Toomemäen puistossa

Toomemägi on saanut nimensä mäelle rakennetuista Tarton tuomiokirkosta ja piispanlinnasta. Alue on todennäköisesti ollut asuttuna jo nuoremmalla kivikaudella. 

Nykyisin paikka on Tarton omaleimaisin puisto, jota kaunistavat yliopiston maineikkaimmille opiskelijoilleen ja opettajilleen pystyttämät muistomerkit sekä lukemattomat 

vaahterat, lehmukset ja jalavat.

Kristjan Jaak Petersonin (1801–1822) patsas. 

Riiassa syntynyt Peterson ehti lyhyen elämänsä aikana 

luoda vironkielisen kirjallisuuden perustan. 

Hän myös käänsi viroksi maailman runouden klassikoita. 

Huhtikuun alussa lukemattomat valtaisat peltipuut olivat vielä alastomia 

mutta luulen että ne ovat nyt jo hiirenkorvilla.

Toomemäen puistossa on hauska pieni silta joka johtaa näköalatasanteelle.

Sillankaiteeseen on joku nakutellut sydämen
ja R-kirjaimen...

Näkymää alas näköalatasanteelta.

Onneksi en käytä korkkareita. Niillä olisi ollut todella vaikeaa 

kävellä tätä kunnon mukulakivikatua.

K.E. von Baerin patsas. 

Keski-Virossa syntynyt baltiansaksalainen Karl Ernst von Baer (1792–1876) oli yksi 1800–luvun monipuolisimmista luonnontieteilijöistä sekä tunnetuimpia Tarton yliopiston kasvatteja ja professoreita. Baer muistetaan alkio-opin eli embryologian kehittäjänä. von Baer tutki myös muun muassa geologiaa, oli antropologian kehittäjiä Venäjällä sekä selvitti jokien virtaamisen lainalaisuuksia.

Tarton tuomiokirkko oli aikanaan koko Baltian merkittävimpiä goottilaistyylisiä tiilirakennuksia. Sen rakentaminen aloitettiin ilmeisesti 1200–luvun puolivälissä; tiilikirkkoa laajennettiin 1300–luvulla. Kirkon kuoriosaa laajennettiin 1400–luvun jälkipuoliskolla; samalla länsifasadiin lisättiin mahtavat kaksoistornit ja koko portaalin levyinen muuri.

Kirkko jäi käytöstä uskonpuhdistuksen myötä, ja se raunioitui tulipalossa vuonna 1624. Vuosina 1804–1807 Tarton yliopiston arkkitehti J.W. Krause kunnostutti kirkon kuoriosan ja teki siitä yliopiston pääkirjaston. Kirjasto muutti vuonna 1982 uuteen kirjastotaloon. Nykyään tiloissa toimii Tarton yliopiston museo. Tornit on kunnostettu näköalapaikaksi, jotka ovat yleisölle avoinna kesäkausina. Raunioissa järjestetään kesäisin teatteriesityksiä ja konsertteja.

Lainaukset sivulta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tartto 

Tuomiokirkon valtavien raunioiden takaa näkyy mm 

tämä puu joka kasvaa rinteessään varsin mielenkiintoisesti...

Pöltsamaan linna

Põltsamaan linna (viroksi Põltsamaa linnus) on Etelä-Viron Põltsamaan kaupungissa sijaitseva raunioitunut keskiaikainen ritarilinna, jonka saksalainen ritarikunta rakensi vuonna 1272. 

Vakiinnuttaakseen valloituksensa ritarikunta teki vuonna 1272 Otto von Rodenstein johtamana Põltsamaajoen partaalle linnoituksen, josta linna on kehittynyt. Linnamaisen asun se sai 1500–1600-luvuilla. Linnanherra Woldemar Johann von Lauw kehitti siitä 1700-luvulla rokokoo-linnan. Rakennus kärsi suuria vaurioita vuonna 1941.

Linnanmuuria ja vallihautaa. 

Ylimmässä kuvassa muuria sisäpihan puolelta. 

Naakat tekivät pesiä linnanmuurien koloihin huhtikuun alkupäivinä. 

 Lainaukset: Wikipedia

Kuvia Pöltsamaan linnasta

Talvikuvia linnasta

Reissukuvia

Suutelevat opiskelijat- patsas. 

