimme sitä tai emme. Mainokset luovat meille keinotekoisia tarpeita ja saavat meidät uskomaan, että jotain puuttuu. Elämä vaatii jatkuvaa materiaali-täydennystä, jotta kykenisimme olemaan onnellisia ja tyytyväisiä. 



Älä osta mitään -päivä haastaa sinutkin kokeilemaan ostoslakkoa yhden päivän ajan. Nyky-yhteiskunnassa ostamatta jättämistä ei ole tehty helpoksi, mutta mielikuvitustaan käyttämällä keksii jokainen meistä varmasti sellaista vaihtoehtoista tekemistä, jonka osana ei ole ostaminen. Jokainen meistä voi henkilökohtaisesti miettiä, kannattaisiko omaa Älä osta mitään -päivää viettää vaikkapa joka viikko tai kuukausi? 

AOM 
 




  


Suomessa Älä osta mitään -päivä järjestetään tänä vuonna 25. kerran. Kanadasta lähtöisin olevaa teemapäivää ei vietetä näihin aikoihin sattumalta. Marraskuun viimeiselle perjantaille ajoittuvat Black Friday -alennusmyyntikampanjat välkkyvät Suomenkin ostoskeskuksissa, ja mainostajat houkuttelevat jouluostoksille yhä aikaisemmin. 


Älä osta mitään -päivänä voi myös miettiä, onko ostamisen sijaan mahdollista vaihtaa tai korjata tavaroita, tai tehdä aivan jotain muuta. Voisiko lähteä käymään luonto- tai kulttuurikohteessa, jossa ei ole koskaan ollut aikaa poiketa, tai kaivaa esiin se viime jouluksi hankittu peli, jota ei ole sen jälkeen yhdessä pelattu. 


Älä osta mitään -päivää vietetään myös sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, Instagramissa ja Snapchatissa julkaistaan päivittäin uutta ÄOM-materiaalia. Päivällä on Facebookissa yli 7300 tykkääjää. Somessa julkaisut löytyvät hashtagilla #äläostamitään





23.11.2017

Hyvä Joulumieli










Joulumieli syntyy hyvästä tahdosta ja turvallisesta olosta.
Lahjoittamalla tai ostamalla Punaisen Ristin tuotteen osoitat
samalla välittäväsi ihmisistä, joilla on hätä.


Tänään alkaa SPR:n Hyvä Joulumieli keräys
Hyvä Joulumieli -keräys ilahduttaa kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä ruokalahjakorteilla. Tavoitteena on vuonna 2017 kerätä 2,1 miljoonaa euroa. Tuotolla voidaan jakaa 30 000 perheelle 70 euron arvoinen ruokalahjakortti, jolla voi ostaa ruokaa joulupöytään K-ruokakaupoista, Lidlin myymälöistä tai S-ryhmän ruokakaupoista. Vuodesta 1997 järjestetyllä Hyvä Joulumieli -keräyksellä vuosien aikana tuotu iloa jo 230 500 perheen jouluun. Hyvä Joulumieli -keräyksen järjestää Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti yhteistyössä Ylen kanssa. 

Perheen vähävaraisuus heikentää nuoren mahdollisuuksia osallistua ja kouluttautua. Lapsuudenperheessä koetulla taloudellisella ahdingolla on vaikutuksia pitkälle aikuiselämään, joten lapsiperheköyhyyden poistaminen on yhteiskunnallisesti tärkeä tavoite. Hyvä Joulumieli -keräyksellä halutaan nostaa keskustelunaiheeksi perheiden vähävaraisuus. Kotimaan köyhien lapsiperheiden hyväksi järjestettävä keräys alkaa 23. marraskuuta ja jatkuu jouluaattoon asti. 


