Translate

13.3.2015

Mitä postiljooni on taas meille tuonut?





Tässä eräänä aamuna Hanille saapui paketti 
jonka postiljooni kävi ihan ovella tuomassa. 
Samalla hän ojensi muutkin postit, joissa 
oli mukana miullekin paketti! 
Paketissa oli kiva yllätys! 

Kiitos SS:lle näistä Ihanan ystävän namusista. =)



Makeiset oli pakattu hauskaan paperituuttiin. =) 

SS ihanasti mukana tulleessa postikortissaan muistutti, 
että ystävien kesken ystävänpäivä on joka päivä.  

Näinhän se on. =) 



Ja tuutista paljastuu... tadaa, saanko esitellä: 
super vahvoja mango-salmiakki karamelleja! 

Ehkä ulkomaalaiset eivät ihan ymmärrä 
suomalaisten salmiakki-ihastusta, 
mutta meidän, alkuasukkaiden, on vaan 
joskus ihan pakko saada salmiakkia. =D 








7.3.2015

Kansainvälinen naistenpäivä








Naistenpäivänä on tarkoitus 
juhlistaa naisten sosiaalisia, 
poliittisia ja taloudellisia saavutuksia, 
mutta samalla myös nostaa esiin asianyhteyksiä, 
joissa edistystä edelleen tarvitaan.




Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin virallisesti ensimmäisen kerran 19. maaliskuuta 1911,
jolloin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä järjestettyihin kokoontumisiin
osallistui yli miljoona naista ja miestä. He vaativat naisille äänioikeutta, työoikeutta,
oikeutta ammattikoulutukseen ja työsyrjinnän lopettamista.

Ensimmäisen maailmansodan aikaan 
naistenpäivä liittyi rauhanliikkeeseen.

Kansainvälisenä naisten vuonna 1975 päivän vietto laajeni koko maailmaan,
kun YK julisti naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivän vietettäväksi
kaikissa jäsenmaissa.

Joka vuosi, 8. maaliskuuta järjestetään maailmanlaajuisesti tuhansia tapahtumia,
joiden tarkoitus on ylistää naisia ja juhlia heidän saavutuksiaan.

Vuodesta 1996 Yhdistyneet kansakunnat on omistanut
naistenpäivän tietyn teeman ympärille.
Monet muutkin järjestöt ja tahot ovat seuranneet esimerkkiä.

Naistenpäivää alettiin Suomessa viettää 1910-luvulla. 

Naistenpäivä on virallinen juhlapäivä useissa maissa. 

Perinteen mukaan miehet kunnioittavat äitejään, vaimojaan, tyttöystäviään,
työtovereitaan ja muita läheisiä naisia. Itä-Euroopan maissa, mm.
Venäjällä naistenpäivä on yleinen vapaapäivä
ja naisia juhlitaan kukkatervehdyksillä ja lahjoilla.



Jossain maissa päivällä on  
yhtä vankka asema kuin äitienpäivällä.


Naistenpäivä on meillä enemmänkin naisten keskinäisen yhteenkuuluvaisuuden
ja solidaarisuuden päivä 
ja siinä mielessä tasa-arvon päivä, että  
myös lapsettomat naiset voivat nyt juhlia naiseuttaan.

Kansainvälinen naistenpäivä on syntynyt samoihin aikoihin kuin äitienpäivä
eli 1910-luvulla, mutta poikkeaa siitä suuresti luonteeltaan.  
Kun äitienpäivä on porvarillinen perhejuhla, 
oli naistenpäivä pitkään 
vasemmistolainen mielenosoituspäivä.  



Naistenpäivä on nykyään
lähinnä kaupallinen juhla,
aivan kuin ystävän-, äitien- ja isänpäivätkin.
Kauppiaiden-kassakone-kilahtaa-rimpsuun
on keksitty lisukkeeksi vielä miestenpäiväkin... 


Heitä, meitä, teitä, 
aivan kaikkia 
pitäisi muistaa 
ja kunnioittaa 
joka ikinen päivä...



Nämä alunperin äitini puutarhassa kasvaneet ruusut
ojennan heille, jotka eivät muuten saa kukkia...




National committee Finland 

Naistenpäivänä ei ole syytä juhlaan: 
joka kolmas nainen maailmassa on yhä väkivallan uhri... 
Tänä naistenpäivänä pyydämme sinua lahjoittamaan naistenpäivän ruusurahat naisille,
joilla ei ole syytä juhlaan. Ruusut lakastuvat nopeasti, mutta tukesi vaikuttaa sukupolvien ajan.
 Lahjoituksen voit tehdä täällä tai lahjoittaa 10 € lähettämällä tekstiviesti UNW numeroon 16499.

