.
Mean postauksesta puolestaan tuli mieleeni tähän asuntoon hylätyt/jätetyt tavarat, joissa luki IKEA. Ensimmäiseksi mainittakoon vinkkelivonkkeli-sahakuvio-hyllykkö. Sellai lastulevyinen, valkopintainen. Oli heitettynä vaatehuoneen ylähyllyjen päälle. Ensin Nunnukka ihastui siihen ja tahtoi sen seinälleen, kunnes huomasi, miten hutera hyllykkö oli. Siihen ei oikeasti voisi laittaa yhtään mitään. Ehkä höyheniä ja untuvia ja niitähän ei meidän huushollissa saa olla muutenkaan. Lisäksi taustan kovalevy oli kastunut joskus... Pois vaan. Pinoon ja kierrätykseen. Ne valkoiset pienet kulmaraudat ja ruuvit laitoimme omaan talteen.
Toinen ikea-esine oli alaosastaan hiukan repaleinen keittiön riisipaperinen tötterökattovalaisin. Se sai jäädä. Miulle tuli siitä mieleeni joskus omistamani keltainen kesy undulaatti, joka piti omassa huoneessani olleesta riisipaperipallovalaisimesta. Ja riisipaperisesta rullaverhostani. Se söi niihin reikiä vapaana ollessaan. =)
Parempi tuo varjostin keittiössä, jossa ei ole liesituuletinta, kuin miun oma onnenprismojen täyttämä kynttelikköni...
Kolmas ikea-esine oli sininen suihkuverho. Siitä ensin ilostuin, sillä olimme entiseen kämppään hommanneet Jyskistä vaalean kauniin suihkuverhon, jota pitelin kaupassa kuin aarretta, koska sen hinta oli pieni ihme! Ne kaikki muut suihkuverhot maksoivat 20 euroa tai jopa yli (mikä järkyttävä hinta suihkuverhosta!!!) ja tämä vaalea ja nätti maksoi vain 3,95e.
Kuka sanoi ettei halvalla saa hyvää? Eikä se 4 euroakaan ole halpa, se on markoiksi muunnettuna... no niin. Ihan tarpeeksi. Sen verran ne suihkuverhot ennen euroja maksoivat oikeasti. Niih. No, olin tyytyväinen siihen söpöön verhooni, kunnes ennen Miihkalin lakkiaisia pesin pesukoneessa sen vaalean verhon ja kun otin sen pois koneesta, sen kuviot olivat peseytyneet paikoin pois... Siitä tuli rumilus. Se oli suihkuverho, joka ei kestänyt vettä.
NYT pestessäni tätä kylpyhuonetta suihkuttelin myös suihkuverhoa ja huomasin että juukeli, sehän on vain kangasta ja sen läpi menee vesi kuin tyhjää vaan. Se on suihkuverho joka läpäisee vettä. Pitänee katsoa, mitä on verhon takana. No, siellä on esim pistorasia seinässä, paikassa johon piti laittaa pyykinpesukone...
Pesin verhon jo pyykkitupareissulla, eikä se onneksi muuttunut. Tämän verhon kanssa pitää vaan käydä suihkussa niin, että vesi valuu ihan hiljaa päällemme ja koetamme olla kastelematta suihkuverhoa.
Sehän on myös ekologista vedenkäyttöä. =)
Huoh. Ikea. Kaikki mitä itse olen sieltä talosta ostanut, on hajonnut heti; Irtopohjakakkuvuoka ei mennyt millään kiinni tiiviisti vaan vuoti kakun uuniin. Wokkipannulla ei voinut oikeasti paistella mtn, koska pinnoite lähti sisäpohjasta ekan käyttökerran jälkeen. Teräksinen vatkauskulho ei ollutkaan terästä ja kulho tuli heti ekan kermanvatkauksen jäljiltä satavuotiaan näköiseksi pytyksi yms.
Vain gobeliiniruusukuvioitua tyynynpäällistä olen sieltä kaupasta jäänyt kaipaamaan. Mutta ehkä siinäkin olisi ollut jotain vikaa. Joten enää en matkusta ikeaan. Gobeliinimaista kangasta saan lähikangaskaupastakin. Joskus. Sitku rikastuu.
Mamin seinänaapuri joskus hössötti Mamille että lähde ihmeessä ikeaan hänen kanssaan bussimatkalle! Mama ei jaksanut. Naapuri palasi päivän reissultaan ja Mami kyseli mitä tämä osti sieltä kohukaupasta.
-Taulunkehyksiä.
Joiden hinta oli komeampi kuin Tiimarissa. Huoh. =)
Siellä vaan on niin pakko päästä käymään. Joo tiedän.
Kun Hanin kanssa menimme toisella (ja viimosella) ikea-kerrallamme sille "edulliselle" lounaalle jossa joka lihapulla piti tarkasti laskea ja juomat, salaatti ja leipä ja kahvi laskutettiinkin erikseen, ei loppusaldo sitten ollutkaan enää mainoksen kaltaisen edullinen.
Mutta kun jostain paikasta tehdään Must-kohde, niin se pitää nähdä ja kokea. Ja joskus pettyä.
Pitäisi vaan muistaa suosia suomalaista...
Eräs ystäväni kehui tässä joskus käyvänsä isänsä kanssa tämän mökille hakemassa ikeasta keittiön kaapit. Toivottavasti nuo kaapit pysyvät sitten seinässä.
PS:
Tajusin juuri, mitä meiltä vuorostaan jäi edelliseen asuntoon...
Palovaroittimet sinne kattoihin... =/
Ja ne olivat vielä erään erittäin ihanan henkilön lahja meille.
Pahus!
