Suomessa juhlitaan juhlapäiviä
jo aattona, joka on monelle vielä
samalla työpäivä: vappua vapunaattona,
joulua jouluaattona, juhannusta juhannusaattona jne.
Me otamme vähän ennakkoa juhlasta kuin juhlasta
joita useissa muissa maissa vietetään
vasta varsinaisena juhlapäivänä.
Mutta yhtä kaikki, ihan sama.
Juhlia on niin harvoin niin mikä
ettei niitä saisi viettää usean
päivän ajan.
Säästä ja itikoista viis,
otetaan taas
juhannus haltuun!
vasta varsinaisena juhlapäivänä.
Mutta yhtä kaikki, ihan sama.
Juhlia on niin harvoin niin mikä
ettei niitä saisi viettää usean
päivän ajan.
Säästä ja itikoista viis,
otetaan taas
juhannus haltuun!
Juhannus on vuoden valoisimman ajan juhla,
jota vietetään kesäkuussa kesäpäivänseisauksen lähellä.
Juhannusta vietettiin Suomessa alun perin Ukon juhlana
sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi.
Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin ”pesässä”, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä.
Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea.
Pahoja henkiä karkoitettiin juhannuskokkoja polttamalla. Juhannuskokkoja poltettiin aluksi maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.
Juhannuskokkojen polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä ja pohjoisissa osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. Aikaisemmin maan länsiosissa poltettiin ennen juhannusta helavalkeita ja pääsiäiskokkoja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen Pohjanmaalla. Myös syksyllä mikkelin tai kekrin aikaan poltettiin kokkoja.
Juhannusta vietettiin alun perin vuoden valoisimpana päivänä eli kesäpäivänseisauksen aikaan. Katolinen kirkko siirsi juhlan vieton kesäkuun 24. päivään eli vietettäväksi puolta vuotta ennen joulua.
Suomessa juhannusta juhlitaan kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina,näin on ollut vuodesta 1955 lähtien.
Juhannusta vietettiin Suomessa alun perin Ukon juhlana
sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi.
Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin ”pesässä”, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä.
Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea.
Pahoja henkiä karkoitettiin juhannuskokkoja polttamalla. Juhannuskokkoja poltettiin aluksi maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.
Juhannuskokkojen polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä ja pohjoisissa osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. Aikaisemmin maan länsiosissa poltettiin ennen juhannusta helavalkeita ja pääsiäiskokkoja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen Pohjanmaalla. Myös syksyllä mikkelin tai kekrin aikaan poltettiin kokkoja.
Juhannusta vietettiin alun perin vuoden valoisimpana päivänä eli kesäpäivänseisauksen aikaan. Katolinen kirkko siirsi juhlan vieton kesäkuun 24. päivään eli vietettäväksi puolta vuotta ennen joulua.
Suomessa juhannusta juhlitaan kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina,näin on ollut vuodesta 1955 lähtien.
Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin myös suursiivous. Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin oli tapana pystyttää juhannuskoivuja. Koivunoksista sidottiin lisäksi tuoreita vihtoja. Sisään taloon kannettiin kukkia ja tuoreita puunlehviä. Pihoille tehtiin lehtimajoja ja huoneisiin ripoteltiin haavan- ja pihlajanlehtiä. Koivunoksista sidottiin vihtoja.
Juhannussaunassa käytiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina valmiina vastaanottamassa yötöntä yötä. Juhannussauna saatettiin koristella juhannuskoivuin tai tuorein lehvin.
Juhannus on ollut Suomessa aiemmin vilkkainta avioliittoaikaa, mutta nykyisin juhannushäät ovat harvinaisempia.
1950-luvulla Aavasaksalle saapui joka vuosi juhannuksena suuri joukko matkailijoita keskiyönauringon juhliin. Vanhoja juhannusperinteitä vaalitaan vuosittain etenkin Helsingin Seurasaaressa järjestettävissä perinteisissä juhannusjuhlissa.
Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisella rannikkoalueella on pystytetty juhannussalkoja, joka koristellaan lehdin ja kukin.
On arveltu keskiajan Hansa-kauppiaiden tuoneen salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopassa vappuna pystytettäville saloille.
Pohjanmaalla on ollut käytössä juhannuskuusi, joka eroaa joulukuusesta siinä suhteessa, että kuusi karsittiin latvatupsuun asti. Kuusi sai seistä pihalla ainakin kekriin saakka syksyllä.
Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. Juhannukseen on vanhastaan liittynyt erilaisia uskomuksia ja taikoja, joilla on pyritty varmistamaan tuleva sato ja naimaonni.
-Wikipedia-
Juhannusaattona on myös
Suomen lipun päivä
ja liputuspäivä.
Lippu nostetaan salkoon virallisesti aattoiltana klo 18.00
ja lasketaan salosta juhannuspäivän iltana klo 21.00.
Mutta monesti näkee että lippu on jo aattoaamusta
salossa ja on siellä kaksi päivää. Ei se ole niin
vakavaa.
Mutta monesti näkee että lippu on jo aattoaamusta
salossa ja on siellä kaksi päivää. Ei se ole niin
vakavaa.
Juhannuksena on tehty runsaasti erilaisia juhannustaikoja.
Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan
naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö
puolisoksi. Juhannustaioista monet tehtiin alasti.
Naimaikäiset tytöt koettivat saada selville tulevan sulhasensa
esimerkiksi kiertämällä kolmesti saunan ympäri ja kurkistamalla
lakeisesta sisään tai katsomaan keskiyöllä alastomana lähteeseen.
Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi
lukemalla loitsuja ja kylpemällä kukista tehdyllä vihdoilla.
Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle.
-Wikipedia-
Lisää juhannustaikoja...
Katso vuoden 2017 juhannussää täältä.
23.6. on Kansainvälinen leskien päivä.
24.6. Juhannuspäivänä on myöskin Käy uimassa -päivä,
jos tarkenet ja samalla on myöskin Keijukaispäivä.
25.6. on Hirsimökkipäivä ja monethan ovatkin
tällä hetkellä jollain mökillä... =)
26.6. On vuorossa Kanoottipäivä.
Sekin sopii varmasti monelle juuri nyt, kuin nenä päähän.
Samana päivänä on niin ikään Suklaavanukaspäivä.
Se onkin vähän erikoisempaa juhannusruokaa.
jos tarkenet ja samalla on myöskin Keijukaispäivä.
25.6. on Hirsimökkipäivä ja monethan ovatkin
tällä hetkellä jollain mökillä... =)
26.6. On vuorossa Kanoottipäivä.
Sekin sopii varmasti monelle juuri nyt, kuin nenä päähän.
Samana päivänä on niin ikään Suklaavanukaspäivä.
Se onkin vähän erikoisempaa juhannusruokaa.
