♥ ♥
Ei kauaksi tarvitse vaeltaa
eikä kauaa hengitellä
metsän parantavaa taikaa
kun taakka sielusta kevenee
Jätä huolet metsän vihreyteen
Kävele kotiin mieli tyynempänä
Marjakori täydempänä
Metsä on paikka
jossa ei tarvita sanoja
Metsä rauhoittaa hiljaisuudellaan
Olemassaolollaan
-Una Reinman-
Olemme Hanin kanssa vaeltaneet hieman
paikallisissa päijäthämäläisissä metsissä.
Tänä syksynä mustikkaa on aika huonosti.
Sitä on pakkasessa muutama litra.
Oma lempiaamupalani on maustamaton
jogurtti jossa on mustikoita ja hunajaa.
Crohnintautinikin pitää siitä. Onneksi.
Pari mustikkapiirakkaakin on jo leivottu.
En laita enää ikinä mustikkapiiraan päälle
muruseosta. Se kuivattaa mustikat ja piirakasta
(gluteenittomasta) tulee liian kuivaa pupellettavaa.
En pidä myöskään rahkaseoksista mustikka-
piiraan kanssa. Rahkapiiras sitten ihan erikseen.
Puolukka on vasta punastumassa mutta
niitäkin olemme keränneet pakastimeen
jo talvea odottelemaan, viimeksi
viime sunnuntaina.
On onni että näitä kotimaisia
supermarjoja on edes hieman.
Talvi on pitkä ja C-vitamiinit
tulevat tarpeeseen.
Ja se hyvänolontunne
metsässäkävelystä,
- vaikka et saisi mitään
marjaämpärin pohjalle -
on ihan korvaamatonta.
Stressi katoaa,
kokeile vaikka!
Sieniä emme muuten edes
paljon ole nähneet
mutta niitä emme kerääkään, syystä.
metsässäkävelystä,
- vaikka et saisi mitään
marjaämpärin pohjalle -
on ihan korvaamatonta.
Stressi katoaa,
kokeile vaikka!
Sieniä emme muuten edes
paljon ole nähneet
mutta niitä emme kerääkään, syystä.
2 kommenttia:
Joka puolelta SUomea olen kuullut, että mustikkaa todella vähän. Sjienimetsässäkin ollaan käyty, mutta kanttareita saatiin vain yhteen kastikkeeseen. Suppiloita oottelen..:)
Tuosssa oli lohdutuksen sanoja,metsässä olen joku keta käynyt ja menen tällä viikkolla vielä, mustikkaa ja kanttarelleja todellakin löytyy,puolukka ei ihan kypsää ole täällä.Hyvännäköinen mustikkapiirakka.
Lähetä kommentti