Karjalanpaisti, kuva Kodin kuvalehti
Tänään on maailman ensimmäinen
suomalaisen ruuan päivä
Juhlapäivän resepti on mutkaton: poimi ruokakauppasi hyllyiltä suomalaista ruokaa ja juomaa joissa on sinivalkoinen Hyvää Suomesta -merkki. Sitten vaan porukalla pöytään nauttimaan maan parhaista antimista yhdessä.
Suomalainen ruoka on ainutlaatuinen yhdistelmä
puhtautta, osaamista ja vastuullisuutta
– siksi Suomalaisen ruoan päivä on juhlapäivä!
Sama resepti toimii joka päivä. Löydät helposti hyvää. Ruokakaupoissa on tarjolla 12 000 erilaista Hyvää Suomesta -merkittyä tuotetta, 330 eri valmistajalta. Hyvää Suomesta -tuoteperhe kasvaa ja elää ajassa: uusia tuotteita syntyy koko ajan.
Hyvää Suomesta -merkki on suomalaisen ruokaketjun yhteistyön tunnus. Merkki pakkauksessa kertoo, että elintarvike on alkuperältään suomalainen: raaka-aineet ja työ tulevat omasta maasta, tekijät tunnetaan ja tuotantoketju tiedetään. Mukana ovat maatalous, teollisuus ja kauppa, sekä pienet että suuret yritykset. Niinpä on luontevaa, että juuri Hyvää Suomesta -merkki allekirjoittaa Suomalaisen ruoan päivän.
 |
| Kuva:Yhteishyvä |
Suomalainen ruoka on perinteisesti saanut paljon vaikutteita sekä idästä että lännestä. Ilmaston ja harvalukuisen yläluokan vuoksi Suomessa on laitettu arkista, mutta energiapitoista ruokaa, pääasiassa aineksista, jotka säilyvät talven ylitse, kuten juureksista ja kaalista. Perinteisesti mausteita on käytetty hyvin niukasti, joskin suolaa melko paljon. Toki esimerkiksi Turun linnassa ja Viipurissa ylimystö söi keskieurooppalaiseen tyyliin kalliita tuontielintarvikkeita.
Monenlaisia maitotuotteita käytetään paljon, samoin leipää. Kolmannes Suomessa kulutetusta leivästä on ruisleipää. Maan eri osissa on erilaisia perinneruokia.
Maitotuotteita kuluu melko paljon, ja erilaisia hapanmaitotuotteita on useita. Viiliä ja jogurttia syödään aamiaisella tai välipaloina, kermaviiliä ja smetanaa käytetään ruoanlaitossa. Piimää juodaan sellaisenaan tai käytetään leivonnassa tai juomissa.
Kansallisista erikoisuuksista vientikelpoisiksi suomalaiset huippukokit ovat kelpuuttaneet ainakin leipäjuuston, lakat, poronlihan eri muodoissa, karjalanpaistin ja kalakukon. Näitä raaka-aineita höystetään erilaisilla yrteillä sekä Suomen luonnosta saatavilla raaka-aineilla, kuten katajanmarjoilla ja kuusenkerkillä. "Villiruoka" on omaleimainen vientituote, mutta sen saatavuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan.
Suomalainen arkiruoka muistuttaa paljon muiden teollisuusmaiden ruokailutapoja. Arkisin aterioissa on yleensä vain pääruoka, joskus jälkiruoka, mutta ei juuri alkupaloja, ellei lisukesalaattia sellaiseksi lasketa.
Ruoan ja ruoka-aineiden kotimaisuus on Suomessa arvostettu asia. Kaikesta Suomessa syötävästä ruoasta noin 80 prosenttia on valmistettu Suomessa, ja tämän ruoan raaka-aineista noin 80 prosenttia on kotimaista alkuperää.
Suomalaisessa ruokakulttuurissa vallitsee sesonkiluontoisuus. Kesällä syödään uusia perunoita. Rapukauden alkaminen on lehtijuttujen arvoinen asia, vaikka rapujakin tuodaan pakastettuina ympäri vuoden. Samoin mansikoita ja mustikoita syödään oman maan marja-aikaan. Kaali, sienet, lammas, mämmi ja mäti ovat myös sesonkiruokaa. Joulupöytään kuuluvat muun muassa joulukinkku, rosolli sekä monenlaiset laatikot.
Vuonna 2015 tehdyn kyselyn mukaan suomalaisten suosituimmat einesruoat olivat maksalaatikko, hernekeitto, makaronilaatikko, karjalanpiirakka ja lihapullat.
Maaseudulla syötiin 1900-luvun alussa kolme lämmintä ateriaa päivässä. Usein tukevin oli keskipäivän aikaan nautittu lounas. Lännessä ruokaa on tehty perinteisesti keittämällä ja leivinuunia lämmitettiin harvoin, jolloin arkileipä säilytettiin kuivattuna. Idässä uuni lämpeni usein ja sitä käytettiin ruoanlaittoon.
 |
| Kalakukko, kuva: Kodin kuvalehti |
Hapattaminen, sienet ja piirakat
ovat itäistä perinnettä.
 |
| Mustamakkara, kuva: Tapola |
Lapin keittiöön kuuluu leimallisesti poronliha, riista, lakat sekä leipäjuusto. Muita esimerkkejä ovat oululainen rössypottu, nahkiaiset, kainuulaiset rönttöset, hämäläinen sahti, Pirkanmaan mustamakkara, saaristoalueen mustaleipä sekä karjalaisten sultsinat.
 |
| Lakritsimämmi, kuva Mauste-Sallinen |
Ruokakulttuuri on viime vuosikymmeninä tullut yhä tärkeämmäksi osaksi kansallista identiteettiä, suomalaisista perinneruoistakin, tai ainakin niissä käytetyistä raaka-aineista, on pyritty laatimaan sellaisia ateriakokonaisuuksia, joita voi viedä ulkomaille. Tälle suuntaukselle on annettu nimeksi "uusi suomalainen keittiö"
eli la nouvelle cuisine finlandaise.
- Katso myös: Saamelainen keittiö
- Katso myös: Karjalainen ruokaperinne
Vuosittainen suomalaisen ruoan juhlinta
aloitetaan nyt
– klikkaa itsesi mukaan tästä!
#karjalanpaisti #karjalanpiirakka #ruisleipä #leipäjuusto #poro #villiruoka #villiyrtit #maksalaatikko #silakkalaatikko #sultisinat #lihapullat #kalakukko #mustamakkara #hämäläinensahti #rönttöset #kokkelipiimä #talkkunat #mämmi #kotijuusto
#imellettyperunamuusi #lanttulaatikko #porkkanalaatikko
Mitä perinneruokia
sinun kotiseudullasi valmistetaan?
Mikä on oma perinneruokasuosikkisi?
******