Lapsiperheköyhyyden vaikutukset iskevät nuoriin monesta suunnasta. Arjessa se estää nuorta tekemästä samoja asioita kuin muut, varattomuus esimerkiksi kaventaa harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia. Lapsuudenperheen taloudellinen ahdinko erottaa nuoren muista ja altistaa siten kiusaamiselle. Köyhyys aiheuttaa monenlaisia ulkopuolisuuden kokemuksia ja vaikuttaa sitä kautta nuorten käsitykseen itsestä ja mahdollisuuksista pärjätä elämässä. 


– Köyhyyteen saattaa liittyä jo nuorena kokemus “toisen luokan kansalaisuudesta”, joka sulkee pois tulevaisuuden suunnitelmia ja tuntuu masennuksena ja toivottomuutena, Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Liisa Partio kertoo.

MLL:n paikallisyhdistykset ja SPR:n osastot jakavat kortteja omilla alueillaan. Korttien jakamisessa yhteistyökumppaneita ovat seurakuntien diakoniatyö, neuvolat ja sosiaalitoimi. Lahjakortin saavat perheet valitaan paikallisesti yhteistyössä näiden tahojen ja keräyksen järjestäjien kanssa. Tavoitteena on laajan tukiverkoston kautta löytää juuri ne perheet, jotka apua eniten tarvitsevat.   

Teksti: SPR






Ei SUOMI täytä 100 vuotta...











...vaan Suomen itsenäisyys. 
Monessa paikassa on 
väärin kirjoitettuna tämä asia. 
Nyt ei ole Suomen syntymäpäivä. 









SUOMI, FINLANDIA, 
on ollut olemassa ikuisuuden, 
minkä näkee vanhoista kartoista. 
Ihana FINLANDIA, kaunis maa,
on ollut tässä paikoillaan
jo tuhansia vuosia, ja 

maapallon syntygrafiikassa 
Suomi erottuu selkeästi 
miljardien vuosien takaa. 

Suomen kielenkin on todettu olevan
yli 6000 vuotta vanhaa. 

Ei siis todellakaan mikään 
syntymäpäivä, varsinkaan 
vain 100 vuotta. 




 Mutta... 

länsinaapurimme pitää meitä yhä
näpeissään niin kuin on pitänyt jo satoja vuosia.
Suomalaiset unohtavat ne yli 600 vuotta 

historiastamme, kun ruotsi hallitsi 
tätäkin maata.

- Niin sen kuulemma unohtavat
ruotsalaiset itsekin...

Länsinaapurimme koitti orjuuttamisensa lisäksi 

kitkeä ja kieltää kansaamme 
puhumasta suomea, jopa lailla, 
joka aataminaikaisena pykälänä on yhä 
 riesanamme ja vitsauksenamme.
Kunpa moinen kielilaki vihdoin 

lakkautettaisiin maastamme. 


Juha Hurme: Suomen kieli on erityisoikeutemme. 
Suomen puhuminen ei tee meistä juntteja
Kaksikielisyys pois lakipykälistä!
Ei ruotsi ole mikään kotimainen kieli vaan
vieras kieli, jonka ylläpito on ihan turhaa. 


Tämän kansanhan piti olla vapaa? 
Vapautta on myös se, 
haluammeko puhua ruotsia vai emme. 

Englanti voisi olla toinen kielemme.
Myös venäjän kieltä tarvitaan 

yhä enenevämmässä määrin.
Missä ruotsin kieltä muka tarvitaan?
- Hehän puhuvat itsekin mm työkielenä 

englantia meikäläisten kanssa.
Englanti onkin kansainvälinen työkieli.

Ylioppilaskirjoituksissa huomaa, miten 

maamme nuorisokin on viimein tajunnut
tämän pakkokielen turhuuden.  

Englanti on myös opiskelukieli. 
Englanniksihan ne useat päättötyötkin tehdään.

