Ystävä

Hyvää ystävänpäivää!

Runosanoja

Se aika helmikuusta

 

♡

Jos minä saisin valita
kaikilla olisi jokaisena
elämänsä päivänä
ainakin yksi asia
joka saisi heidät nauramaan
sydämensä kyllyydestä

Ja jokaiselle olisi olemassa
ainakin yksi rakas ystävä
jolle voisi kertoa
huoletta omat ilonsa
ne intoa tirskuvat
sekä surunsa
ne sydäntä pakahduttavat

Eikä maailmassa
olisi enää niin paljon
sydänkipuja

-Una Reinman 

#unareinman 

 

♡

♡

Ja meille puutarha/ kasvi-intoilijoille tiedoksi, että voit jälleen kylvää multiin siemeniä, istuttaa kasveja pistokkaista tai vaihtaa multia huonekasveille, aina tuonne 23. helmikuuta asti.

🌷

Talvenhyvästelyjuhlaa & täytepullaa

 

 

 

 

 Ihanaa talvenhyvästelyjuhlaa kaikille! 

 

Laskiainen perinteisesti hyvästelee pitkän, 

pimeän talven
ja alamme vihdoin elää kevättä.

 

 Näinä päivinä, laskiaisviikolla, 

saat herkutella täytetyillä 

pullilla ihan hyvällä omallatunnolla, 

kukin haluamillaan täytteillä.  

Erityisesti laskiaistiistai on se oikea 

laskiaisenviettopäivä.

 

 Ensin on tietenkin syötävä hernekeittoa! 

Tiesitkö, että laskiaispulla on kotoisin 

Saksasta ja hernekeitto tulee Kreikasta? 

 
 

 

 

 

Mutta miksei hei tosiaan käytettäisi laskiaispullasta 

tätä suloista talvipulla nimitystä? 

 

Niitä voisi sitten syödä koko talven
Ihan koska tahansa! 

 

 

 ❄❄❄❄❄❄❄

 

 

 

 

Talven iloja pihalla
Mäenlaskua ja luistelua
Talvipullia ja kaakaota

-Una Reinman 

 

 

Mene ulos, jos tarkenet... 

Jotkut uskovat kerrospukeutumisen 

auttavan... =D 

 

 

 ❄❄❄❄❄❄❄

 

 

☕ 

 Joissain kahviloissa 

kahvia saa täyden kupillisen 

Joissain paikoissa 

sitä saa vain puoli kupillista 

Jossain saa juomansa pintaan 

jopa suloisen sydämen 

tai jonkun söpön eläimen 

ja maitovaahtoviikset 

- Tiedän sen 

- Una Reinman 

☕ 

11.2. on sitten mm 

 maitokahvipäivä, #LatteDay

joka sopii mainiosti talvipullan kaveriksi 

ja myös 17.2. on jossain päin maailmaa
#CafeAuLaitDay mutta joka päivähän 

on kahvipäivä, ainakin minulla. 

11.2. on myös Hätänumeropäivä,

jolloin kannattaa tarkistaa palovaroittimen paristot.

Nyt myös alkaa muun muassa

freelancerkirjoittajien arvostusviikko, 

#FreelanceWritersAppreciationWeek

 

 

Minun pizzaani kuuluu ananas

 

 

 

 

 Makuasioistahan EI saa kiistellä! 

Joku tosin on tuonkin vanhan sanonnan 

väännellyt ihan nurinniskoin ja 

väittää että niistä nimen omaan kannattaa kiistellä...? 

 

 Kukin pitäköön ikioman mielipiteensä. 

🍕

 

Ei kannata nähdä ongelmia siellä, missä niitä ei edes ole, koska maailmassa on olemassa oikeita, vakavia sellaisia.

 

Ananas on yksi harvoista herkuistani. Minä rakastan ananasta myös pizzassani, silloin harvoin kun sellaista syön ja sitä ei todellakaan tapahdu montaa kertaa vuodessa, koska Mr C...

Kuvankaltainen (mutta G)
kinkku-ananas-aurajuusto-pizza
olisi aivan lempparini. 

