Ei palele ja sydän tykkää!

 

 

Voi sitä iloa kupillisesta höyryävän kuumaa kaakaota kylmänä talvipäivänä! Kuuma suklaajuoma on suloinen herkku, joka lämmittää kehoa ja sydäntä. Vaahtokarkkien tai kermavaahdon lisääminen voi tehdä juomasta erityisen herkullisen. 

Hienostunut kaakaojuomaresepti, jota käytetään monissa kahviloissa, sisältää täysmaitoa, kaakaojauhetta, sokeria, tummaa tai puolimakeaa suklaata ja vaniljauutetta. Ainekset sekoitetaan keskenään, sulatetaan ja kuumennetaan liedellä ja vatkataan kermaiseksi kuumaksi suklaaksi. 

Kokeile myös mausteista meksikolaista suklaajuomaa. Kaneli, chilijauhe ja tumma suklaa tekevät tästä kaakaosta jotain erityistä. 

Tai mausta kaakaosi piparmintulla, joko uutteesta tai hienonnetuista piparminttukarkeista. Kuuma minttukaakao kuulostaa ihanalle!

Yksi hauska ja helppo tapa lisätä makua kuumaan suklaajuomaan on yksinkertaisesti sekoittaa joukkoon maapähkinävoita tai Nutellaa, jolloin saat pehmeän ja kermaisen maun.

 

Kaakao tekee hyvää koko keholle

 

Tieteelliset tutkimukset viittaavat siihen, että kaakaon flavonoidit pyrkivät lisäämään aivojen happipitoisuutta ja aktivoimaan hermosoluja nopeammin – mikä tarkoittaa parempaa aivojen suorituskykyä ja kognitiivisia toimintoja.

Kaakao on hyväksi myös sydämellesi. Harvardin tutkimuksen mukaan flavonoidit ja fytosterolit pystyvät alentamaan veren huonon kolesterolin määrää. Kaakaon antioksidantit ovat hyödyllisiä sydänsairauksien torjunnassa. 

Tumman suklaan sisältämät antioksidantit voivat auttaa vahvistamaan immuunijärjestelmää ja vähentämään tulehdusta. Kaakaon juominen voi myös vähentää Alzheimerin taudin riskiä. 

 

 

Tänään - kaakaopäivänä - voit myös levittää iloa jakamalla suklaajuomaa ystävien, työtovereiden tai perheenjäsenten kanssa. Se voisi olla jotain niinkin yksinkertaista, kuin yllättää työkaveri kupilla kuumaa kaakaota, joka noudetaan paikallisesta kahvilasta matkalla töihin.

 

Kaakaopäivä 

 #HotChocolateDay

DOTY 

Aiheesta lisää mm: 

Suklaa on jumalten lahja ihmisille 

🍫☕

Kahvi ja croissant. Kiitos!

 

 

 

Söisin. Jos voisin. Jos joku keksisi tekstuuriltaan samanmoisen mutta gluteenittoman version... Tänään vietetään croissantpäivää. 

Olenkin croissanteista kirjoitellut aiemminkin, mm täällä ja täällä, jne...

#CroissantDay

 

 

Kouluissa vietetään tänään väkivallatonta ja rauhaisaa koulupäivää, mutta eikö joka ikinen koulupäivä pitäisi olla sellainen päivä? Tai niin no.... Ei ollut silloinkaan kun itse olin peruskoulussa... =(

 

 

Kiusaa aivojasi joka päivä

 

Yksi varhaisimmista tunnetuista arvoitusten harrastajista oli kreikkalainen matemaatikko Archimedes. Hän suunnitteli ja jakoi matemaattisia ongelmia aikalaisilleen, että he kaikki oppisivat ja ratkaisisivat ongelmia yhdessä.

Kaikki rakastavat hyviä arvoituksia. Aivojumppa on erinomainen tapa pitää mielemme terävänä ja keskittyneenä. Ihmiset puhuvat usein fyysisestä stimulaatiosta ja kehon terveydestä, mutta useimmat ihmiset eivät ymmärrä, että henkiseen stimulaatioon osallistuminen on yhtä tärkeää kuin kehon kunnossa pitäminen.

Aivojen pitäminen aktiivisena auttaa myös vähentämään dementian riskiä ja hidastamaan dementiaa. Jos olet vielä nuori ja aktiivinen, henkinen stimulaatio voi auttaa sinua parantamaan keskittymiskykyäsi, parantamaan aivojen käsittelynopeutta ja ratkaisemaan monimutkaisia ​​haasteita jakamalla ne pienempiin tehtäviin. Sinun täytyy kokeilla erilaisia ​​aivoharjoituksia ja "kiusata" aivojasi joka päivä.

