Olen unohtanut hyvän likapyykkikorini eilen pyykkitupaan enkä saa sitä pois sieltä ilman tiettyä avainta. Seuraava pyykkitupavuoro ois vasta ensi viikon tiistaina. Toivottavasti se kori pysyy tallessa tuvassa siihen asti. Tai jos se katoaa, niin voin viedä tuon sen kannenkin sinne pyykkitupaan, ja kirjoottaa lapulle jotta tää unohtu.
Vai pitäiskö mun nyt ottaa ja kirjoottaa kirje huoltomiehelle, jotta voi hyvä mies, miun korini jäi lukittuun pyykkitupaan, ja mää tahtoosin sen takaasin.
Aamulla tuholaismyrkyttäjä soitteli ensin summeria. Kun ketään ei kuulunut ovelle, kurkistin ovesta ulos ja pelästyin. Se mies kun olikin hiipsinyt hiljaa rappuja eikä tullutkaan hissillä ja kun mie kurkistin varoen oven taa siellä seisoi parimetrinen mies myrkkysäiliö mukanaan.
Nunnukka-murunen oli siinä vaiheessa jo matkalla kaveriensa kera mökkeilemään.
Mies myrkytti lattialistat, vessan, roskakaapin, vaatehuoneen ja mie seurasin vieressä. Ihmettelin kun hänellä ei olut mitään hengityssuojainta. Sanoi se, jotta kyllä sellaista pitäs pitää, mutta näin kuumalla säällä se suoja kuulema ahdistaa.
Eikä näin pienissä kohteissa ehdi tarvita...
Tuo myrkky jotenkin alkaa sillai viiveellä, ruiskutuksen jälkeen vasta kohtapuoliin reagoimaan, joten sitä katkua ehtii pakoon. Ja sitä ei sitten saa pestä kahteen viikkoon pois lattialistoista.
Itse olin reilut kaksi ja puoli tuntia poissa pitkin kaupunkia asioilla. Kun tulin kotio, heitin tuuletusikkunat ja parvekkeen oven auki. Jake tulla tupsahti meille myös, ja mää varottelin heti myrkystä. Poika toi miulle riisikakkuja ja hernekeittoa ja maitoa ja jogurttia ja, ja... Voi sitä murua!
Olin ostanutkin kaupungilla ruuakseni pikku purkin hernekeittoa ja pari soijajogurttia sekä banskuja. Eikö oo monipuolista? =)
Ei vaan, se että piti maksaa kaksi vuokraa, oli vähän turhan iso lovi rahattomalle.
Onneksi Miihkali saa ruokaa armeijassa ja Nunnukka kylässä. ;)
No, kyllä me kerättiin Nunnukalle kaapeista evästä mukaan sekä rahaa, että voivat ostaa lisää ruokaa.
-Oli muutes outoa tänään, ostaa lounasta ihan vain itselleen...
Viimeksi olen parikymmentä vuotta sitten ostanut ruokaa vain yhdelle.
Mutta voi tuota mun poikaa... =)
Kohta kyllä Jake alkoi yskiä täällä ja hän lähti omaan yksiöönsä...
Tuntuu itsellänikin kurkunpäähän käyvän...
Hani onneksi viestitteli, että pitäsköhän mun mennä hänen luokseen yöksi. Mielellänihänmie. =)
Varmaan sitten kun saavun takaisin, täällä hoipertelee yskiviä ötököitä pitkin kämpän lattiaa.
Sellaisia, kuin ne wormsit leffassa Men In Black... =) Tai ei nyt toivottavasti niin suuria että käyttävät mun kahvikuppeja...
PS: 17.7.2008:
Tykästyin tuohon kuvaan niin, että päätin laittaa sen avattareksi
profiiliini, vaikka en mikään enkeli olekaan. =)
-Ei ollut mitään muutakaan tekemistä...
Kuva Vääksystä, Lauran kaupasta