 

🍕

 

Tänään on kuulemma 

PIZZAPÄIVÄ 

#PizzaDay

 

 🍕

 

 Kuva: Valio  

(Pizzaohje klikkaamalla)  

 

 

 

 

Lähetä kortti ystävälle

 

 

📮 Posti on nykyään niiiiin hidas, että todellakin
kannattaa lähettää ystävänpäiväkortitkin jo nyt,
onhan ystävänpäivä jo viikon päästä ja kortin matka
saattaa hyvinkin kestää etanapostilla reilun viikon!

Itsekin sain juuri tänään jo tammikuussa Postin matkaan lähteneen kirjeen! 

♡

 💌

Tänään on siis 

Lähetä kortti ystävälle, 

#SendaCardtoaFriendDay

 

 

 

 

 

 

 

Saamelaisten kansallispäivä

 

 

 

 

 

Saamelaiset (pohjoissaameksi sámit tai sápmelaččat, inarinsaameksi sämmiliih) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen Euroopan unionin alueen ainoa virallisesti tunnustettu alkuperäiskansa. 

Saamelaisten asuttamaa aluetta kutsutaan Saamenmaaksi (pohjoissaameksi Sápmi). Se koostuu Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosista sekä Venäjään kuuluvasta Kuolan niemimaasta.

Arviot saamelaisten määrästä vaihtelevat 50 000:n ja 100 000:n välillä. Arvioiden suuri vaihtelu johtuu saamelaisuuden tunnusmerkkien eroista. Saamelaisuuden määritelmä perustuu tunnusmerkkeihin, kuten esimerkiksi kieleen (puhuu itse tai yksi vanhemmista tai isovanhemmista puhuu saamea), kansalliseen tai kulttuurilliseen samaistumiseen sekä perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamiseen. 

Saamelaisten puhumat kielet kuuluvat uralilaisiin kieliin, ja niiden läheisimmät sukukielet ovat yleisimmän käsityksen mukaan itämerensuomalaiset kielet. Saamen kieli on peräisin varhaiskantasuomen eriytymiskehityksestä. 

Suomen ja saamen kielieron on arveltu alkaneen muodostua noin vuonna 2800 eaa. joidenkin ryhmien lähdettyä liikkumaan uralilaisten kielten alkukodista, Volgan keski- ja yläjuoksun alueelta, luoteeseen kohti Fennoskandiaa. Suomeen tulevien saamelaisten esivanhemmat saapuivat noin 1600 tai 1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Nykyisille asuinsijoilleen Lappiin he asettuivat ajanlaskun alun jälkeen. Suomessa puhutaan nykyisin kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin- ja koltansaamea, jotka ovat kaikki uhanalaisia. 

Varsinainen saamen kielen alkukoti on sijainnut Laatokan ja Äänisen eteläpuolisella alueella. Alueelta on löydetty eteläisimmät saamelaisperäiset paikannimet ja saamen kantamuotoon on pystytty rekonstruoimaan lainasanoja, jotka ovat olleet kosketuksissa tähän alueeseen. Lainasanojen perusteella kielen alkukodilla on ollut yhteyksiä alueella liikkuneisiin, tuolloin kantagermaania puhuneisiin skandinaaveihin, sekä nykyisen Viron alueella olleisiin suomalaisen kantakielen puhujiin. Kantasaamelaisilla on ollut kontakteja myös tuntemattomiin, sukupuuttoon kuolleisiin pohjoiseurooppalaisia kieliä puhuneisiin ryhmiin.

Lappalainen on ulkopuolisten antama nimitys saamelaisille. Saamelainen (sápmi) taas on saamelaisten omakielinen sana, jolla on vastineensa kaikissa saamen kielissä. Tämä todistaa sen hyvin vanhaksi. Kirjallisista lähteistä se löytynee ensimmäistä kertaa 1600-luvulla Johannes Schefferuksen esiin tuomana. Suomesta löytyy mainintoja 1800-luvun lehdistä, että "lappalaiset" käyttivät itsestään saame-nimitystä. Nimitys yleistyi saamelaisten oman poliittisen aktiivisuuden lisäännyttyä Ruotsissa ja Norjassa 1900-luvun alusta alkaen ja Suomessa II maailmansodan jälkeen. Lappalainen säilyi suomen yleiskielessä vallitsevana nimityksenä kuitenkin 1980-luvulle asti. 