Varaa aikaa tehdä joitain henkisesti stimuloivia haasteita jokaiselle päivälle. Tämän ei pitäisi kestää kovin kauan, varsinkin jos se on vain sanomalehtipeli, kuten ristikko tai Sudoku. Voit myös ladata aivoharjoittelupelin tai -sovelluksen puhelimeesi, jotta voit haastaa itsesi jopa työmatkalla musiikin kuuntelun sijaan. 

Loistava tapa hioa aivonystyröitä on pelata perheen tai ystävien kanssa yhdessä lautapelejä, joihin liittyy strategiaa tai ongelmanratkaisuja. Scrabble on yksi esimerkki hauskasta pelistä, joka stimuloi aivoja ja auttaa sinua kasvattamaan sanavarastoasi. 

 

 

Hauskaa ajanvietettä ja hyvää aivojumppaa ovat myös palapelit. 29.1. onkin arvoituspäivä / palapelipäivä. Vedä palapeli kaapista ja laita se suurelle pöydälle tai lataa pulmasovellus älypuhelimeen ja aloita pelaaminen!

Ensimmäiset palapelit näyttävät syntyneen 1700-luvun puolivälissä brittiläisen kartografin ja kaivertajan John Spilsburyn toimesta. Hän kiinnitti Euroopan kartan puuhun ja leikkasi sitten jokaisen maan pois. Tätä käytettiin opettamaan lapsille karttatietoutta. Karttapeli tuli kaupallisesti saataville ja oli niin suosittu, että Spilsbury laajensi palapelejä maailmankartalla. Kun palapelit yleistyivät, teollinen vallankumous kehitti palapelien valmistusprosesseja, jolloin tehtiin kevyitä, kannettavia versioita eri teemoilla. 

1920-luvun lopulla, kun suuri lama iski Yhdysvaltoihin, palapelit tulivat erittäin suosituksi ajanvietteeksi niiden kohtuuhintaisuuden ja sen vuoksi, että niitä voitiin käyttää uudelleen ja uudelleen – ja jopa käydä kauppaa perheiden välillä. Nykyään palapelit tehdään yleensä pahvikerroksista, jotka liimataan yhteen ja päälle on liimattu kuva. Palat tehdään laserleikkauksella. 

Samoihin aikoihin, kun palapeli syntyi, myös Sudokua kehitettiin. Vaikka nimi on selkeästi japanilainen, itse palapelin juuret ovat Sveitsissä, jossa keksittiin numeropeli, alun perin nimeltään Latinalaiset neliöt. Sudoku sellaisena kuin se tällä hetkellä tunnetaan, syntyi vuonna 1979, jolloin se julkaistiin sanapelilehteen Indianassa, Yhdysvalloissa. Tuolloin sitä kutsuttiin Number Placeksi, mutta viisi vuotta myöhemmin, kun se julkaistiin Japanissa, he kutsuivat sitä Sudokuksi, ja se nimi jäi.

Ristisanatehtävillä on uudempi historia. Ne otettiin käyttöön vuonna 1913, kun New York Worldin toimittaja Arthur Wynne tarvitsi sanomalehteensä "hauskan osion" joulun aikaan. Tästä "Word Cross Puzzlesta" tuli melkein yhdessä yössä sensaatio ja sille on ollut suuri kysyntä siitä lähtien. 

Koko tammikuu on kansainvälistä aivojumppakuukautta,

Kansainvälinen LEGOpäiväkin olisi juuri nyt. Legojen rakentelussahan on myös puuhaa aivoille ja sormille.

 

Ja hei, muista suunnitella vuosilomasi!

Nyt on sille puuhalle hyvä aika!


#InternationalBrainteaserMonth

#PuzzleDay
#InternationalLEGODay 
#PlanforVacationDay

 

 

 

 Kuvat ovat esikoisen tuomasta palapelistä. Sai sairaslomalla oleva äittä ratkoa tällaista pulmaa... Ihana poikanen! Palapeli tulikin jo nopeasti koottua Hanin kanssa, purettua varovasti uudelleen ja nyt se on menossa keskimmäiselle poikaselle ratkottavaksi.

Esikoinen viisaasti oivalsi, että jakamalla kivan palapelin siitä saa moni iloa. Kiitos Jake! 

 

Suklaisia suupaloja

Chocolate Cake Day

Olet juuri tullut töihin, jossa joku ihana sielu on laittanut esiin suklaakuppikakkuja, jokaiselle oman. Ihmettelet varmaan, mikä juhlapäivä tänään onkaan ja minäpä vastaan: 27. tammikuuta on tärkeä ja herkullinen suklaakakkupäivä! 