#jokakolmasonliikaa








Wikipedia 

Kaikkijuhlista.fi
Juhlapyhät.fi
Suomen UN-Women 

Kesäikävän torjujat






Rengasvuoallakin saa aikaan täytekakun.
Olen tehnyt niin monesti.
Tässä nyt viimeisin sellainen täyskäri.




Saat kakusta kesäisen raikkaan täyttämällä
keskiosan ja kakun päällisen
tuoreilla marjoilla.





Saattaa tietenkin olla että marjoista iskee
suoranainen kesäikävä...
Mutta se ikävä
on nyt vaan kestettävä.













6.3.2015

Mokkaisia neliöitä





Mokkapaloja teki mieli...
Niiden ohjekin olisi tässä:

200 g sulatettua voita
    3 munaa
    3 dl sokeria
    2 dl täysmaitoa
    5 dl vehnäjauhoja
    1 ½ tl leivinjauhetta
    1 ½ tl vaniliinisokeria
    3 rkl tummaa kaakaojauhetta


    Päälle:

    5 dl tomusokeria
    5 rkl sulatettua voita
    5 rkl vahvaa kahvia
    1 rkl tummaa kaakaojauhetta
    1 tl vaniljasokeria
    nonparelleja koristeluun 




Kuumenna uuni 200 asteeseen.
Sulata voi ja anna jäähtyä.
Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi.
Sekoita kuivat aineet keskenään
ja lisää ne maidon kanssa vuorotellen taikinaan.
Lisää lopuksi sulatettu voi.

Kaada taikina leivinpaperin päälle pellille ja paista 13–15 minuuttia.
Anna jäähtyä ennen kuorrutuksen lisäämistä.

Sekoita kuorrutuksen aineet keskenään. Kaada kuorrutus
jäähtyneen kypsän pohjalevyn päälle tasaiseksi kerrokseksi.

Ripottele pinnalle koristeet.

Kun kuorrutus on kovettunut,
leikkaa levy terävällä veitsellä annospaloiksi. 










Ohje napattu Iltasanomien sivulta.

Maaliskuun alkua







Maaliskuu on niin tulppaanien aikaa! 
Näitä tuli ostettua itse ja niitä tuli synttärivieraidenkin mukana tuliaisiksi.






Ihana Jaana lähetti kukkien siemeniä ja kivan suklaakortin... =)
Jaanan kortti on NIIN totta!  =D 







Miihkali ja Satunen toivat meille hanin kanssa yhteiseksi 
leluksi tällaisen tabletin. <3 Jee!!! 

Oli muuten kätevä käyttää leipoessakin. 
Ohjeet oli helppo ja mukava katsoa tästä. 
Paljon helpompi kuin keittokirja! =) 

Kiitos kaikki Muruset!! 








5.3.2015

Taimienkasvatusaika






Joka kevät se iskee. On hankittu kymmeniä siemenpussukoita ja edelliskesäisiä
luonnosta kerättyjä siemeniä kuivatettuina ja katselen nurkkiamme sillä silmällä...

Nämä purnukat kasvavat keinovalon alla muovitetun
kokoontaittuvan tapetointipöydän päällä...
Toivottavasti kukaan ei nyt justiin halua lainaksi
tapetointipöytäämme...
Ei onnistu. Sori! =)





Näissä kirppikseltä löytyneissä peltipurkeissa
on sitruunamelissaa, basilikaa ja persiljaa.


Vintin kasvilampun alle
saa laittaa lisää multapotteja 
itämään ihan kohtapuoliin.


Keittiön ikkunalla kasvaneita salaatinlehtiä.


Vesikrassia.
Nam. Se maistuu leivän päällä pähkinäiseltä. =) 


Uutuutena ja kokeilussa tänä keväänä minulla on ollut
kätevää kookoskuituista kasvualustaa, jota myydään
mm Tokmannilla mukavan kokoisessa ja kevyessä
(helppo kuljettaa selkärepussa autottomanakin)
täyskuivatussa puristepaketissa, eräänlaisena trio 
pellettinä, joka kolme litraa vettä niskaansa saatuaan
turpoaa ämpärilliseksi istutuskelpoista taimimultaa.

Kookoskuorimassassa on mukana kasvien tarvitsemat 
ravinteet ensimmäisiksi elinviikoiksi ja joidenkin siemenien
kohdalla se onkin ollut hyvä valinta ensimullaksi.





Lisävaloa olen hankkinut tällaisesta LED-kasvivalaisimesta,
jonka punaisten ja sinisten led-lamppujen aikaansaaman violetin
valon turvin kasvien uskotaan kasvavan hyvin. 