 

Nykyään sanaa lappalainen pidetään halventavana.

Lappilainen taas tarkoittaa Lapissa asuvaa ihmistä riippumatta hänen etnisyydestään.

 

Joidenkin saamelaisten taloudellinen asema parani heidän siirryttyään poronhoitoon kesyttämällä tunturipeura. Poronhoidon alkuajankohdasta on erimielisyyksiä. Poroja oli kesytetty kuljetusavuksi ja maidon- ja nahantuotantoon jo varhain, mutta Suomen saamelaiset elivät pitkälti metsästyksellä ja kalastuksella vielä Ruotsin vallan aikana. 

Lihantuotantoon keskittyvään suurporonhoitoon siirryttiin vasta 1800-luvulla, ja sen ”kulta-aika” päättyi Ruotsin, Suomen ja Norjan välisten rajasulkujen myötä 1900-luvun alkupuolella.

Nykytutkimuksen mukaan suurporonhoito sai alkunsa Skandinavian saamelaisten keskuudessa 1400–1600-luvuilla. Kuolan niemimaalle vaelsi 1800-luvulla komeja ja nenetsejä, jotka vaikuttivat huomattavasti kolttien ja Kuolan saamelaisten poronhoitoon.

Poronhoito ei ole missään vaiheessa ollut yleissaamelainen elinkeino, ja suurten poronomistajien elot veivät elintilaa peuroilta, joiden pyynnillä esimerkiksi inarinsaamelaiset elättivät itsensä kalastuksen, keräilyn ja kaupan lisäksi, täten huonontaen joidenkin toisten saamelaisten elantoa ja asemaa. Nykyään poronhoitoa harjoittavat Suomessa myös muut kuin saamelaiset. Norjassa ja Ruotsissa poronhoito on lailla säädetty saamelaisten yksinoikeudeksi.

 

Vuonna 2008 Ihmisoikeusliitto totesi, että saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen mukaan ainoa alkuperäiskansa. Nykyään myös liiviläiset on tunnustettu alkuperäiskansaksi. Myös karjalaiset Venäjällä kutsuvat itseään alkuperäiskansaksi.

Saamelaisten asema alkuperäiskansana ja kulttuuri-itsehallinto on tunnustettu Suomen perustuslaissa. Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana "oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan". Sen lisäksi perustuslaissa turvataan saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto, jota toteuttaa Saamelaiskäräjät. Saamelaisalue kattaa Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän Vuotson paliskunnan alueen. Saamen kieli sai virallisen aseman vuonna 1992, kun säädettiin saamelaisten kielilaki. Uusi kielilaki tuli voimaan 2004.

Saamen kieltä on opetettu Suomen peruskouluissa 1970-luvulta lähtien. Vuonna 1999 säädetyn perusopetuslain mukaan saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä. 2000-luvulla saamenkielistä opetusta sai Suomessa noin 490 oppilasta. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella opetusta annetaan perusopetusta täydentävänä opetuksena kahden viikkotunnin verran. Tämän kattavan toteutumisen esteenä on kuitenkin rahoituksen puute.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan vuoden 2022 tutkimuksessa 73 prosenttia suomalaisista arvioi saamelaisten olevan syrjityssä asemassa. /Wikipedia

 

 

 Kuva: Flagmore 

 

🐟

 🐟 

 

Tänään on kuulemma myös
kansallinen kalakeittopäivä. 

 

 

 

 

 

Kiitos kansallisrunoilijalle

 

 

 

Tänään on kansallisrunoilijamme J.L.Runebergin
syntymäpäivä, jonka kunniaksi syömme mm torttuja, 

kakkuja yms, jotka liitetään tähän mieheen tai ainakin 

hänen Fredrika-vaimoonsa. 