2000-luvun alussa kehitelty suklaakakkupäivä on kunnianosoitus suklaan ja suklaakakun hämmästyttävälle historialliselle merkitykselle. Suklaakakku on kaikkialla maailmassa juhlan, lämmön sekä hemmottelun symboli. Tämän vuoksi tällä teemapäivällä on erityinen paikka  jälkiruokien ystävien sydämissä. 

Päivän viettäminen on herkullisen yksinkertaista:

Tee suklaakakkutaikina ja tee siitä aamulla ensin suklaapannukakkuja, joiden päällä on karamellisiirappia ja kermavaahtoa. Käytä loput taikinasta suklaakuppikakkujen valmistamiseen, aseta mansikka jokaisen keskelle ja vie ne töihin jakaaksesi työkavereidesi kanssa. 

Nauti suklaakakkua lounaan jälkiruoaksi. 

Tee itse suklaakakku. Sinun ei tarvitse pitäytyä nykyaikaisissa resepteissä. Voit kokeilla kaikenlaisia ​​yhdistelmiä, matchasta pistaasipähkinään. Voit tarjoilla luomuksesi ystävillesi nähdäksesi, mitä he ajattelevat.

Tai marssi lempileipomoosi ja osta omaksesi jokin suklaisista herkullisista taideteoksista. 

 

 

 Anna suklaakakku lahjaksi. 

Suklaa on esiintynyt myös useissa kirjoissa ja elokuvissa toimien hemmottelemisen ja mukavuuden symbolina. Vink-vink.

 

Kun käytämme hetken pohtimalla suklaakakun historiaa, on selvää, että matka kaakaopavuista lautasellemme on juhlimisen arvoinen tarina.

Yli 260 vuotta sitten Amerikassa, vuosina 1764-1765 irlantilainen maahanmuuttaja John Hannon tapasi amerikkalaisen Dr. James Bakerin. Miehet tekivät yhdessä suklaata, jauhamalla kaakaopapuja kahden massiivisen pyöreän myllynkiven välissä.

Alkuaikoina,1830- ja 1840-luvuilla suklaa oli pääasiassa suklaajuomaa, joka sekoitettiin veteen, eikä se ollut edes makeaa. 

Suklaan makeuttaminen loi kaakaosta herkullisen. 

Ensimmäinen suklaakakkuresepti ilmestyi 1847 ja leipurit alkoivat lisätä suklaata kakkutaikinaansa.

 

 

 

 

Coenraad Van Houten keksi vuonna 1828 menetelmän, jolla hän pystyi poistamaan mekaanisesti rasvaa kaakaosta, jolloin syntyi kaakaojauhe. Pian sen jälkeen ilmestyivät suklaakaramellit. Maitosuklaan ilmestyminen kesti vuoteen 1876 asti. Conrad Van Houten on syy siihen, että meillä on suklaata.

Muun muassa Suomessa on saatu nauttia Van Houtenin herkuista jo vuodesta 1921, yli sata vuotta! 

1920-luvulla myytiin myös jo ensimmäisiä valmissuklaakakkuja. 

Vuonna 1947 myyntiin tulivat ensimmäiset suklaakakkusekoitukset, jotta kotonakin voi helposti valmistaa tuota herkkua. Melkein kuka tahansa pystyi siihen, vaikka hänellä ei olisi kokemusta keittiötöistä. 

Suklaakakku mukissa käsite yleistyi 2000-luvun alussa, ja se tarjosi nopean ja kätevän tavan nauttia yksittäinen suklaakakku-annos muutamassa minuutissa. Tarvitset vain mukin, mikroaaltouunin ja muutamia perusaineita!

Vuonna 2008 Hakasima-Nilasarin ruokakoulu teki uskomattoman hienon saavutuksen. He leipoivat kakun, joka oli 33 metriä korkea, 9 metriä leveä ja painoi hieman yli 18 tonnia. Sen ainesosat olivat 1,6 tonnia sokeria, 3,2 tonnia kananmunia ja tietysti 243 kiloa suklaajauhetta! 

 

Kakkuihin käytetyn suklaan kaakaon prosenttiosuus voi vaikuttaa merkittävästi makuun. Korkeampi kaakaopitoisuus tuottaa täyteläisemmän, voimakkaamman suklaamaun, kun taas pienempi kaakaopitoisuus antaa makeamman, miedomman maun. 

Suklaakakkupäivä
Chocolate Cake Day
#ChocolateCakeDay.

DOTY
Doraihome
Checkiday
Lejos.fi 

 

 

Suomalaisessa kansanperinteessä useita talven selän taittumisajankohtia

Talven selkä taittuu meteorologisesti sisämaassa helmikuun ensimmäisellä ja rannikoilla toisella viikolla. 