Veistossuihkulähde Suutelevat opiskelijat (Suudlevad tudengid) kuuluu Tarton keskeisiin tunnuksiin. Jo vuonna 1948 samassa paikassa sijaitsi suosittu suihkulähde: sitä kiersivät hääkulkueet, ja siinä jopa kylvettiin helteisinä päivinä. Veistos Suutelevat opiskelijat valmistui vuonna 1998 (kuvanveistäjä Mati Karmin). Vuodesta 2006 lähtien suihkulähdettä ovat ympäröineet laatat, joihin on kaiverrettu Tarton ystävyyskaupunkien nimet: Bærum, Deventer, Ferrara, Fredriksberg, Hafnarfjörður, Hämeenlinna, Kaunas, Lüneburg, Pihkova, Riika, Salisbury, Tampere, Turku, Uppsala, Veszprém, Zutphen. Kukin laatta on sijoitettu asianomaisen kaupungin suuntaan ja siihen on merkitty myös kaupungin etäisyys Tartosta kilometreinä. 

Viite 

Vain yhtenä päivänä tarvitsimme sateenvarjoja.

Hotelli Draakonilla on oivallinen sijainti Tarton historiallisen keskustan sydämessä! Hotellin klassistista tyyliä ja barokkia edustavat rakennukset sopivat Tarton vanhankaupungin 1700-luvun arkkitehtoniseen kokonaisuuteen. Hotelli sijaitsee vuonna 1783 rakennetussa kauppiaantalossa, joka entisöitiin vuonna 2000. Hotellin vieressä on 1700-luvulla valmistunut Tarton raatihuone ja vain muutaman askeleen päässä on kaupungin historiallinen symboli: yliopiston päärakennus. Kun astut ulos hotellista, olet heti raatihuoneen aukiolla (Raekoja plats) kauppojen, kahviloiden ja huvittelupaikkojen ympäröimänä. 

-https://www.visitestonia.com/fi/hotelli-draakon 

Peipsijärven rannan ortodoksikirkon torneja.

Tämä Põltsamaan Nigulisten kirkon tapuli
on kuvattu ajellessamme kohti Tallinnaa.

Tartosta bongasimme mm tällaisen minikirjaston, 

josta saa ottaa ja jonne saa laittaa kirjoja... 

Miten ihana idea. Onnistuisikohan meillä Suomessa? 

Tarton Kalteva talo, jonka olen jotenkin onnistunut
kuvaamaan suorana...

Tarton Kalteva talo, jota kutsutaan myös kuin Tarton Pisan torniksi, rakennettiin keskiaikaisen kaupunginmuurin viereen vuonna 1793. Talon joen puoli tukeutuu vanhaan kaupunginmuuriin, mutta toinen huonon kivijalan päälle. Tästä johtuu myös talon kallistuminen. Talossa on avoinna Tarton taidemuseon näyttely Viron taiteesta. Mielenkiintoista tietää:- Rakennusta kutsutaan myös Barclay-taloksi, koska tässä talossa on asunut ruhtinatar Barclay, joka osti rakennuksen vuonna 1819 miehensä Barclay de Tollyn kuoleman jälkeen.- Vuodesta 1879 oli talossa pitkään apteekki. 1900-luvun alussa työskenteli apteekissa Oskar Luts, tunnettu Viron kirjailija. 

 -https://www.visitestonia.com/fi/tarton-kalteva-talo

Meillä Lahdessakin on oma 

vino talo tämä Luhdan talo. 

Unasukat

Meillä oli kirpputoripöytä 9 viikkoa. 

Koetamme päästä eroon ylimääräisestä 

jotta muuttokuormamme olisi pienempi 

seuraavalla kerralla muutossa... 

. 

 Ilman mitään konmaria voit vähentää 

tavarapaljouttasi kirppiksellä, 

viemällä tavaroita kierrätykseen, 

lahjoittamalla, mm spr:lle, jne. 

Kirppikselle meni seitsemän paria vastasyntyneitä 

villasukkia. Yhdet sukat palasivat takaisin. 

Neljä hintalappua niistä myydyistä palasi...  

Vähän siksi en raaskinut laittaa 

mm noita pitkiä Unasukkia ja muutamia 

polvisukkia sinne myyntipöytään. 

PS: Unasukat menivät 
myöhemmin lahjaksi. =)

Kevään sanansaattajat ovat saapuneet

Ihana punarinta on jälleen pihamme asukkaana. Rakastan sen laulua kuten myös mustarastaiden liverrystä, joiden huilumainen ääni kaikuu lähimetsästä. Kun pyörällä poljen oikoreittiäni kaupalle tai muuten vaan keskustaan, ajan ohi mustisten laulupuiden ja melkein huumaannun niiden laulusta. 

Tosiaan siinä alkaa väkisin hymyilemään 

sellaista luritusta kuunnellessaan. 

