Viikonloppua
.
Muutama työpaikkahaku taas tehtynä.
Aina pitää yrittää jotakin ja työntää jalkaansa joka oven väliin.
Ja sitten myöhemmin parannella kipeitä varpaitaan.
Mutta nyt alan pakkaamaan laukkuani.
Siis hei, ei me taas muuteta! =D
Just saatu jotenkuten kämppä kuntoon.
Laukku pakataan viikonloppua varten vaan.
Mennään kauaksi melusta. Maalle ja raikkauteen.
Kuvaamaan kamera täyteen luontoa.
Ystävä sanoi pari päivää sitten, miten kaupungin lapsena hän tulisi hulluksi hiljaisuudessa. Mie maaseudun kasvattina en taas jaksa melua. En toki täydellistä hiljaisuutta kaipaakaan, vaan luonnon omia ääniä, ilman joitakin ihmisten aikaansaannoksia.
Kyllä miekin nautin tietynlaisesta musiikista ja tietyistä äänistä, mutta mie elän enemmän silmilläni.
Sokeana olisi vaikea olla, kun on ensin nähnyt tämän maailman.
.
Muutama työpaikkahaku taas tehtynä.
Aina pitää yrittää jotakin ja työntää jalkaansa joka oven väliin.
Ja sitten myöhemmin parannella kipeitä varpaitaan.
Mutta nyt alan pakkaamaan laukkuani.
Siis hei, ei me taas muuteta! =D
Just saatu jotenkuten kämppä kuntoon.
Laukku pakataan viikonloppua varten vaan.
Mennään kauaksi melusta. Maalle ja raikkauteen.
Kuvaamaan kamera täyteen luontoa.
Ystävä sanoi pari päivää sitten, miten kaupungin lapsena hän tulisi hulluksi hiljaisuudessa. Mie maaseudun kasvattina en taas jaksa melua. En toki täydellistä hiljaisuutta kaipaakaan, vaan luonnon omia ääniä, ilman joitakin ihmisten aikaansaannoksia.
Kyllä miekin nautin tietynlaisesta musiikista ja tietyistä äänistä, mutta mie elän enemmän silmilläni.
Sokeana olisi vaikea olla, kun on ensin nähnyt tämän maailman.
.
Kommentit
Hih!
Olin kirjoittanut tuohon postaukseen pitkät pätkät muutakin tekstiä.
Muun muassa sen, miten Nunnukan kanssa eräänä päivänä tässä juteltiin siitä, miten sairauksiaan ei voi itse valita.
Sanoin että jos oisin saanut valita niin miekin oisin mieluummin vaikka kuuro, kuin kirjavanaamainen keliaakikko.
Kun mulla on tuo(kin):
http://www.kauneusjaterveys.fi/luejutut/kauneus/article129338-1.html
Nunnukka mietti hetken ja tokaisi itse olevansa mieluummin kirjavanaamainen keliaakikko kuin kuuro.
Hänelle musiikki esimerkiksi on niin tärkeä.
No, nyt tuli tää mun postauksestani sensuroimani tekstikin tähän mukaan, tavallaan...
Siis en mene aurinkoon. =)
Tai menen ulos mutta en aurinkoa ottamaan.
Suojakertoimella 50 varustettuna.
Etten menisi vielä kirjavammaksi...
Tätä kirjavuutta on jatkunut jo useita vuosia ja aina kirjavammaksi mie menen.
Tiedän, että esim laserhoidot tai kalliit voiteet auttaisvat.
On vaan yksi este.
=Eurot. Iso kasa niitä.=)
Mutta siulle ihanaa viikonloppua
ja sitä aurinkoa. =)
Hiljaisuus - sitä on mukava kuunnella. Kuunnella sitä mitä ei kuule.
Kamerallinen luontoa - se kuulostaa mukavalta. Eläköön digikuvaus ja ne sadat ja sadat kuvat!
Mitä ääniin tulee, minä saatan kaivata hotelliöinäni jotain ääntä taustalle - ja silloin kuuntelen radiota ja nukahdan sitä kuunnellessa. Kotona se ei onnistu, mies ei asiaa ymmärrä. Silloin saatan kuunnella korvanapeilla nukahtamiseen saakka, ja aamulla herään johdot miten milloinkin kiertyneenä.
armaat blogistaniaystäväni!!!
Kotona ollaan taasen ja kamera on täynnään
kuvia Maman mökistä ja puutarhasta,
erään 65-vuotissynttäripaikan pihasta,
erään kartanon puutarhasta yms...
Ja mieli on onnellinen.
Ei tarvinut kuunnella meluöitä kaupungissa
vaan pääsi maaseudun rauhaan.
Hetkeksi paratiisiin. =)
ok...
Voi meitä!
Aurinkohattu olisi kyllä hyvä olemassa, mutta herättää liikaa huomiota jos sellaisen päähänsä katuvilinään laittaa. =)