 

"Heikin päivän ohella talvenselkänä on pidetty Paavon päivää 25.1. tai kynttilänpäivää 2. helmikuuta. Muitakin talven selän taittumisajankohtia suomalaisessa kansanperinteessä elää. Tilastojen valossa talven taite osuu tammikuun 20. ja helmikuun 7. päivän välille. 

Talvenselän taittumisen jälkeen alkaa kevään odotus. Sitä siivittää päivän piteneminen. Päivä pitenee reilut kuusi minuutta vuorokaudessa eli tunti tulee lisää aina kymmenessä päivässä.

Päivä on jo pidentynyt merkittävästi talvipäivänseisauksesta. 

Eikä vie kuin vajaat pari kuukautta, kun koittaa kevätpäiväntasaus."/Markku Rättilä /Kaleva

❄❅❆❄❅❆ 

 

 

Näkyykö jo lintuja?

 

 

Yksi kauneimpia, ellei kaunein talvilintu on tämä Kymenlaakson maakuntalintu punatulkku, Pyrrhula pyrrhula. Osittain se on muuttolintu, mutta talvehtii eteläisessä Suomessa. Näkyykö ja kuuluuko niitä sinun pihamaallasi?

Meilläpäin on jo näkynyt ainakin mustarastaita!

Ovat jo laulaa luritelleetkin ilokseni. 

Ne ovat lempilintujani punarinnan kanssa.

 

 

 

Voi ihana mustarastas

Sen laulunliverrys

saa mielen iloiseksi

askeleet kevyeksi

ja ainakin vähän

hymyä silmän nurkkaan

Kuunteleppa vaan

Etpä huomaakaan

kun joudut mukaan tähän

samaan luonnon taikaan 

 

- Una Reinman

 

 

🐦‍⬛🐦‍⬛🐦‍⬛🐦‍⬛

 

 

Ensi viikonloppuna 25.–26.1.
on Pihabongaus
jo 20. kerran  

 

"Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa Suomen suurimmassa lintutapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Samalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. 

Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa, eikä kyseessä ole kilpailu, joten havaittujen lintujen määrä ei ole olennainen. Tärkeintä on osallistuminen ja havaintojen ilmoittaminen, vaikka havaintona olisi yksi lintu.

BirdLifen Pihabongauksen tavoitteena on innostaa tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista." 

 

Osallistumisohjeet

 

 

 

Huuhkaja on vuoden lintu 2025 

Erittäin uhanalainen huuhkaja on vuoden lintu 2025. Hankkeen tavoitteena on selvittää huuhkajan nykyinen levinneisyys ja pesimäkannan suuruus.

Osallistu kirjaamalla huuhkajahavaintosi Tiiraan!

Haleja kaikille!

 

 Halailulla on monia etuja; se auttaa vähentämään stressiä, osoittaa tukea, auttaa vahvistamaan immuunijärjestelmää, parantaa sydämen terveyttä ja tuottaa oksitosiinia. 

 

Oksitosiinihormonilla
on valtavia terveyshyötyjä 

Oksitosiini antaa meille lämmön-  ja levollisuuden tunteen ja vähentää kipua. Joten kun sinulla on kylmä, lihaksia ja niveliä särkee, halailemalla voi auttaa vähentämään särkyjä ja kipuja. 

Oksitosiini auttaa myös sydänsairauksissa, verenpaineen alentamisessa, stressissä ja kaikenlaisessa ahdistuksessa.

Myös imettävät äidit saavat voimia halauksesta ja nukkuvat  paremmin öisin,  siitä huolimatta että kotona on pieni vauva. 

Jos halaus ei olisi ilmaista, se todennäköisesti kuuluisi sairausvakuutukseen, koska siitä on niin valtava hyöty terveydelle! 

Halaaminen kertoo asioista, jotka ovat elintärkeitä meille. Fyysinen kosketus luo luottamusta, sitoutumista, varmuutta ja ihmisten yhteyttä.

 

Halaaminen vapauttaa aivoissamme myös dopamiinia, joka stimuloi aivoja. Dopamiini tuottaa iloa, parantaa muistia ja keskittymistä. 

Yksi vuoden monista halipäivistä on tänään. Paras tapa viettää Halipäivää on halailla! 
 Kosketuksesta on hyötyä kaikille!

Halipäivä, halauspäivä, halailupäivä
#HuggingDay

 

♡

Halaus rakkaalta tyypiltä
silloin tällöin
tekee meidät onnellisiksi
hymyn herkäksi
ja askeleet kevyiksi

- Una Reinman 

 ♡♡

 

 

 

Lemmikkien kanssa puuhailemalla saa myös samanlaista mielihyvää,  terveellistä hyötyä itselleen ja sisältöä elämälleen.  