Siitä alkuasetelmasta pikkuiset taimet saavat kasvaa ja vahvistua
aikansa kunnes tulee aika koulia ne ikiomiin ruukkuihinsa.





Nappasin syksyllä ylös maasta jaloleinikin juurakoita
testatakseni saanko niitä kestämään talven yli ja onnistuin
ja tadaa, tässä ne jo hyvää vauhtia itävät... =)





Talvetettujen Mårbacka-pelargonien
pistokas-vauvoja. 





En silti ota kasvien itämisistä paineita.
Itävät, jos itävät, ja kasvavat jos kasvavat.
Kiitollisin mielin otan kyllä vastaan kaiken,
mikä kasvuun lähtee. 

Ja jos ja kun idätykset ja pistokkaiden kasvatus onnistuu, 
 tuntuu että sitten on vihdoin oikeasti kevät.



Herneenversoja kasvamassa
entisessä viinirypälerasiassa...



Ovat ne minulle niin kevääntuojia
nämä multapurnukat.


4.3.2015

Jalanjälkiä





Talvella on aina mielenkiintoista seurata, miten kesällä vapaasti virtaavasta joesta 
tulee jäätyneenä tärkeä valtaväylä muillekin kuin kaloille. Keskellä jokea menee talvisin 
pehmoisten ja karvaisten eläinten suosituin ja nopein reitti halki kylien, 
pienen kaupunkimme ja ali siltojen.



Joen kohdilla eläimet näkevät helposti jolkotellessaan 
onko vaaraa ja vihollisia lähistöllä. 



Niinpä jäistä reittiä vaeltaa pitkin yötä kaikennäköistä tassuttajaa. 
On kymmenittäin jäniksiä ja ainakin yksi kettu. Saaliita ja saalistaja, 
tosin eri aikaan kohtaamatta toisiaan. On supia, metsähiiriä ja -myyriä. 
Luultavasti suurimmista jäljistä päätellen ilveksiäkin tai sitten se on suuri villikoira. 
On oravia, kissoja, talven lintuja ja sulan alueen sorsia päivisin. 



Eläimet tietävät tuoksuista ja jäljistä senkin, etteivät ihmiset astu joen jäälle kovan 
virtauksen vuoksi. Jää ei liene kovinkaan paksua ja kestävää edes paukupakkasilla.
 Näin kyllä tänä talvena yhdet moottorikelkan jäljet joessa. Joku oli totisesti leikkinyt 
tuurillaan. Enkä nyt tarkoita sitä yhtä kyläkauppaa.


https://www.facebook.com/121762977864133/photos/pb.121762977864133.-2207520000.1425549721./1054266824613739/?type=1&theater

Samanlaisia jälkiä oli talviaamuisin
ihan omalla pihallakin. =) 



Nyt kun helmikuun lempeämpi talvi ja lauhkeat päivät vesisateineen ovat 
sulattaneet pois talvenselkää, on jokikin jo osittain sulanut. 
Talvireitti alkaa olla esillä viimeisiä hetkiä.
Kohta ei jää enää lumijälkiä, joita seurata. 
Kevät tuo mukanaan uudet polut ja jäljet.










3.3.2015

Teetä omia postimerkkejä





Kokeilin Postin palvelua, jossa omasta valokuvasta voi teettää
ikioman postimerkin. Totta kai kukkien ystävänä teetin
ruusupostimerkkejä. :) 


Saanen ylpeänä esittää, 
tässäpä nämä nyt ovat, 
kakkosluokan ruusumerkkini. 




Postin sivulta:  

Tee omannäköisesi postimerkit, joilla kruunaat kortit ja kirjeet 
– tai anna suunnittelemasi postimerkit lahjaksi!
Voit valita haluatko 1. luokan vai 2. luokan postimerkkejä. 
Postimerkit myydään 10 kappaleen arkeissa.
Aloita lataamalla kuva omalta koneeltasi.
Voit myös valita sopivan kuvan palvelun kuvavalikoimasta
tai aiemmin lataamistasi kuvista.


Suosittelen kokeilemaan. =) 

Saat persoonallisen ja henkilökohtaisen säväyksen kirjeisiin, 
kutsuihin, kiitoskortteihin, kausikortteihin jne... 


2.3.2015

Haluan sinun olevan onnellinen




Kaunista kevätpäivää tänään kaikille.

Huomenna on  
Haluan sinun olevan onnellinen -päivä,  
mutta 
minäpä haluan 
Sinun olevan onnellinen 
tänäänkin ja ihan joka ikinen päivä,
jos se vaan mitenkään on mahdollista.


Jokaisesta päivästä 
kuitenkin 
löytyy jotakin, 
mistä voin olla 
onnellinen. 

U.R.