.
Tällaista, koristevadelmaa mie istuttaisin
omankin puutarhani rajoille. =)
Se kasvaa nopeasti isoksi pensaaksi
ja kaupan päälle kukkii kauniisti.
Olisi tietty bonusta, jos se tekisi lisäksi oikeita vadelmia...
Mutta kaikkea ei voi kasviltakaan vaatia.
Viime viikonloppuna ajelimme Hanin kanssa
vanhoilla asuinseuduillani.
Tahdoin nähdä paikan, jonne olin joskus
istuttanut linnunlaulupuun, eli Terijoen salavan.
Ajoimme vierestä, ja puu kasvoi komeana siellä yhä
erään rivitaloasunnon takapihalla.
Jonkun toisen ilona. =)
Itse asiassa olen istuttanut toisenkin salavan
eteläisempään Suomeen, erään keittiön
ikkunan taakse. Mutta olisi liian pitkä matka
vain lähteä katsomaan, onko se puu tallella.
Istutettuamme puun, Miihkali, silloin 5 v, katsoi
sitä keittiöstä ikkunan takaan ja kysyi:
-Onko tuo sellainen linnunlaulupuu?
-On se. Se se juuri on, mie vastasin
Siitä pitäen olemme kutsuneet Terijoen salavaa sillä nimellä.
Ilostuin tässä eräänä päivänä, kun huomasin jossain muussa
blogissa, blogistaniassa käytettävän samaa nimitystä.
Linnunlaulupuu on kaunis sana.
.
Tällaista, koristevadelmaa mie istuttaisin
omankin puutarhani rajoille. =)
Se kasvaa nopeasti isoksi pensaaksi
ja kaupan päälle kukkii kauniisti.
Olisi tietty bonusta, jos se tekisi lisäksi oikeita vadelmia...
Mutta kaikkea ei voi kasviltakaan vaatia.
Viime viikonloppuna ajelimme Hanin kanssa
vanhoilla asuinseuduillani.
Tahdoin nähdä paikan, jonne olin joskus
istuttanut linnunlaulupuun, eli Terijoen salavan.
Ajoimme vierestä, ja puu kasvoi komeana siellä yhä
erään rivitaloasunnon takapihalla.
Jonkun toisen ilona. =)
Itse asiassa olen istuttanut toisenkin salavan
eteläisempään Suomeen, erään keittiön
ikkunan taakse. Mutta olisi liian pitkä matka
vain lähteä katsomaan, onko se puu tallella.
Istutettuamme puun, Miihkali, silloin 5 v, katsoi
sitä keittiöstä ikkunan takaan ja kysyi:
-Onko tuo sellainen linnunlaulupuu?
-On se. Se se juuri on, mie vastasin
Siitä pitäen olemme kutsuneet Terijoen salavaa sillä nimellä.
Ilostuin tässä eräänä päivänä, kun huomasin jossain muussa
blogissa, blogistaniassa käytettävän samaa nimitystä.
Linnunlaulupuu on kaunis sana.
.
5 kommenttia:
Minun on ikävä yhtä kirsikkapuuta, joka oli ensimmäisen oman asuntoni pihalla. Keväisin se oli valkoisenaan kukkia, syksyisin punaisenaan mehukkaita kirsikoita. Joinakin vuosina emme jaksaneet syödä niitä kaikkia ja ne halkeilivat. Mehu valui kirsikoista ja houkutteli mehiläisiä. Kerran puu oli mustanaan mehiläisiä ja yksi pisti kipeästi peukalooni. Auts.
Kerkkis =)
Miulle kirsikkapuut ovat tuttuja lapsuudesta.
Ja pikkuveikan kummisetä toi aina omista kirsikoistaan kulhokaupalla
satoa meille...
Onko siulla nyt omaa kirsikkapuuta, Kerkkis? =)
Jännää miten joistakin puista tulee erityisiä. Minä muistan lapsuuskotini pihan ison tuomen , jonka suurten oksien mutkassa oli hyvä lukea "Tiina"-sarjaa. Oli lähellä ,mutta kuitenkin piilossa oksien suojassa.
Terijoen salava on yksi lempipuistani, ihana nimitys sille tuo linnunlaulupuu.
Luin lapsena kirjan nimeltä Luumupuu kukkii. Ihmettelin aina sitä nimeä, että onko luumupuita olemassa. Oikeastaan ihmettelen vieläkin.
Lapsuudessani asuin sen verran pohjoisessa, että kirsikkapuita ei kasvanut meillä päin paljonkaan. Joten kirsikkapuu oli melkein yhtä eksoottinen kuin luumupuu..
Maaretta =)
Miunkin lapsuusleikkejä on leikitty suuren tuomen alla. =)
Keräsin takapihalta vuosikymmenien roskaläjistä kaikenlaisia peltipurkkeja yms esille
ja kokosin niistä "kaupan" tuomen alle, kivien kehystämään maaplänttiin. =)
Mutta siihen aikaan, kun toukat kutoivat seittejään tuomiin, kiersin puun kaukaa. =)
Takapihalla oli mummon ja papan jäljiltä kaikenlaista jätettä...
Me asuimme tuossa vanhassa maalaistalossa heidän poismuuttoonsa jälkeen...
Sooloilija =)
Tuo toinen piha, johon istutimme linnunlaulupuun,
sisälsi pienen puutarhan, ja siellä oli luumupuukin.
Etelämmässä Suomessa kasvavat luumut ja jopa päärynätkin. =)
Lapsuudenkodissani puolestaa kasvoi kriikunoita.
Sellaisia happamia "pikku luumuja". =)
Lähetä kommentti