♡

 

 

Myös oravapäivä on tänään.
#SquirrelAppreciationDay

 

Oravat ovat jotenkin vähentyneet. 

Ainakin minun mielestäni... 

 

Kaipaan yhä sitä hassuttelijaa, joka nukkui 

yöunensa erään Punaisen pikkutalon 

ulko-oven yläpuolella välikatossa...  

(Ennen ulkoseinäremonttia ja välikaton uusimista... =) )

♡♡♡

 

 

 

 

 

 

 

Lunta ja karhuja

Tänään vietetään lumipäivää, #WorldSnowDay
ja ajalla 20.1. - 29.1. lumenveistoviikkoa, #SnowSculptingWeek.

 ☃

Lumiveistosten teko on ollut talvitoimintaa, joka todennäköisesti juontaa juurensa useiden sukupolvien taakse alueilla, joilla talvella on erittäin kylmä tai runsaslumista.

 

☃

❄❆❄❆❄❆❄❆

 

 Kaikki lumettomat voivat puolestaan viettää popcorn päivää, #PopcornDay. Niin minäkin, vaikka lunta olisikin! Rakastan varsinkin Hanin itsetekemiä kattilapoppareita!
Ne ovat ihan parhaita!

Minä voisin ihan hyvin elää ilman lunta ja jäätä, mutta en ilman pop cornia!

 Koko tämä viikko 19.1. - 25.1. muutes eletään onnen metsästysviikkoa, #HuntforHappinessWeek, vai onko se onni tullut jo metsästettyä?

❄❆❄❆❄❆❄❆

🐻Ja vanhan uskomuksen mukaan tänään Heikin päivänä, 19 tammikuuta karhukin kääntää kylkeään talvipesässään. Saattavat jopa herätä talviuniltaankin, jos on leutoa...

 

Tulppaanipäivää!

 

Kimppu kukkia
on aina ihana idea!

 

Tulppaanipäivää vietettiin ensimmäistä kertaa Hollannissa vuonna 2012 eli nyt on jo kolmastoista tulppaanipäivä ikinä.

Tulppaanit eivät maksa paljonkaan, mutta tuovat hyvää mieltä & silmäniloa. 

🌷

Kirjoitan sinulle kukkakimppureseptin: 

Yksi tai kaksi kimppua 

piristämään arkea

& nostamaan suupieliä 

Noudetaan kaupasta 

aina tarvittaessa 

- Una Reinman 

🌷

Tulppaanipäivää voi viettää tietty, vaikka joka päivä, niin kauan kuin niitä on saatavilla. 

Tulppaanit (Tulipa) ovat sipulikasveja, joita viljellään kukkien takia. Ne ovat keväällä kukkivia monivuotisia ruohomaisia ​​bulbiferous-geofyyttejä. Niiden kukat ovat yleensä suuria, näyttäviä ja kirkkaanvärisiä. Kukissa on usein erivärinen täplä terälehtien tyvessä sisäpuolella. Populaatioiden sisäisen vaihtelun ja pitkän viljelyhistorian vuoksi luokittelu on ollut monimutkaista ja kiistanalaista. Nykyään tulppaani kuuluu liljasukuisiin kukkiin.

Luonnollisessa tilassaan tulppaanit ovat sopeutuneet aroille ja vuoristoalueille, joissa on lauhkea ilmasto. Tulppaanit kukkivat keväällä, muuttuvat lepotilaan kesällä, lakastuvat syksyllä ja nousevat maan yläpuolelle maanalaisen sipulin versona jälleen aikaisin seuraavana keväänä.

Nimityksestä epäselvyyttä 

Tulppaanit tulivat pohjoiseurooppalaisten tietoon 1500-luvulla, jolloin ottomaanien hovin pohjoiseurooppalaiset diplomaatit raportoivat niistä. Sana tulppaani mainittiin ensimmäisen kerran Länsi-Euroopassa vuonna 1554 tai sen tienoilla.

Matkakertomuksiaan kirjoittanut Ogier Ghiselin de Busbecq väitti turkkilaisten käyttävän sanaa tulppaani kuvaamaan kukkaa. Tätä nimeä kuulemma käytettiin, koska tulppaanin kukan muoto muistutti turbaanin muotoa. Nimitys saattoi kuitenkin johtua käännösvirheestä varhaisina aikoina, jolloin Ottomaanien valtakunnassa oli muotia käyttää tulppaaneja turbaaneissa. Kääntäjä saattoi sekoittaa kukan turbaani-päähineeseen. Turkkilainen sana tulppaanin kukkaa varten on lale. 

