Translate

3.11.2017

Lumimekot


















Keijunmekot, Rhodochiton atrosanguineum, 
  jotka kukoistivat näin ihanasti koko kesän
saivat viime viikolla ensilumihuntunsa, mutta tuosta 
sulettuaan ne olivat niin surullisen näköisiä että oli 
viimein aika siivota pois nuo ahkerasti kukkineet ja 
terassia sulostuttaneet mekkokukkaset. 

Vasta siinä vaiheessa huomasin niiden suuret siemenkodat 
jotka keräsin kuivumaan. Saapas nähdä pelittävätkö ne enää 
ehtiessään pakastuakin? Toisaalta jotkut siemenet tarvitsevat 
kylmäkäsittelyn itääkseen? 
Toivottavasti tämä oli juuri sellainen kasvi. 









6 kommenttia:

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Voi miten hienosti vielä kukkii. Joka vuosi, kun jollakin näen keijunmekkoja ajattelen, että ensikeväänä minäkin laitan noita...koskaan en ole vielä laittanut..:)

Hallatarinoita kirjoitti...

Ne ovat ihania. =)
Tässä, uskoisitko, on vain yksi ainoa taimi
alunperin? Se vaan heittäytyi kesän mukaan, kukki ja kukoisti.
Ja sain sen keväällä lahjaksi. ♥

aimarii kirjoitti...

Kauniita ovat vieläkin näissä kuvissa. Keijunmekko on yksi minun rakkaimmista kesäkukkasista. muistojahan siihen minulla liittyy.

Susanna Hietanen kirjoitti...

Ihanat lumikukat :-)

Luulen, että kylmäkäsittely on hyvästä, pitäisin itse ne kylmässä kevääseen asti :-)

Hallatarinoita kirjoitti...

Hallatarinoita kirjoitti...

Ne oli pakko hetken kuivata, jotta näin mitkä siemenkodat olivat menneet pilalle pakkasesta. Muutaman sain pelastettua, purettua siemenet pois ja talletettua.