 

Voisimmehan me heidän kunniakseen vaikkapa laulaa lurauttaa tällaisen, päivänsankarimme aikoinaan kirjoittaman laulun, jonka kymmenes säkeistö on minulle erityisesti mieluinen.

- Oletko muuten tiennyt, että Maamme-laulussa 

on oikeasti 11 säkeistöä?

 

 

 

Maamme

 

 

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,

soi, sana kultainen!

Ei laaksoa, ei kukkulaa,

ei vettä rantaa rakkaampaa,

kuin kotimaa tää pohjoinen,

maa kallis isien!

 

On maamme köyhä, siksi jää,

jos kultaa kaivannet

Sen vieras kyllä hylkäjää,

mut meille kallein maa on tää,

sen salot, saaret, manteret,

ne meist on kultaiset.

 

Ovatpa meille rakkahat

koskemme kuohuineen,

ikuisten honkain huminat,

täht'yömme, kesät kirkkahat,

kaikk'kuvineen ja lauluineen

mi painui sydämeen.

 

Täss auroin, miekoin, miettehin

isämme sotivat,

kun päivä piili pilvihin

tai loisti onnen paistehin,

täss Suomen kansan vaikeimmat

he vaivat kokivat.

 

Tään kansan taistelut ken voi

ne kertoella, ken?

Kun sota laaksoissamme soi,

ja halla näläntuskan toi,

ken mittasi sen hurmehen

ja kärsimykset sen?

 

Täss on sen veri virrannut

hyväksi meidänkin,

täss iloaan on nauttinut

ja murheitansa huokaillut

se kansa, jolle muinaisin

kuormamme pantihin.

 

Tääll' olo meill on verraton

ja kaikki suotuisaa,

vaikk onni mikä tulkohon,

maa isänmaa se meillä on.

Mi maailmass on armaampaa

ja mikä kalliimpaa?

 

Ja tässä, täss' on tämä maa,

sen näkee silmämme.

me kättä voimme ojentaa

ja vettä rantaa osoittaa

ja sanoa: kas tuoss' on se,

maa armas isäimme.

 

Jos loistoon meitä saatettais

vaikk' kultapilvihin,

mis itkien ei huoattais,

vaan tärkein riemun sielu sais,

ois tähän köyhään kotihin

halumme kuitenkin.

 

Totuuden, runon kotimaa

maa tuhatjärvinen

miss' elämämme suojan saa,

sa muistojen, sa toivon maa,

ain ollos, onnees tyytyen,

vapaa ja iloinen.

 

Sun kukoistukses kuorestaan

kerrankin puhkeaa,

viel lempemme saa nousemaan

sun toivos, riemus loistossaan,

ja kerran, laulus synnyinmaa

korkeemman kaiun saa.

 

 

 

Sanat:  Johan Ludvig Runeberg

Sävel:  Fredrik Pacius

 

 

 

 

 

 

 Samaa aihetta aiemmilta vuosilta: 

 

Runoilijankakkua Runebergin ystäville 

 

Runebergin synttärikahveilla   

Runeberginkin takana oli nainen

( Melkein samoja sanoja on taas käytetty yhdessä uudessa julkaisussa...) 

 

 

Torttukuva on vuosien takaa 

  Punaisen Pikkutalon ajoilta... 

 

Tänä vuonna en raaskinut ostaa gluteenittomina, enkä jaksanut tehdä itse, mutta muistan kyllä miltä tuokin maistuu. 

 

 

Maailman syöpäpäivä

 

 

 

 

World Cancer Day 

Maailman syöpäpäivää on vietetty vuodesta 2005, jolloin Kansainvälinen syöpäunioni UICC otti päivän käyttöön oman ja lukuisten jäsenjärjestöjensä tiedotuksen välineeksi. 

WHO:n tunnustamana teemapäivänä, helmikuun 4. päivänä, syöpäjärjestöt keskittyvät korjaamaan vääriä oletuksia syövästä tautina ja tuomaan esille parempaa syöpätietoutta, joka helpottaa sekä sivistystyötä tekevien toimijoiden työtä että syövän itse tai lähipiirissään kohdanneen ja kokevan arkea.