Tästä johtuu, että tulppaani on turbaaneihin viittaava käännösvirhe ja sanan etymologia on kyseenalaistettu. Busbecqillä oli Euroopan matkallaan oppaana unkarilais-turkkilainen opas. Tulppaani onkin itse asiassa unkarinkielinen sana, joka on viittaus kasvin kukkaan ylösnousemuksen symbolina.

Tulppaanin historiaa 

Suuressa osassa Lähi-Itää ja Keski-Aasiaa villinä kasvaneita tulppaaneja viljeltiin Iranissa (Persia), luultavasti jo 1000 - luvulla. Varhaisten lajikkeiden on täytynyt syntyä hybrideinä puutarhoissa luonnonvaraisista kerätyistä kasveista, joita sitten suosittiin mahdollisesti kukkakoon tai kasvuvoiman vuoksi.

Myös Maurien aikaan Espanjan Andalusiassa makedonialaista sipulia viljeltiin koristekasvina puutarhoissa. 

1400-luvulla tulppaanit olivat arvostetuttuja kukkia, joista tuli ottomaanien ja myöhemmin Turkin virallinen symboli. 1495 kirjoitetussa turkkilaisessa tekstissä Chagatay Husayn Bayqarah mainitsee tulppaanit. Hän saattoi itse asiassa viedä ne Afganistanista Intian tasangoille, kuten hän teki melonien ja viinirypäleiden, kanssa

Vuonna 1515 tutkija Qasim tunnisti sekä villi- että puutarhatulppaanit (lale) vuokoiksi. 

Vuonna 1554 Itävallan keisari Ferdinand I:n, suurlähettiläs Ogier Ghislain de Busbecq, kertoi tuoneensa tulppaanin Eurooppaan. Se, että tulppaanin ensimmäinen virallinen matka länteen vei sen hovista toiseen, on voinut myötävaikuttaa sen nousuun.

Pietro Andrea Mattioli kuvitti tulppaanin vuonna 1565, mutta tunnisti sen narsissiksi.

Carolus Clusius istutti tulppaaneja Wienin keisarilliseen kasvitieteelliseen puutarhaan vuonna 1573. Clusius oli lääkäri ja uraauurtava kasvitieteilijä, ehkä vaikutusvaltaisin kaikista 1500-luvun tieteellisistä puutarhaviljelijöistä. Hän sai valmiiksi ensimmäisen suuren tulppaaneja koskevan työnsä vuonna 1592 ja pani merkille niiden värivaihtelut. Kun hänet nimitettiin Leidenin yliopiston Hortus Botanicus -puutarhan johtajaksi, hän istutti sekä opetuspuutarhan että yksityisen puutarhansa tulppaaneja vuoden 1593 lopulla. 

Näin ollen vuotta 1594 pidetään tulppaanin ensimmäisen kukinnan päivämääränä Alankomaissa, vaikka on olemassa tietoja tulppaanien viljelystä yksityisissä puutarhoissa Antwerpenissä ja Amsterdamissa jo kaksi - kolme vuosikymmentä aikaisemmin. Nämä Leidenin tulppaanit johtivat lopulta sekä tulppaanimaniaan että tulppaaniteollisuuteen Alankomaissa. Kahden ratsian aikana, vuosina 1596 ja 1598, Clusiuksen puutarhasta varastettiin yli sata sipulia.

Tulppaanit levisivät nopeasti ympäri Eurooppaa 1600-luvulla. Tämä sopi hyvin aikakauteen, jolloin luonnon erikoisuuksia vaalittiin erityisesti Hollannissa, Ranskassa, Saksassa ja Englannissa, missä Itä-Intian kanssa käyty maustekauppa oli tehnyt monet ihmiset varakkaaksi. Ihmiset omaksuivat eksoottisten kasvien markkinat, etenkin Alankomaissa, missä puutarhat olivat tulleet muotiin. 

Sipulihulluus kasvoi pian Ranskassa, jossa 1600-luvun alussa vaihdettiin kokonaisia ​​kiinteistöjä maksuna yhdestä tulppaanisipulista. Kukan arvo antoi sille mystisyyttä.

Vuonna 1660 kirjoitettu Ibrahim Ibn ülhaç Mehmetin puutarhanhoitokirja Puutarhan kauneus, ei mainitse tulppaania ollenkaan, mutta sisältää neuvoja hyasintien ja liljojen kasvattamiseen. Terminologiassa on kuitenkin huomattava sekaannus, jossa tulppaanit on saatettu sekoittaa hyasintiin. 