Ruotsalaiset pitäessä pientä maatamme
ikeensä alla he mm lähettivät suomalaiset 

puolestaan sotiin. Niinhän he nytkin haluaisivat 
suomalaisten puolustavan itseään! 
Historia kertoo mitä tapahtui 1800 -luvulla,
kun ruotsi oli pitänyt tätä maata 
hallussaan satoja vuosia:

Napoleonista tuli 1800-luvun alussa Ranskan sekä myös Saksan hallitsija. Solmittuaan Venäjän keisarin Aleksanteri I:n kanssa rauhan ja liiton, nuo kaksi suurvaltaa jakoivat Euroopan keskenään.

Ruotsi koetettiin pakottaa mukaan Britannian kauppasaartoon. Diplomaattisen taivuttelun osoittauduttua tuloksettomaksi Aleksanteri joutui Napoleonin painostuksesta julistamaan vuonna 1808 Ruotsille sodan, joka tunnetaan Suomen sotana. Sodan seurauksena Suomi liitettiin osaksi Venäjää. Suomesta tuli tällöin Venäjän vallan alainen ja 1809 perustettiin Suomen suuriruhtinaskunta.
-Wikipedia- 



Venäjä pelasti meidät ruotsilta!
Muuten olisimme tänä päivänä osa sverigeä.
Kauhea ajatus! Emme saisi 

edelleenkään puhua suomea,
ääntämyksestämme ei saisi kuultaa 
suomalainen ruotsalaisten halveksima 
ääntämys ja meidän pitäisi ruotsintaa 
jopa tyypilliset suomalaiset sukunimemme... 

Venäjän alaisia olimme vain 100 vuotta.
Venäjä antoi meille autonomian, 

sekä Suomen senaatin 
eli oikeuden päättää omista asioistamme,
jollaista ruotsi ei ollut koskaan meille antanut, 

ja näin syntyi Suomen suuriruhtinaskunta


Jostain ihmeen syystä kansa täällä 
ja muualla muistaa vain tämän ajan...




Emme unohtaneet juuriamme
emmekä kaunista kieltämme.
Jo kauan sitten sai alkunsa suomalainen SISU, 

joka meillä on jo äidinmaidossamme. 
Emme unohtaneet keitä olemme.
Itsenäistyimme. 
Jouduimme maailmansotien 
pyörteisiin. SISU voitti jälleen...


Nyt Suomi-neito on nukkunut 
100 vuotta kuin prinsessa Ruusunen. 
Nyt sen on vihdoin aika herätä 
ja muuttua oikeaksi suomalaiseksi. 

Huomaamattamme olemme siis tauon 
jälkeen yhä ruotsin hallinassa: he 
ostavat tehtaitamme ja tietotaitoamme...
Suuri osa mediastamme on ruotsalaisten 
käsissä...  

Meillä kumarrellaan ihan liikaa länteen. 
Ruotsi ei ole meitä parempi. 
Ruotsissa ei mene hyvin.
Missään tapauksessa ruotsista ei
kannata ottaa esimerkkiä.
- Missään asiassa.
He ovat itsekin todenneet tämän. 


Napanuoran länteen saisi 
leikata jo mieluusti.  



Suomen pitäisi olla vapaa maa.
Nostakaamme päämme pystyyn
ja kerätkäämme itsetuntomme.
Me olemme ainutlaatuisia ja erityisiä.
Olkaamme ylpeitä
suomalaisuudestamme. 
 

Tehkäämme asiat suomalaisittain.
Lakatkaamme
nöyristelemästä 

ja kyyristelemästä ja vilkuilemasta 
mihinkään ilmansuuntiin.
Olkaamme suomalaisia.



Maamme näennäinen
itsenäisyys viettää vuosipäivää 

6.12.2017. 

Juhlitaanhan me toki sitä. 
Vaikka itsenäisyyspäivän juhlintakin 
meillä on tönkköä, riippuen ehkä pohjoisesta 
sijainnistammekin ja siihen vedetään mukaan  
talvisodat ja jatkosodat ja unohdetaan, 
etteivät ne (yksin) tehneet maastamme 
Suomea. 

Suomi on paljon muutakin.
Maamme ei ole vain satavuotias. 
Se on ikivanha. 


