5.1.2018

Siivotaanko joulu pois?











Punainen pikkutalo on jouluna kaunis
sillä tämä on ulkoapäin kuin joulumaja. 
Varsinkin jos on lunta, ja nyt oli. 




 Myös linnut pitää muistaa 
aina talvisin. Nyt meillä on 
jo kolme lintulautaa. 
Tämä isoin on suojeltu kanaverkolla 
etteivät harakat tyhjentäisi lintulautaa. 







Sisällä oli tänä vuonna joulukoristelaatikoista esiin 
otettuna hieman vähemmän joulua kuin tavallisesti. 













Meillä kun oli matka mielessä... 




Jotain joulua oli sentään kuitenkin esillä. 
Nukkekodissakin, jossa vielä on 
remontti meneillään... 




Lahjojakin meille saapui:


Keskimmäisen tuoma joulukukka-asetelma 
on vielä loistavassa kunnossa,


Esikoisen lahjat olivat mukavia, 
 

blogi+fb-ystävä lähetti ihanat ruusukirjat. 
Kiitos Leila! 
















 Lähikaupoistakin on kadonnut jo joulu ja mm joulukarkit. 
Matkalla luimmekin netistä, miten Suomessa oli tapeltu 
joulun alesuklaista. 

Italiassakin alkoivat jo heti kauppojen vihdoin avattua 
taas 28.12. ovensa, heti poistaa joulua laatikoihin, 
vilautettuaan ensin hetken ajan joulukoristuksille 
ale-lappua. 








Miltei nenän edestä koristeet kuitenkin kovalla kiireellä 
siivottiin pois. Vain nämä muutamat jutun ehdin ostaa 
puoli päivää kestäneestä joulun alennusmyynnistä. 

Minulla on vuosia ollut tapana ostaa ainakin 
yksi uusi joulukoriste joka joulu.
Helpoiten se onnistuu juuri alennusmyynneistä... 




Tämä yksi uusi joulupallo on 
viime viikonlopulta, 
kotolähikauppamme alelaarista.








Jouluhan on lasten juhla, joten meillä oli lahjat myös Siskon uudelle koiralle ja esikoisen luo matkanneelle Tepi-kissalle

Lahjoja lähti maailmalle tänä vuonna muuten vain hieman. 
Oli neuleita ystävälle ja tyttärelle, suklaata pojille 
ja talonvahdiksi kuukausia sitten lupautuneelle 
esikoiselle oli vielä erityislahja 
kiitokseksi talkkarina olosta.




Sovittiin että Tepi-kissakin voisi olla talossamme jouluna, kun esikoisen avokin piti mennä omia menojaan, mutta kun olivat matkalla joulunviettoihinsa 23.12. kissa pakeni pakkaseen, öiseen metsään karkuteille!

Tepi, sen kuukauden mitä se meillä oli lainassa, osoitti kyllä varsin selkeästi miten se pelkäsi kaikkea;  autoja, junia, tiellä kävelleitä koiria, vesisadetta, kylmyyttä, ja kun juna meni kaksi kertaa päivässä talomme ohi, kissa kaivautui kauaksi aikaa sohvien sisuksiin peloissaan ja jo pelkkä ohiajava rekka sai sen tolaltaan.

Vaikka Esikoinen koetti kahlata tuntikausia pitkin öistä metsää saadakseen kissan kiinni, se oli turhaa. Sinne se katosi.

Voin kuvitella miten Tepi on pelännyt uudenvuodenraketteja! =( 

Edit: 8.1.2018 Esikoinen soitti aamulla kissan löytyneen parin kilometrin päässä katoamispaikasta, laihtuneena. Se ehti olla kaksi viikkoa luonnon armoilla. Onneksi löytyi!!! Kiitos sille ystävälliselle ihmiselle joka otti Joroisten seudulla keltaisen tiikerikissan sisälle lämpimään.








5 kommenttia:

  1. Tepi-parka, millaiseksi "heittopussiksi" joutui!

    VastaaPoista
  2. Ompa kaunista teillä! Sinulla on kauneden silmää! Ja Ihanat kukat. Mitä kasvaa ikkunalla? Kyllä kissa varmaan löytyy! Ehkä se on tosijaan menny johonkin taloon? Kissat on sitkeitä otuksia. Terveisin Eila

    VastaaPoista
  3. Tuossa pitäisi lukea kauneuden silmää. Terveisin Eila

    VastaaPoista
  4. Kiitos Eila!

    Ikkunalaudalla kasvaa Barcelonasta muutama vuosi sitten
    nappaamani muratin lapsia. Alkuperäinen kasvoi vielä tämän kesän
    terassilla mutta se oli jo niin paksuvartunen ja monimetrinen että en tuonut sitä
    enää sisätiloihin syksyllä, otin vain alkuja. Italiastakin toin muratin oksia, hieman
    erilaisia kuin espanjalainen muratti. :)

    Tepistä toivon samaa, että olisi jo turvassa lämpimässä.
    Yksi rakas fb-ystäväkin sanoi samaa, että kissat ovat sitkeitä.
    Minä toivon...

    VastaaPoista


♥ Hei!
Jos kerran luit
niin kommentoi ihmeessä!

Terveisin Una