Translate

29.7.2008

Varjolilja

.
Laitanpa jotain iloista vaihteeksi,
eli taas kukkia:

Lilium Martagon




















Vanha tuttu perenna, Varjolilja,
tai vanhan kansan mukaan Martagon lilja,
on aina kaunis katsella. Sen nuput ovat herkät.

Kun mummo aikoinaan lausui sen nimen
se kuulosti lapsen korvissa Marttakon liljalta
ja mietinkin lapsellisesti, kuuluivatko nuo kukatkin
joihinkin Marttojen juttuihin, kun
mummo itse oli Marttojen riennoissa ja
ompeluseuroissa mukana. =)





















Itse käytän kukasta mieluummin nimeä varjolilja.
Olen sen nimen saanut tartutettua Mamillekin. =)

Liljan kukat ovat ihanan kiemuraiset.
Ja vieläpä siemenkodatkin jäävät kiinni
viehättävästi kukkavarteensa talveksi.
Linnuille talventörröttäjiksi tai meille
askarteluaineksiksi.

Jos hankit sen puutarhasi, älä hämmästy,
sillä se saattaa kukkia vasta vuosien kuluttua.
Sen täytyy saada ensin juurtua paikoilleen.
Kerätä tietoa ja koota voimia.
Vasta sitten se saattaa puhjeta kukkaan.






.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sinä saat niin ihanan utuisiksi aina taustasi. Käytätkö isoa aukkoa, vai miten se onnistuu? Nuo nuputkin - todella kauniita ja herkkiä.

Hallatarinoita kirjoitti...

Kiits Leijonainen. ;D

Mutta nää taitavat
olla ihan pokkarillani otettuja. =)
Testailen erilaisia säätöjä
ja kuvakulmia ja samasta
kohdasta saattaa olla parikymmentä erilaista kuvaa. =)

Onneksi on digiaika. ;D
Valokuvien aikana sellainen kokeilu olisi kallista.

Anonyymi kirjoitti...

Varjolilja on myös perhosten mieleen, erilaiset kiitäjäperhoset tulevat niiden luo kylään iltahämärissä!

Hallatarinoita kirjoitti...

Mikä ettei, Iines. =)

On se kyllä aikas eksoottisen näköinen.
Tykkään.
Huolisin. =)

Anonyymi kirjoitti...

Meillä kasvaa mökillä noita varjoliljoja ja just tuon värisiä, omenapuiden alla...katveessa. Ne ovat levittäytyneet niittykukkien lailla ja elävät siinä sovussa hieman villiintyneinä. Taitavat olla aika vanhaa perennakasvia mökilläkin. Sipulit levittäytyvät maassa ja tuntuu, että kukkia pukkaa joka paikasta läpi....nurmikoltakin. :) Suorasta paahteesta eivät pidä.
Niitä on olemassa valkoisiakin, mutta meillä on tuon värisiä vallan. :)

Hallatarinoita kirjoitti...

Tarjuska =)

Minäkin pidän tuosta sävystä.
Ja se tosiaan viihtyy paremmin varjossa,
kai siitä nimikin.