Suomalaisuus 
on mielentila.



Tässä vielä Joel Hallikaisen 
esitys satavuotiaalle Suomelle: 
Finlandia hymni erilaisilla sanoilla. 
 


Hakusanat: 

100 vuotta, Finland, Finlandia, Itsenäisyyspäivä, 
Prinsessa Ruusunen, suomalaisuus, suomen kieli, 
Suomi, Suomi 100, Suomi on suomalainen, 
suomenkielinen, kirjallisuuden Finlandia     




21.11.2017

Sano jotain kaikille







Kokeile mitä tapahtuu jos tervehdit tänään 
aivan kaikkia jotka tapaat. 
On nimittäin  Maailman tervehdyspäivä
 

Tervehdys:  
tavattaessa tai erottaessa 
käytetty ilmaus tai ele. 
-Wikipedia-




Tästä päivästä alkaa myöskin 
Mielenterveysviikko, 21.11.- 27.11.2017

Tietoa mielenterveydestä



Maailmassa on joskus haastavaa elää ja löytää oma paikkansa. Vastoinkäymiset ovat osa elämää, eikä kaikki aina mene suunnitelmien mukaan. Joskus saattaa kohdata hyvin vaikeitakin asioita eikä aina tiedä, miten selviytyä. Tärkeintä on puhuminen vaikeista asioista, tabuistakin. Jos vaikeista asioista ei puhuta, niihin ei myöskään voida löytää ratkaisua eikä niihin kohdistuvia mahdollisia ennakkoluulojakaan pystytä murtamaan. 

Mieli voi sairastua


Ihmisen mieli voi sairastua siinä missä kehokin. Yhdellä on vikaa keuhkoissa tai sydämessä, toisella voi olla sairautta mielessä. Masennus on Suomen yleisin psyykkinen sairaus.

Mielen sairauksista voi parantua. Vaikka ei kokonaan paranisikaan, voi elää hyvää elämää myös lääkkeiden ja muun hoidon avulla. Mielen sairautta ei tarvitse hävetä, vaikka sairastunut käyttäytyy joskus eri tavalla kuin mikä on tapana. Erilainen käytös voi olla sairauden yksi oire. Mielen sairastuminen ei ole kenenkään syytä. Kaikki ihmiset voivat sairastua, myös lapset ja nuoret.

Mielen sairauksia voidaan hoitaa, ja niistä voi parantua. Toisaalta on myös sairauksia, jotka eivät koskaan parane kokonaan, mutta oireita voidaan yhä paremmin lievittää. Näin voi sairaudesta huolimatta elää elämää hoidon ja läheisten tuen avulla.

Välillä jokainen tuntee olonsa huonoksi, yleensä se on ohimenevää ja luonnollista. Jos tilanne kuitenkin kestää kauan ja vaikeuttaa elämää, kannattaa hakea apua.







20.11.2017

Lapsuus







Tänään on Kansainvälinen lasten päivä, eli Lapsen oikeuksien päivä. Teemapäivä on jo 63 vuotta vanha. Päivän ajankohta vaihtelee maittain. Suomessa sitä vietetään 20. marraskuuta, sillä tuona päivänä vuonna 1959 hyväksyttiin Lasten oikeuksien julistus. Niin ikään 20. marraskuuta 1989 solmittiin Lapsen oikeuksien sopimus.

Suomessa päivä merkittiin Suomen UNICEFin aloitteesta lastenpäivän nimellä kalentereihin 1990-luvulla. Aluksi ajankohtana oli lokakuun ensimmäinen maanantai, mutta vuodesta 2002 lähtien päivää on vietetty 20. marraskuuta nimellä 
Lapsen oikeuksien päivä. -Wikipedia- 















Samoin tänään on Kauneuden päivä
Vanha sanonta kertoo kauneuden 
olevan katsojan silmissä. 
Onko näin? 