 

Jonkin ajan kuluttua, 

ihan hetkisen vain 

 suuntaan pyöräni joelle, 

jossa saan ihastella satakielen uskomatonta 

laulunluritusta, 

Kevätmessut

Tämän vaaleanpunaisen jouluruusun 
olisin halunnut ostaa, 

mutta en sitten millään raaskinut.
Ruukku oli suuri, kukka valtava ja arvokas.
Otin siksi kuvan siitä muistoksi.

 Kuvat ovat siis Tarton reissulta. 

Kotipihastakin oli reissun aikana sulaneet kaikki lumet 

ja ensimmäiset krookukset kurkkivat uskaltaako 

tänne jo saapua. 

Minulla olisi ollut bloggaajapassi Helsingin Kevätmessuille, 

mutta en jaksanut lähteä sinne. 

Heti reissun jälkeen kotona crohn äityi taas 

ihan kamalaksi vessassa asumiseksi 

ja yöt sohvalla (lähellä vessaa) nukkumiseksi... =(

Kun piristyin niin että jaksoin lähteä Hanin kanssa kotimaan rautakaupoille, 

sain ilmaiseksi kolmisenkymmentä purkillista narsissin sipuleita Lahden Byggmaxista, 

jotka istutin maahan, seuraavan asukkaan ensi kevään iloksi. 

Rautakauppaosastolta mukaan lähti mm harmaata lattiamaalia

parven lattiaan... 

Orvokkeja ostimme paikallisesta Plantagenista 

jo terassille, ne kun eivät ole moksiskaan yöpakkasista. 

Mikä on sinun lempivärisi orvokeissa?
Itse pidän herkän violeteista
mutta muutkin värit käyvät, paitsi keltainen... =D

Ostin Tartosta hieman 

yksivuotisten kukkien siemeniä, 

jotta tässä pihassa olisi kesällä kaunista. 
Kukkapenkeissä kun on aina tilaa 
vielä kesäkukille.  
(On siellä mukana yksi perennakin jollaista 
olin jo kauemman aikaa toivonut... ) 

 Ihailin paikallisten kukkakauppojen tarjontaa.

Tässä oranssia linnunmaitoa eli 

tähdikki, Arabicum Ornithogalum. 

Tästä kasvista pidän enemmän valkokukkaisena 

muotona.

Kukkien ihailu reissulla

oli minun kevätmessuni. 

Rauhallinen ja tungokseton, 

hälinätön ja täynnä kauniita kukkia. 

En vaan kehdannut kaivaa kameraani esiin 

vaan näpsin tällaisia pikaotoksia kännykällä... 

Paikallisten pihat olivat useinmiten äärimmäisen tarkasti huollettuja 

ja niistä kuulsi suuri rakkaus maahan. 

Melkein aina pihaan kuului myös kasvihuone tai jopa kaksi kuten 

tässä pihassa. Minulle tuli haikea ikävä omaa kasvihuonettani 

jonka myrskytuulet rikkoivat.

Muutama ruusu lähti Virosta mukaan myös mutta ne eivät tule tähän pihaan 

vaan ne menevät lahjaksi naiselle, joka rakastaa keltaisia ruusuja.

Terveisiä Tartosta!

Ihania lumikelloja!

Miehellä oli viimein viikko talvilomaa joten päätimme ajella katsastamaan Tarttoa, 

sitä Viron henkistä pääkaupunkia, mukanamme rautakauppa-asioita pitkässä 

ostoslistassamme, jota kiitettävästi saimme ruksailla matkan aikana. 

Sitä loppurutistusta kun tämän talon remontteihin teemme, 

jotta talon voisi laittaa näyttökuntoon. 

Kevät oli Tartossa pidemmällä kuin meillä, 

mutta onhan se kaupunki paljon etelämmässä. 

Jotkut puut olivat torstaihin mennessä 

miltein hiirenkorvalla. 

Meillä kotomaassa oli tänään sunnuntaina melkein sellainen päivä kuin Tartossa oli viime keskiviikkona, jolloin oli jo 20 astetta lämmintä, tai näin ainakin auton mittari väitti. 

Kyllä se päivä tuntuikin melkein kesältä. Jotkut kulkivat jo t-paidassa ja sortseissa. 

Ihmisten pihanurmikoilta kurkistelivat lumikellot ja krookukset! 

Samoin kurkkii meidän pihassamme muuten, mutta minne ovat kadonneet 

kaikki tähän pihaan istuttamani lumikellot! Onneksi sain niitä ihailla reissulla.

Kattohaikarat, nuo taloille onnea 
tuovat suurisiipiset linnut 

olivat jo asettuneet omille pesäpaikoilleen tai sitten lentelivät sinitaivaalla tai käyskentelivät kurkimaisesti talojen ja peltojen myyrien multakasojen lähistöllä. 

Kylläpä on onkin paha myyrätalvi... 

No, haikarat siivoavat tienoot myyristä.

