Yksi toiveeni toteutui

.












Hani antoi kuin antoikin meille pitkällisen projektinsa,
eli mosaiikkipöydän tehtäväksi. Olemmekin innokkaasti
Nunnukan kanssa työstäneet sitä eteenpäin.
Melko vapain sormin. =)
Ja väliin ihan kipein kämmenin,
sillä minikaakelinpalojen pilkkominen pihdeillä,
on käsivoimia koettelevaa puuhaa.
Onneksi kaikkia paloja ei tarvitse pilkkoa.
Kokonaisvaltaisesti mosaiikin kokoaminen on
erittäin hauskaa. =)














Saapas nähdä, tuleeko tästä mitään... =)
Ainakin yritetään!























Tässä se nyt on sitten jo takaisin Hanin luo palautettuna.
Se odottelee hänen varastossaan ensi kesää ja uusia jalkoja. =)
Päivänvarjon reiän olisi voinut täyttääkin, mutta voi se siinä
olla paikallaankin. Hanin idea oli, että pöydän ääressä istuja
ei ihan heti edes hoksaisi, että pöydässä on jokin konkreettinen
kuvio. =)

Palajaon tiikerin ympärille olisi toki voinut tehdä toisinkin...
No, ensi kerralla sitten toisella tapaa. Tää oli kokeilu. =)








-