19.11.2017

Valitse itse





Voit valita. 
Sinulla voi olla joko 
tai voit viettää
Voithan itsekin luoda vaikka 
oman ennätyksesi jossakin... 
Tai päiväsi teema voi olla 
ihan jotain muuta! 

 



18.11.2017

Oma ravintola päiväksi








Tänään voit perustaa 
ikioman ravintolan yhdeksi päiväksi, 
koska on Pop up Ravintolapäivä

 
Jos minä perustaisin 
päiväksi ravintolan, 
tarjoaisin hyvin edulliseen 
hintaan kuumaa sosekeittoa 
ja omatekoista leipää... 

 
♥ ♥ ♥







17.11.2017

Kotitekoista leipää & anna lapsesi pukea sinut





Itse leipoen leipä on terveellisempää, 
jääväthän siitä pois lisä- ja säilöntäaineet. 


GLUTEENITON PATALEIPÄ:


3½ dl kädenlämpöistä vettä 
Herneen kokoinen hiivapala, 
tai ½ tl kuivahiivaa 
1½ tl suolaa 
n 4 dl gluteenittomia 
karkeita/leipä jauhoja 
n 1 dl gluteenitonta kaurajauhoa 
n 1 dl jotakin siemeniä 


Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen 
Lisää suola, siemenet ja jauhot, sekoita. 
Seos on kakkutaikinamaisen vetelää. 
Peitä taikinakulho kelmulla ja anna 
taikinan olla huoneenlämmössä 
12 - 24 tuntia. 

---------------


Kun aiot paistaa leivän, laita kylmä pata 
kylmään uuniin, laita uunin lämpö 225 
asteeseen (kiertoilma 200 astetta).

Kaada taikina jauhotetulle leivinlaudalle, 
ripottele jauhoja myös taikinan päälle ja
muotoile taikinasta pehmeä limppu, 
mutta älä vaivaa liikaa,  
koska tämä leipä on sitä parempi, 
mitä vähemmän sitä käsitellään.
Ripottele vielä hieman jauhoja leipätaikinan 
pinnalle ja jätä se pyyhkeen alle hetkeksi. 

Ota kuuma pata uunista, 
voitele se hyvin ruokaöljyllä  
ja nosta leipätaikina varovasti siihen, 
laita kansi päälle ja nosta uuniin. 

Anna padan olla uunissa n ½ tuntia. 
Poista padan kansi ja anna leivän 
paistua vielä 15 - 20 minuuttia. 

Ja kas, gluteeniton pataleipä on valmis. 
Tällä ohjeella olen tehnyt muutaman 
kerran itselleni leipää kun illalla vaikka 
olen havainnut ettei huomiseksi ole leipää. 
Muista käsitellä taikinaa mahdollisimman 
vähän, äläkä pelästy vaikka taikina on 
löysähkö, se kyllä muuntuu leiväksi uunissa. 


Tänään onkin 






Tänään on myöskin 
Hih, hih, mitähän siitä tuleekaan... 


16.11.2017

Erityisherkkyyksiä









on omistettu teille 
kaikille erityisille ja herkille.
Kirja on osa Suomi 100 runokirjaa 
-kirjasarjaa. 


ISBN 9789522363923



 
Joululahjavinkki: 
  Erityisherkkyyksiä on tietenkin myynnissä 
kaikissa nettikirjakaupoissa   
ja tilaamalla kivijalkakirjakaupoissa.  
- Vielä ehdit tilata omasi joululahjoiksi!  

Karhuja ja nappeja






Tiesitkö, että 27.10.2017 tuli täyteen 115 vuotta 
siitä kun presidentti Theodore Roosevelt kieltäytyi 
karhujahdissa ampumasta karhua.   

Hänen lempinimensä 
oli Teddy ja hänen mukaansa lelukarhuja alettiin 
nimittää Teddy-karhuiksi


Voihan se oma karhunen olla 
vaikka koirimus...  




Tänään on myöskin 
Nappipäivä mitä siitä kullekin 
sitten tulee mieleen.