Merihanhia pellolla.

Näimme reissulla myös länttä kohti lentäviä hanhia varmasti miljoonia yksilöitä  

ja tuhansittain pelloilla lepääviä hanhia, toiset uupuneina matkan rasituksista, useilla 

silti katse jo kohti länttä. Pesivätkö lie länsirannikolla vai lentävätkö 

Viron yli muille maille, en tiedä. 

Ensimmäisen västäräkinkin näimme. 

-Västäräkistä vähäsen... ;D 

Peipot lauiloivat kovaäänisesti siellä täällä 

ja naakatkin tekivät pesiä. 

Joutsenia oli kokoontumispaikoillaan. 

Nämä kuvat on napattu pieneltä lammelta, 

jossa oli sekä kyhmyjoutsenia että laulujoutsenia. 

Peipsijärvi ei ihan ollut vielä sulana.

Järven rannalla asustaa vapaavuoden töistään ottanut nettituttava, jonka kutsu meni hieman ristiin sillä olimme tuntia aiemmin kirjautuneet paikalliseen 

hotelliin, kun Tuijan viesti saapui, että hänen luonaankin voisimme yöpyä. 

No seuraavalla kerralla? =) 

Rautakauppoja kierrellessä ehdimme tutustua kaupungin puistoon, 

muutamaan linnaan ja raunioon sekä kuvata luontoa.

Loppurempparutistukseenkin saimme tällä viikolla jotain aikaan: 

Puuttuvia listoja lattioihin, kattoon, muutamia kynnyksiä,  yms 

mies asensi sisällä paikoilleen, aloittelimme terassin muutaman seinämän lisäsuojarimoitusta jne. Reissulta toimme mm uunineduspellin vintin pönttiksen eteen, kylpyhuoneeseen saippuatelineen, himmeää kontaktimuovia keittiön erääseen kaappiin (näytän myöhemmin) uuden lampun olohuoneeseen kun sen entinen lamppu tulee sitten yläkerran makuuhuoneeseen, 

hauskaa tapettia parvelle, turkooseja käsipyyhkeitä kylpyhuoneeseen, jne... 

mutta kyllä me joudumme kotimaan rautakaupoissakin vielä vaeltamaan...

Odotitte tietenkin että tämä olisi joku muotihehkutus, 
jossa esittelisin hepeniä, kenkiä, saappaita ja meikkejä 
sekä menomestoja. =D 

Mutta tämä blogisti ei ostanut yhtään vaatetta.
Hups, tai ostinhan: Hanille yöpuvun, koska en jouluna sellaista
kotoseudun paikallisesta Tokmannista löytänyt
joten hän sai joululahjansa hieman myöhästyneesti. =)

Tämä blogisti ei piittaa menomestoista, eikä vaatteistakaan,
vaikka miulla on vaatteita niin vähän että kaikkia aina
ihmetyttää, ja kuljin tuollakin reissulla 8 vuotta vanhassa
villakangastakissa jonka vasen kainalo
on jostain ihme syystä kulunut reijäksi...
-Huomasin kulumavian vasta kotimatkalla, eli kevättakki olisi
kyllä aika ostaa. Kai. Ja kengät. Alkaa nuo vaelluskengät
olla hiukka lämpimät. Mutta kun vaateostokset
ovat tympeitä. =D
Mieluummin vaikka kuvaan luontoa...

Pää unelmia tulvillaan

Jokaisella 

on keväällä pää

kaikenlaisia unelmia tulvillaan.

Eikö vaan? 

Kuvia kevättalvelta

Aprillia, aprillia, tämä kuva on jo historiaa, 

sillä nappasin jo pois tuulen retuuttamat kuusikranssit 

puuliiterin ja muiden piharakennusten ovista. 

Pihan lumivuoret kevään mittaan kasvoivat loppujen lopuksi
 isommiksi, kuin mitä tästä kuvasta voisi ymmärtää.

Piti äkkiä laittaa esiin nämä talvisemmat kuvat koska nyt 

ei lunta enää ole nimeksikään... 

Lumikolankin sain jo viedä pois terassin 

seinämiltä ja tuolla minun kulkuneuvollani pääsee 

nyt paremmin liikkumaan. 

Pian saan ripustaa terassille orvokkiamppeleita 

kynttilälyhtyjen ja jopa metristen jääpuikkojen tilalle.

Nyt maailma näyttää tältä. 

 Metsän ihanaa keväistä heräämistä...

Suloiset sammaleiset kivet hohtavat 
jo vihreinä. 

Auringonläiskässä on jo kevät, 
ensimmäiset laulujoutsenet on 
bongattu ja peippo laulaa jo pihapuussa.