WHO:n mukaan syöpädiagnoosin sai maailmassa noin 20 miljoonaa ihmistä vuonna 2021 ja syöpään kuoli kymmenen miljoonaa ihmistä. Määrän arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Eniten syöpäkuolemia (70 prosenttia) aiheutuu alhaisen ja keskitulotason maissa. Syöpä on toiseksi suurin kuolemaa aiheuttava sairaus maailmassa.

Ainakin kolmannes syövistä
voitaisiin ehkäistä ennalta

Maailman terveysjärjestö ja YK:n ympäristöohjelma tekevät yhdessä töitä ympäristöterveyden saralla, jotta ilmansaasteita vähentämällä voitaisiin vähentää saasteista johtuvia sairauksia, kuten syöpiä. 

 

Teemapäivän kotisivut (UICC)

WHO:n syöpäpäivän sivut 

 

🎗

Ja vaikka et kysynyt, niin kerron: 

maailman yleisin kuolinsyy
ovat sydän- ja verisuonitaudit.

Valoa päivääsi, lemmikkejä & porkkanakakkua

 

 

Ahdistus ja masennus johtuvat siitä,
että keskitytään liikaa tulevaisuuteen
ja menneisyyteen. Vain nykyhetkessä elävä
voi saavuttaa mielenrauhan.

- Lao Tzu  

 

 

"Joka viides kärsii jossain vaiheessa elämäänsä
masennuksesta. Vakavaa masennusta sairastaa noin 

viisi prosenttia suomalaisista. Heistä vain noin viidesosa 

saa riittävää hoitoa.

Helmikuussa kun valo alkaa vähitellen lisääntyä,
on hyvä hetki viettää Valon päivää, joka on masennukseen 

sairastuneiden ja heidän läheistensä yhteinen teemapäivä.
Sillä halutaan korostaa keskinäisen tuen merkitystä
sekä tuoda toivoa masennukseen sairastuneille ja 

heidän läheisilleen pitkän talven jälkeen. 

Valonpäivän ideoi valtakunnallinen 
mielenterveysyhdistys Mieli Maasta ry.  

Päivää on vietetty v. 1998 alkaen."

 /Mielenterveyden keskusliitto 

 

 

Eläinten on todettu lievittävän 

ja ehkäisevän stressiä, 

masennusta ja ahdistusta 

"Lemmikillä on maaginen voima tuoda omistajansa takaisin tähän hetkeen.

 Lemmikit eivät välitä statuksesta tai ulkonäöstä. Ne ovat yksinkertaisesti iloisia, kun pääsevät viettämään laatuaikaa kanssasi.

Lemmikin kanssa eristäytymisen riski pienenee huomattavasti. Sen lisäksi, että lähellä on aina kaveri, on myös helpompaa tutustua muihin ihmisiin. Esimerkiksi koira toimii hyvänä ’jäänmurtajana’, joka jopa pakottaa olemaan sosiaalisesti aktiivisempi.

Yksinäisyys on suuri ongelma ikääntyneiden keskuudessa. Vanhemmiten on yhä vaikeampaa ylläpitää sosiaalista verkostoa, mutta lemmikki auttaa pysymään yhteydessä muihin.

Myös tarkoituksen ja tekemisen löytäminen voi olla haasteellista. Kotieläimestä huolehtiminen ja siihen liittyvät arkirutiinit tuovat uudenlaista energiaa nykytilanteeseen. Esimerkiksi koiran tai kissan ehdoton rakkaus nostaa itsetuntoa ja antaa myönteisemmän katseen elämään. Lemmikin adoptoiminen turvakodista voi vahvasti lisätä täyttymyksen tunnetta.

Ikäihmisille lemmikit ovat hyödyllisiä sekä kehon että mielen terveydelle. He auttavat pysymään fyysisesti aktiivisena ja tuovat paljon iloa."