 

Tulppaanimania  

Tulppaanien kauppa ajautui hitaasti ranskalaisilta hollantilaisille.
Vuosina 1634–1637 innostus uusiin kukkiin Hollannissa laukaisi spekulatiivisen kiihkon, joka tunnetaan nykyään tulppaanimaniana, joka johti lopulta markkinoiden romahtamiseen kolme vuotta myöhemmin. Tulppaanisipulit olivat tulleet niin kalliiksi, että niitä käsiteltiin eräänlaisena valuuttana, mikä pakotti Alankomaiden hallituksen asettamaan sipulien kauppaa koskevia rajoituksia.  

Tänä päivänä tulppaanit yhdistetään Alankomaihin, ja tulppaanin viljeltyjä muotoja kutsutaan usein "hollantilaisiksi tulppaaneiksi".

Maljakoita ja kukkakimppuja, yleensä myös tulppaaneja, esiintyi usein hollantilaisessa asetelmamaalauksissa. Myös Rembrandt maalasi usein tulppaaneja. Nykyään on yhä olemassa tulppaanilajeja jotka kuuluvat Rembrandteiksi kutsuttuun ryhmään. 

 

 

 

Alankomaat on maailman suurin kaupallisten tulppaanikasvien tuottaja, joka tuottaa jopa 3 miljardia sipulia vuodessa, suurin osa menee vientiin. 

Tulppaaneja voidaan lisätä sipulien,
siementen tai mikrolisäyksen avulla

Siemeniä käytetään useimmiten lajien ja alalajien lisäämiseen tai uusien hybridien luomiseen. Siemenistä kasvatetut tulppaanit tarvitsevat usein viidestä kahdeksaan vuotta ennen kuin kasvit ovat kukintakokoisia.  

Monet tulppaanilajit voivat ristipölyttyä toistensa kanssa ja muodostaa sekapopulaatioita. Ristipölytyksen estämiseksi, sipulien kasvunopeuden lisäämiseksi ja koon lisäämiseksi kaupallisilla tulppaanipelloilla kukat ja varret leikataan. Kukkasipulit korjataan loppukesällä ja luokitellaan eri kokoihin; suuret sipulit lajitellaan ja myydään, kun taas pienemmät sipulit istutetaan uudelleen.

Useimmat kaupalliset tulppaanilajikkeet ovat monimutkaisia ​​hybridejä ja usein steriilejä. 

Tulppaanifestivaalit

 
Tulppaanifestivaaleja järjestetään ympäri maailmaa, esimerkiksi Alankomaissa, Keukenhofissa, on maailman suurin pysyvä tulppaaninäyttely. Festivaaleja järjestetään myös Englannissa ja Sveitsissä ja joka kevät myös Pohjois-Amerikassa. 

Tulppaanit ovat suosittuja myös Australiassa ja useita festivaaleja järjestetään eteläisen pallonpuoliskon kevään aikana. 

Intiassa, Indira Gandhi Memorial Tulip Gardenissa järjestetään vuosittain tulppaanifestivaali, joka herättää suurta huomiota ja johon osallistuu satoja tuhansia ihmisiä. 

  Kasvatus Suomessa 

 

Tulppaanien sipulit ovat esimerkiksi peltomyyrille suurta herkkua. Alueilla, joilla on paljon vesi- tai peltomyyriä, tulppaaneita voi yrittää suojata laittamalla sipuleiden ympärille maan alle esimerkiksi pienisilmäistä metalliverkkoa, jotteivät myyrät tule syömään niitä talven aikana. Myös esimerkiksi keisarinpikarililjan on epäilty karkottavan ympäriltään tuholaisia, joten se sopii tulppaanien seuraan.

Tulppaanit istutetaan ravinteikkaaseen puutarhamultaan Pohjois-Suomessa jo syyskuun puolen välin paikkeilla, mutta etelärannikolla kuitenkin mieluiten vasta lokakuun alussa. Istuttamisen jälkeen sipulien pitäisi ehtiä juurtua ennen kuin maa routaantuu. Juurtumiseen menee noin kolme viikkoa. Tulppaanit ovat melko nirsoja maan laadun suhteen. Tulppaanin sipulit talvehtivat hyvin kuohkeassa, vettä läpäisevässä maassa. Niiden päälle tulisi levittää tällöin myös hiukan lannoitetta, kuten lehtikompostimultaa, tai kaupan tuotteita. Tulppaanit aloittavat kasvunsa huhti-toukokuussa, ja kukassa ne ovat lajikkeesta riippuen aikaisintaan huhtikuun lopulla, myöhäisintään kesäkuun alussa. 

Kukinnan jälkeen siemenkodat katkaistaan pois, mutta lehtien annetaan lakastua rauhassa, sillä ravinteet varastoituvat sipuliin lehtien kautta. Lehtiä ei tulisi leikata irti ennen kuin ne ovat juhannuksen aikoihin, tai sen jälkeen kuivuneet. Jos haluaa, että sipulit kehittävät sivusipuleita ja kukkivat seuraavinakin vuosina, sipuleita kannattaa lannoittaa kesällä esim. kukkasipulilannoitteella tai luujauholla.