Kuva on Vääksystä, Lauran kaupasta, ei ikeasta. =)
Mean postauksesta puolestaan tuli mieleeni tähän asuntoon hylätyt/jätetyt tavarat, joissa luki IKEA. Ensimmäiseksi mainittakoon vinkkelivonkkeli-sahakuvio-hyllykkö. Sellai lastulevyinen, valkopintainen. Oli heitettynä vaatehuoneen ylähyllyjen päälle. Ensin Nunnukka ihastui siihen ja tahtoi sen seinälleen, kunnes huomasi, miten hutera hyllykkö oli. Siihen ei oikeasti voisi laittaa yhtään mitään. Ehkä höyheniä ja untuvia ja niitähän ei meidän huushollissa saa olla muutenkaan. Lisäksi taustan kovalevy oli kastunut joskus... Pois vaan. Pinoon ja kierrätykseen. Ne valkoiset pienet kulmaraudat ja ruuvit laitoimme omaan talteen.
Toinen ikea-esine oli alaosastaan hiukan repaleinen keittiön riisipaperinen tötterökattovalaisin. Se sai jäädä. Miulle tuli siitä mieleeni joskus omistamani keltainen kesy undulaatti, joka piti omassa huoneessani olleesta riisipaperipallovalaisimesta. Ja riisipaperisesta rullaverhostani. Se söi niihin reikiä vapaana ollessaan. =)
Parempi tuo varjostin keittiössä, jossa ei ole liesituuletinta, kuin miun oma onnenprismojen täyttämä kynttelikköni...
Kolmas ikea-esine oli sininen suihkuverho. Siitä ensin ilostuin, sillä olimme entiseen kämppään hommanneet Jyskistä vaalean kauniin suihkuverhon, jota pitelin kaupassa kuin aarretta, koska sen hinta oli pieni ihme! Ne kaikki muut suihkuverhot maksoivat 20 euroa tai jopa yli (mikä järkyttävä hinta suihkuverhosta!!!) ja tämä vaalea ja nätti maksoi vain 3,95e.
Kuka sanoi ettei halvalla saa hyvää? Eikä se 4 euroakaan ole halpa, se on markoiksi muunnettuna... no niin. Ihan tarpeeksi. Sen verran ne suihkuverhot ennen euroja maksoivat oikeasti. Niih. No, olin tyytyväinen siihen söpöön verhooni, kunnes ennen Miihkalin lakkiaisia pesin pesukoneessa sen vaalean verhon ja kun otin sen pois koneesta, sen kuviot olivat peseytyneet paikoin pois... Siitä tuli rumilus. Se oli suihkuverho, joka ei kestänyt vettä.
NYT pestessäni tätä kylpyhuonetta suihkuttelin myös suihkuverhoa ja huomasin että juukeli, sehän on vain kangasta ja sen läpi menee vesi kuin tyhjää vaan. Se on suihkuverho joka läpäisee vettä. Pitänee katsoa, mitä on verhon takana. No, siellä on esim pistorasia seinässä, paikassa johon piti laittaa pyykinpesukone...
Pesin verhon jo pyykkitupareissulla, eikä se onneksi muuttunut. Tämän verhon kanssa pitää vaan käydä suihkussa niin, että vesi valuu ihan hiljaa päällemme ja koetamme olla kastelematta suihkuverhoa.
Sehän on myös ekologista vedenkäyttöä. =)
Huoh. Ikea. Kaikki mitä itse olen sieltä talosta ostanut, on hajonnut heti; Irtopohjakakkuvuoka ei mennyt millään kiinni tiiviisti vaan vuoti kakun uuniin. Wokkipannulla ei voinut oikeasti paistella mtn, koska pinnoite lähti sisäpohjasta ekan käyttökerran jälkeen. Teräksinen vatkauskulho ei ollutkaan terästä ja kulho tuli heti ekan kermanvatkauksen jäljiltä satavuotiaan näköiseksi pytyksi yms.
Vain gobeliiniruusukuvioitua tyynynpäällistä olen sieltä kaupasta jäänyt kaipaamaan. Mutta ehkä siinäkin olisi ollut jotain vikaa. Joten enää en matkusta ikeaan. Gobeliinimaista kangasta saan lähikangaskaupastakin. Joskus. Sitku rikastuu.
Mamin seinänaapuri joskus hössötti Mamille että lähde ihmeessä ikeaan hänen kanssaan bussimatkalle! Mama ei jaksanut. Naapuri palasi päivän reissultaan ja Mami kyseli mitä tämä osti sieltä kohukaupasta.
-Taulunkehyksiä.
Joiden hinta oli komeampi kuin Tiimarissa. Huoh. =)
Siellä vaan on niin pakko päästä käymään. Joo tiedän.
Kun Hanin kanssa menimme toisella (ja viimosella) ikea-kerrallamme sille "edulliselle" lounaalle jossa joka lihapulla piti tarkasti laskea ja juomat, salaatti ja leipä ja kahvi laskutettiinkin erikseen, ei loppusaldo sitten ollutkaan enää mainoksen kaltaisen edullinen.
Mutta kun jostain paikasta tehdään Must-kohde, niin se pitää nähdä ja kokea. Ja joskus pettyä.
Pitäisi vaan muistaa suosia suomalaista...
Eräs ystäväni kehui tässä joskus käyvänsä isänsä kanssa tämän mökille hakemassa ikeasta keittiön kaapit. Toivottavasti nuo kaapit pysyvät sitten seinässä.
PS:
Tajusin juuri, mitä meiltä vuorostaan jäi edelliseen asuntoon...
Palovaroittimet sinne kattoihin... =/
Ja ne olivat vielä erään erittäin ihanan henkilön lahja meille.
Pahus!
Kuva on Vääksystä, Lauran kaupasta, ei ikeasta. =)