/Kotkan seudun mielenterveys ry

 

🐾

 

Tänään voi viettää myös mm

Kultaisen noutajan päivää, 

#GoldenRetrieverDay

 

🥕🥕🥕🥕🥕🥕🥕

 

On ollut aikoja, jolloin ei ollut sokeria ja ihmiset käyttivät makeita vihanneksia, tehden niistä makeita jälkiruokia, esimerkiksi toisen maailmansodan aikana, jolloin piti säännöstellä ruokatarvikkeita. 

  Muun muassa Britanniassa  kannustettiin ihmisiä kokeilemaan monia erilaisia reseptejä, joissa käytettiin porkkanaa makeuttamiseen.

🥕

 

Yhdysvaltojen historiasta löytyy tietoa porkkanakakuista. On olemassa asiakirjoja, joissa kerrotaan presidentti George Washingtoninkin, (U.S.A:n presidentti vv 1789-1797) nauttineen porkkanakakuista.

🥕

 

 

 Porkkanakakkupäivä, #CarrotCakeDay

Tänään, porkkanakakkupäivänä sinäkin voit nauttia kakkua joko siivun tai vaikka koko kakun, ja ihan ilman syyllisyyttä sillä porkkanakakku on terveellistä herkkua!

Kerää ainekset ja leivo porkkanakakkunen
- tai osta valmiina sellainen.

 

 Olen oman gluteenittoman ohjeenkin  laittanut tämmöiseen postaukseen mm tuolla.  

🥕🥕🥕

 

Paista letut hymyillen

Lettuja pitää paistella hellyydellä ja ajan kanssa. Hymyillen. Hyräillen ja hyvällä tuulella.

Niiden paistajalla ei saa olla kiire. Letut eivät saa olla värittömän vaaleita ja raakoja, munakkaan näköisiä, koska silloin niistä saa vain itsensä kipeäksi, jos jauhot eivät ole ehtineet paistaessa kypsyä. Joissain kuvissa olen nähnyt laittoman vaaleita ja raakoja lettuja! Oikein vatsaa kivistää jo ajatella miten niistä tulee kipeäksi. Oli todella vaikeaa löytää kuvapalvelun kuvistakaan kunnolla paistettuja lettuja! Suurin osa oli vaillinaisesti paistettu... 

Letut eivät saa olla myöskään liian paksuja.   

Äiti paistoi letut aina herkullisen 
 pitsireunaisiksi... 

 

 

Jotkut kutsuvat näitä räiskäleiksi, jotkut crepeiksi, lätyiksi, plätyiksi mansikanmollukkahillon kanssa,  jotkut joksikin muuksi. Lohtuherkuilla on monta nimeä. Meillä näitä ihanuuksia kutsutaan aina letuiksi. Se on sellainen lempeä hellittelynimi. 

Tänään on siis 

Lettupäivä, 

Lättypäivä, 

Plättypäivä, 

Räiskälepäivä, 

tai vaikkapa 

Ohukaispäivä 

Crepe Day

Dia De La Crepa 

#CrepeDay

 

 

Tänään on myös muun muassa 

Kaksosten päivä 

 ♡♡

Mikä ihana syy paistella 

vaikkapa lettukakku 

makoisilla täytteillä! 

 

 ♡♡

 Maailmalla vietetään tähän aikaan vuodesta myös 

 Kynttilänpäivää, #CandlemasDay ja siitä olen kirjoittanut esim tuolla. 

Suomessa päivä on  vasta ylihuomenna, 4.2.2024 

"Kynttilänpäivän perinteinen paikka on ollut 2. helmikuuta, 40 päivää joulun jälkeen. Nykyään päivä on Suomessa liukuva ja sitä vietetään 2.2.–8.2. välille sijoittuvana sunnuntaina.

Kynttilänpäivän taustalla on keskiaikainen tapa vihkiä helmikuun toisena päivänä kaikki vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Tapa on katolilaisilla yhä osittain käytössä, vaikka virallisesti siitä luovuttiin liturgiauudistuksen yhteydessä vuonna 1969." /Päivyri.fi 

 ♡