Tavallisimmat tulppaanit kestävät Suomen talvea erinomaisesti Ouluun ja jopa Rovaniemelle saakka. Kaikkein jalostetuimpia lajikkeita ei kuitenkaan suositella kasvatettaviksi aivan pohjoisimmassa Suomessa talvenarkuutensa vuoksi. 

Tulppaanit leikkokukkina 

Tulppaanit myydään yleensä kuiviltaan muovikääreiseen pakattuna. 

Älä kuitenkaan pelästy kuivassa astiassa myytäviä kukkia. Tulppaanit kestävät hyvin kuivassa kuljetusta, kunhan niiden tyvestä leikataan pari senttiä pois ennen veteen laittamista. Näin putkisolukoihin kertynyt ilma ei estä veden imeytymistä.  

Jos haluat ryhdikkäitä tulppaaneja, anna kimpun imeä muovikääreessään viileää vettä noin puolisen tuntia. Näin varsien nestejännitys palautuu ja kääre antaa tukea varsille. Luonnolliseen kimppuun sopivat eläväisemmät, kaartuvat tulppaanit, jolloin nestejännityksen ei tarvitse olla niin vahva.

Jos kestävän kukkakimpun valitseminen tuntuu hankalalta, suuntaa kukkakauppaan. Siellä koulutetut ammattilaiset ovat aina hoitamassa kukkia ja neuvovat sinua alusta loppuun.

Maljakkovesi on hyvä vaihtaa pari kertaa viikossa ja veden vaihdon yhteydessä varsia voi lyhentää. Uuden imupinnan avulla kukka saa paremmin vettä. Tulppaanikimppu ilahduttaa maljakossa noin viikon. Tulppaani kestää hyvin viileyttä ja se säilyy pidempään jos kimppua voi pitää välillä viileässä.

 

Suomalaisten suosikkikukka  

Tulppaaneja myydään Suomessa yhteensä noin 71 miljoonaa kappaletta vuodessa. Suomalaiset ovat innokkaita tulppaanien ostajia: olemme yksi maailman ahkerimpia tulppaaninostajamaita väkilukuun suhteutettuna. Tulppaani on tammi–helmikuun ostetuin kukka. Suomalaisten suosikkeja ovat punaiset, valkoiset,  keltaiset, vaaleanpunaiset ja oranssit tulppaanit. 

Tulppaanikausi alkaa jo ennen joulua, ja viimeistään juhlapyhien lähestyessä valkoiset ja punaiset tulppaanit täyttävät kukkakylmiöt. Päätuotantokausi ajoittuu kuitenkin tammi-helmikuulle ja saatavuus jatkuu pääsiäiseen saakka, jolloin tulppaanit piristävät kevätkotia yhdessä narsissien ja muiden sipulikukkien kanssa.

 

🌷🌷🌷🌷🌷

Viherpeukalot.fi.

Kauniisti kotimainen.fi. 

eKukka.fi.

Wikipedia

 DOTY

 

Nalle Puhin kirjoittajan synttärit

 

 

 

🧸Jossain vietetään tänään Nalle Puh -päivää, 
koska tänään on kirjailija A.A.Milnen syntymästä
jo 143 vuotta. Hän kirjoitti ensimmäisen satunsa viisaasta keltaisesta nallekarhusta (joka itse asiassa oli yksi hänen poikansa pehmoleluista) pojalleen Christopher Robinille (s.21.8.1920) yksivuotissyntymäpäivälahjaksi, 21.8.1921.

- Näin ollen Nalle Puhin syntymäpäivä onkin itseasiassa ensi elokuun 21. päivä ja hän täyttäisi tämän laskutavan mukaan silloin jo kokonaista 104 vuotta!  

Ja tuohan on jo varsin kunnioitettava ikä rakastettavalle nallelle. 

- Tosin Milnen satukirja julkaistiin vasta muutamia vuosia myöhemmin, eli olisiko nalle sittenkin epävirallisesti vielä alle 100v? Hmmm...

Mutta kuka sitä tosiaan estää tänäänkin viettämästä keltaisen nallen syntymäpäivää. 

 

Minusta ainakin olisi hauskaa jos joku tykkäisi minusta niin paljon, että haluaisi juhlia olemassaoloani useammankin kerran vuodessa. 

💗

Kuvassa ne alkuperäiset pehmolelut joilla Christopher Robin Milne lapsena leikki.

Nalle Puh itseoikeutetusti ylimpänä.